Kansallinen lainsäädäntö Mallilausekkeet

Kansallinen lainsäädäntö. Voimassa olevan lainsäädännön kuvaaminen ja sen arviointi on rajattu tässä esityksessä siihen lainsäädäntöön, jolla on välitön yhteys Nato SOFAan ja Pariisin pöytäkirjaan. Kyseiset sopimukset koskettavat useita toimijoita ja toimialoja, kuten Puolustusvoimia, turvallisuutta, oikeuslaitosta, vahingonkorvauksia, verotusta, terveydenhuoltoa ja liikennettä. Suomen lainsäädäntöä ei nähty tarpeelliseksi muuttaa Suomen liittyessä rauhankumppanuusmaana PfP SOFAan ja sen lisäpöytäkirjoihin. Lähtökohtana tuolloin oli arvio sopimuksen ja pöytäkirjojen suppeasta soveltamisesta Suomessa koskien lähinnä lyhytaikaisia harjoituksia. Suomen osallistuessa Naton toimintaan nyt täysivaltaisena Naton jäsenenä on lainsäädäntöä tarpeen tarkastella aiempaa laajemmin.
Kansallinen lainsäädäntö. Tämän pöytäkirjan ja sen liitteen ja lisäysten mukaisesti toimivien yhteisön kalastusalusten toimintaan sovelletaan Mosambikissa sovellettavaa lainsäädäntöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksen, tämän pöytäkirjan ja sen liitteen ja lisäysten soveltamista.
Kansallinen lainsäädäntö. Hirvi on riistaeläinlaji ja sitä koskevat keskeiset säädökset löytyvät metsästyslaista (615/1993) ja metsäs- tysasetuksesta (666/1993), riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetusta laista (616/1993), riis- tanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetusta valtioneuvoston asetuksesta (823/2001), maa- ja met- sätalousministeriön asetuksesta ampumakokeesta (18/2006), riistahallintolaista (158/2011) ja metsästys- laissa säädetyistä poikkeusluvista annetusta valtioneuvoston asetuksesta (169/2011). Hirven aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa (105/2009). Myös eräillä muilla laeilla on vaikutusta hirvikannan säätelyyn ja metsästykseen.
Kansallinen lainsäädäntö. Työsopimuslaki on työelämän peruslaki, jota sovelletaan kaikissa sen soveltamisalasäännöksen mukaiset tunnusmerkit täyttävissä oikeussuhteissa. Lain soveltamisalaa koskevan 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän joh- don ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vas- tikkeetta. Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai –koneilla (2 ja 3 momentti). Jotta kysymys olisi työsuhteesta, tulee kaikkien pykälän 1 momentissa säädettyjen tunnusmerk- kien täyttyä. Mikäli momentissa säädetyt tunnusmerkit eivät täyty, kysymys ei ole työsuhtei- sesta työstä. Työsuhteisen työn eli pykälän 1 momentissa säädettyjen tunnusmerkkien täytty- mättä jäämisen vuoksi työsopimuslain soveltamisen ulkopuolelle jää monenlaisia työntekomuo- toja, kuten muussa kuin ansiotarkoituksessa tehtävä työ (esimerkiksi talkootyö), muu kuin työn- antajan lukuun tehtävä työ (esimerkiksi avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kuolinpesän osakkaan omaan lukuunsa tekemä työ) sekä muu kuin työnantajan johdon ja xxxxxxxxx alaisuudessa teh- tävä työ. Näistä erityisesti viimeksi mainittu on usein merkityksellinen pohdittaessa työsuhtei- sen työn ja itsenäisenä ammatinharjoittajana tehdyn työn välistä rajanvetoa. Poikkeuksista lain soveltamisalaan säädetään lisäksi nimenomaisesti lain 1 luvun 2 §:ssä. Sään- nöksen perusteella lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät muun muassa julkisoikeudelliset pal- velussuhteet, tavanomainen harrastustoiminta tai sellaiset työsuoritusta edellyttävät sopimukset, joista säädetään erikseen lailla (esimerkiksi merityösopimuslain (756/2011) mukainen työsken- tely tai perhehoitolakiin (263/2015) perustuva työnteko). Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyt työsopimuksen (työsuhteen) tunnusmerkit ovat pakottavaa oikeutta. Työnantaja ja työntekijä eivät voi keskenään sopia siitä, että laissa säädetyt tunnusmerkit tosiasiallisesti täyttävässä oikeussuhteessa ei sovellettaisi työsopimusla- kia. Myöskään työehtosopimuksilla ei voida sopia työsopimuksen tai työsuhteen käsitteestä laista poikkeavalla tavalla. Pelkkä työsuhteen tunnusmerkkien tarkastelu ...
Kansallinen lainsäädäntö. 26 Tarkastelu

Related to Kansallinen lainsäädäntö

  • Saman sairauden uusiutuminen Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehto- sopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta. Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkal- liseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan. Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastu- misesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin tai isän vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan nämä poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Henkilötiedot Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toimihenkilöistä:

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Ammatillinen koulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

  • Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.