Dynaaminen hintatyyppi Mallilausekkeet

Dynaaminen hintatyyppi. Dynaamisessa hinnoittelussa hinta vaihtelee tarvittaessa. Hotellit muuttavat hintoja, kun näkevät sen tarpeelliseksi. Tietotekniikan avulla hintojen muuttaminen on nopeaa ja käy vaivattomasti. Muutettu hinta on myös lähes välittömästä voimassa kaikissa käytössä olevissa jakelukanavissa. (Forgacs 2010b.) Dynaamiseksi hinnoittelun tekee se, että hinnoittelu on aktiivisesti muuttuvaa. Hinnan vaihtamisen väli voi olla viikkoja, päiviä tai jopa vain tunteja. Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan ”dynaaminen” seuraavasti; voimakas, energinen, aktiivinen, elävä, liikkuva, muuttuva, kehittyvä; voimaa koskeva, voima-. (Kielitoimiston sanakirja 2015; Forgacs 2010b.) Dynaamisen hinnoittelulla yritykset pyrkivät vastaamaan vaihteleviin kysyntä- ja tarjontatilanteisiin. Haasteellista dynaamisessa hinnoittelussa on löytää optimaalinen taso. Dynaamisen hinnoittelun suosittu ja monille näkyvin muoto on kysyntäpohjainen hinnoittelu. Kysyntäpohjaisessa hinnoittelussa alhainen kysyntä vastaa alhaista hintaa. Kysyntäpohjaisen hinnan suosioon on vaikuttanut tietoliikenteen mahdollistama hintojen muuttamisen helppous. (Forgacs 2013, 70; Kauppalehti VIP 2007.) Dynaaminen hinnoittelu on ollut käytössä lentoliikenteessä jo 1970-luvun lopulta ja hintojen muuttumiseen on siellä totuttu. Matkailu- ja majoitusalalla dynaaminen hinnoittelu on verrattain uutta. Merkittävistä kansainvälisistä hotelliketjuista Xxxxxxx ilmoitti marraskuussa 2003 ottavansa dynaamiset hinnat käyttöön vuodelle 2004. Myös muut suuret ketjut kuten Hilton Hotels Corporation, InterContinental Hotels Group ja Hyatt ottivat dynaamisen hinnoittelun käyttöönsä heti seuraavan vuonna 2005. (HVS International – Sydney 2005.) Suomessa dynaaminen hinnoittelu on ollut hotellien käytössä Sokos-hotelleissa vuodesta 2003 ja Scandic-hotelleissa vuoden 2006 alusta. (Kauppalehti VIP 2007.)

Related to Dynaaminen hintatyyppi

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Sopimuksen muuttaminen Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain molempien sopijaosapuolten asianmukaisesti allekirjoittamalla asiakirjalla.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Vakuutussopimuksen Muuttaminen 15.1 Vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana (VSL 18 §)

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Vakuutusmaksun suorittaminen Vakuutusmaksut on maksettava viimeistään sovittuina eräpäivinä. Mikäli eräpäivän ja laskun päiväyksen erotus on alle 30 vuorokautta, tulee vakuutusmaksu maksaa 30 vuorokauden kuluessa laskun päiväyksestä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa vakuutuskautta koskevan maksun suorittaminen on vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä. Vakuutusehdot Jos vakuutusmaksusta maksetaan maksun erääntyessä vain osa, jaetaan osasuoritus vakuutussopimuksen eri vakuutusturvien kesken. Kunkin vakuutusturvan osaksi tuleva summa lasketaan tällöin sen mukaan, kuinka suuri on kyseisen vakuutusturvan maksun osuus koko vakuutusmaksusta. Jos vakuutuksenottajan maksama maksu ei riitä kaikkien vakuutusturvien maksamiseen vakuutuksenottajalla on oikeus maksun suorittamisen yhteydessä määrätä mitä vakuutusturvien maksuja suorituksella lyhennetään. Jos vakuutuksenottaja on kokonaan tai osittain laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen maksun erääntyessä tilanteessa, jossa hän on jo aiemmin suorittanut tulevaan aikaan kohdistuvia muita vakuutusmaksuja, vakuutusyhtiöllä on oikeus kohdistaa jo maksetut vakuutusmaksut myös laiminlyötyjen vakuutusmaksujen kattamiseen, ellei vakuutuksenottaja maksun maksamisen laiminlyötyään viipymättä nimenomaisesti ilmoita vakuutusyhtiölle, ettei hän halua jo maksettua maksua jaettavaksi eri vakuutusturvien kesken. Jos koko vakuutusmaksua ei makseta eräpäivään mennessä, erääntyvät kaikki vakuutussopimuksen vakuutuskauden jäljellä olevat maksuerät heti, jos vakuutusyhtiö niin haluaa. Erääntyvien maksuerien laskentaperusteet eivät muutu.

  • Korvauksen maksaminen 9.1 Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen vakuutetun oikeuden- käyntikuluista ja asianajokuluista oikeusasteittain. Lopullinen korvaus suoritetaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: