Kansallinen lainsäädäntö. 26 Tarkastelu
Kansallinen lainsäädäntö. Hirvi on riistaeläinlaji ja sitä koskevat keskeiset säädökset löytyvät metsästyslaista (615/1993) ja metsäs- tysasetuksesta (666/1993), riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetusta laista (616/1993), riis- tanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetusta valtioneuvoston asetuksesta (823/2001), maa- ja met- sätalousministeriön asetuksesta ampumakokeesta (18/2006), riistahallintolaista (158/2011) ja metsästys- laissa säädetyistä poikkeusluvista annetusta valtioneuvoston asetuksesta (169/2011). Hirven aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa (105/2009). Myös eräillä muilla laeilla on vaikutusta hirvikannan säätelyyn ja metsästykseen.
Kansallinen lainsäädäntö. Työsopimuslaki on työelämän peruslaki, jota sovelletaan kaikissa sen soveltamisalasäännöksen mukaiset tunnusmerkit täyttävissä oikeussuhteissa. Lain soveltamisalaa koskevan 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän joh- don ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vas- tikkeetta. Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai –koneilla (2 ja 3 momentti). Jotta kysymys olisi työsuhteesta, tulee kaikkien pykälän 1 momentissa säädettyjen tunnusmerk- kien täyttyä. Mikäli momentissa säädetyt tunnusmerkit eivät täyty, kysymys ei ole työsuhtei- sesta työstä. Työsuhteisen työn eli pykälän 1 momentissa säädettyjen tunnusmerkkien täytty- mättä jäämisen vuoksi työsopimuslain soveltamisen ulkopuolelle jää monenlaisia työntekomuo- toja, kuten muussa kuin ansiotarkoituksessa tehtävä työ (esimerkiksi talkootyö), muu kuin työn- antajan lukuun tehtävä työ (esimerkiksi avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kuolinpesän osakkaan omaan lukuunsa tekemä työ) sekä muu kuin työnantajan johdon ja xxxxxxxxx alaisuudessa teh- tävä työ. Näistä erityisesti viimeksi mainittu on usein merkityksellinen pohdittaessa työsuhtei- sen työn ja itsenäisenä ammatinharjoittajana tehdyn työn välistä rajanvetoa. Poikkeuksista lain soveltamisalaan säädetään lisäksi nimenomaisesti lain 1 luvun 2 §:ssä. Sään- nöksen perusteella lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät muun muassa julkisoikeudelliset pal- velussuhteet, tavanomainen harrastustoiminta tai sellaiset työsuoritusta edellyttävät sopimukset, joista säädetään erikseen lailla (esimerkiksi merityösopimuslain (756/2011) mukainen työsken- tely tai perhehoitolakiin (263/2015) perustuva työnteko). Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyt työsopimuksen (työsuhteen) tunnusmerkit ovat pakottavaa oikeutta. Työnantaja ja työntekijä eivät voi keskenään sopia siitä, että laissa säädetyt tunnusmerkit tosiasiallisesti täyttävässä oikeussuhteessa ei sovellettaisi työsopimusla- kia. Myöskään työehtosopimuksilla ei voida sopia työsopimuksen tai työsuhteen käsitteestä laista poikkeavalla tavalla. Pelkkä työsuhteen tunnusmerkkien tarkastelu ...
Kansallinen lainsäädäntö. Tämän pöytäkirjan ja sen liitteen ja lisäysten mukaisesti toimivien yhteisön kalastusalusten toimintaan sovelletaan Mosambikissa sovellettavaa lainsäädäntöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksen, tämän pöytäkirjan ja sen liitteen ja lisäysten soveltamista.
Kansallinen lainsäädäntö. Voimassa olevan lainsäädännön kuvaaminen ja sen arviointi on rajattu tässä esityksessä siihen lainsäädäntöön, jolla on välitön yhteys Nato SOFAan ja Pariisin pöytäkirjaan. Kyseiset sopimukset koskettavat useita toimijoita ja toimialoja, kuten Puolustusvoimia, turvallisuutta, oikeuslaitosta, vahingonkorvauksia, verotusta, terveydenhuoltoa ja liikennettä. Suomen lainsäädäntöä ei nähty tarpeelliseksi muuttaa Suomen liittyessä rauhankumppanuusmaana PfP SOFAan ja sen lisäpöytäkirjoihin. Lähtökohtana tuolloin oli arvio sopimuksen ja pöytäkirjojen suppeasta soveltamisesta Suomessa koskien lähinnä lyhytaikaisia harjoituksia. Suomen osallistuessa Naton toimintaan nyt täysivaltaisena Naton jäsenenä on lainsäädäntöä tarpeen tarkastella aiempaa laajemmin.
Kansallinen lainsäädäntö