Edunvalvontavaltakirjan laadinta. Edunvalvontavaltakirja on tehtävä kirjallisesti ja kahden todistajan on se oikeaksi todistettava allekirjoituksillaan. Todistajien on oltava samanaikaisesti läsnä valtuut- tajan allekirjoittaessa valtakirjan tai, kun hän tunnustaa allekirjoituksensa olevan oikea. Todistajilla tulee olla tiedossa asiakirjan olevan edunvalvontavaltakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse ilmaista heille asiakirjan sisältöä. (L 25.5.2007/648, 2:6 §.) Todistajien allekirjoitusten lisäksi heidän on merkittävä valtakirjaan synty- mäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen aika ja paikka. Todistajien on todis- tuslausumassa mainittava myös, että he ovat olleet läsnä samanaikaisesti valtakirjaa todistettaessa. Todistuslausumaan on tehtävä merkintä myös valtuuttajan kyvystä ymmärtää tekemänsä valtakirjan merkitys. (L 25.5.2007/648, 2:7 §.) Valtakirjan to- distajana ei saa toimia alle kahdeksantoistavuotias henkilö tai henkilö, joka ei ky- kene ymmärtämään todistamisen merkitystä esimerkiksi henkisen toiminnan häi- riintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Todistajana ei myöskään voi toimia valtuuttajan puoliso, valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai edellä mainittujen puoliso. Todistajana ei myöskään voi olla valtuutettu tai hänen puolisonsa tai heihin edellä mainitussa suhteessa oleva henkilö. (L 25.5.2007/648 2:8 §.) Xxxxx edunvalvontavaltakirja olisi pätevä, on sen noudatettava tiettyjä muotovaati- muksia edellä mainittujen lisäksi. Edunvalvontavaltakirjasta on käytävä ilmi val- tuuttamistarkoitus, jolla tarkoitetaan valtuuttajan tarkoitusta oikeuttaa valtuutettu edustamaan häntä. Valtuuttamistarkoitus täyttyy esimerkiksi otsikoimalla asiakirja edunvalvontavaltakirjaksi tai edunvalvontavaltuutukseksi. Edunvalvontavaltakir- jasta on käytävä ilmi myös valtuutetun kelpoisuus eli toisin sanoen ne asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Valtuutetun kelpoisuus voidaan määritellä yleisluontoisesti tai hyvin yksilöllisesti. Valtakirjassa voidaan myös ra- jata asioita, joita valtuutettu ei ole kelpoinen hoitamaan. Kolmas muotovaatimus vaatii, että valtakirjasta ilmenevät valtuuttajan ja valtuutetun nimet. Muut yksilöin- titiedot tuovat valtakirjaan selkeyttä, mutta eivät ole pakollisia. Neljäs muotovaati- mus on voimaantuloehto eli määräys, jolla määrätään valtuutuksen tulevan voimaan valtuuttajan tullessa kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveyd...
