Erikoislääkärikoulutus. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen (Xxxxxxx Xxxxxxx, 2016) mukaan Itä-Suomen alueella voidaan tarvita lisäkoulutusta anestesiologian tehohoidon alalle. Eläköitymiseen liittyen on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreiden määrässä odotettavissa lähivuosina vajausta kaikissa erva-sairaaloissa ja riippuen keskittämisasetuksen toimeenpanosta eläköitymisen lisäksi KYSillä. KYS voi tarjota yhdelle erikoislääkärille kerrallaan erityispätevyyskoulutusta keskussairaaloiden tarpeeseen tehohoitolääketieteessä. Lisäksi erityispätevyyskoulutusta voidaan tarjota tarpeen mukaan obstetrisessa sekä neuro- ja sydänanestesiologiassa ja lastenanestesiologiassa. Xxxxxxx Xxxxxx, dosentti, EDIC, osaamiskeskusjohtaja vastaava ylilääkäri, KYS, Xxxx. Xxxxxx Xxxxx, MKS, Xxxx. Xxxxx Xxxxxxxxx, SKS, Ylil. Xxxxx Xxxxxxxx, KYS, Oyl. Xxxxx Xxxxxxxxxx, KYS, Ylil. Xxxxx Xxxxxxx, KSKS, Prof.ylil. XXXX, Xxxxx Xxxxxxxxxxx, KYS, Xxxx. Xxxxxx Xxxxxxx, PKKS, Prof. ylil. Xxx Xxxxxx, KYS
Erikoislääkärikoulutus. Syksyllä 2019 valmistuneessa erikoislääkärien koulutuksen arvioinnissa todetaan, että Itä-Suomen yliopistossa pitäisi kouluttaa vuosittain yksi endokrinologian erikoislääkäri. Jotta edellä esitetty koulutustarve täyttyisi, tulisi KYS:ssä olla yhtä aikaa kaksi lääkäriä koulutuksessa ja lisäksi KSKS:aan ja PKKS:aan tarvittaisiin endokrinologiaan erikoistuvien lääkärien virat.
Erikoislääkärikoulutus. Erikoislääkärikoulutuksen tarve suuri, foniatrialla ei ole omaa erikoistuvan lääkärin virkaa eikä viimeisen vuosikymmenen aikana ole valmistunut yhtään erikoislääkäriä. Erikoislääkärikoulutuksen suunnitelmassa alueen foniatritarve nähtiin selvästi nykyistä suurempana.
Erikoislääkärikoulutus. Erikoislääkärikoulutusta toteutetaan KYSin lisäksi kaikissa ERVAn keskussairaaloissa (KSKS, MKS, PKKS, SKS). Erikoislääkärikoulutusuudistus muuttaa koulutusta rakenteisemmaksi ja osaamisperustaiseksi. Vuonna 2020 voimaan tullut asetus erikoislääkärikoulutuksesta tulee muuttamaan koulutusjakson sijoittumista YO-sairaalan ja keskussairaaloiden välillä. Syinä ovat koulutuksen sisällölliset muutokset (siirtyminen osaamisperustaisuuteen), keston muutokset (ilman kiinteää ajanjaksoa, min 5 vuotta) sekä 50-50 –säännön kumoaminen (aikaisemmin puolet koulutuksesta tuli suorittaa yliopistosairaalassa ja puolet yo-sairaalan ulkopuolella, nykyään joustavasti vähintään yksi vuosi keskussairaalassa ja vähintään vuosi yliopistosairaassa). Koulutusuudistus syventää YO- ja keskussairaaloiden välistä erikoislääkärikoulutusyhteistyötä. Tekstirunko Ge-kir.yl Xxxx Xxxxxxxx. Muokanneet 18.5.2020 Xxxx Xxxxxxxx, vs. johtajaylilääkäri, kirurgian professori, Ksshp ja UEF, Xxxxx Xxxxxxxx, johtajaylilääkäri PKKS, Xxxxx Xxxxx, johtajaylilääkäri, Essote, Xxxxx Xxxxxxxxx, johtajaylilääkäri, Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxx, sairaalanjohtaja, KYS, Xxxxx Xxxxxx, johtajaylilääkäri, PSSHP
Erikoislääkärikoulutus. Erikoistumisvakansseja on KYSissä kaksi ja Xxxx Xxxxxxx yksi. Muissa keskussairaaloissa on ollut kiertäviä vakansseja tai käytetty erikoislääkärin avoimia vakansseja. Ihotaudeille tarvitaan uusia pysyviä koulutusvirkoja uuden erl-koulutusjärjestelmän mahdollistamiseksi sekä paikkaamaan olemassa olevaa vajetta perustamalla Jyväskylään ja Mikkeliin koulutusvirat sekä KYS:n ihotaudeille 1 koulutusvirka lisää. Jo vuonna 2010 ihotautien ja allergologian vastuukouluttajat yliopistoissa esittivät opetus- sekä sosiaali- ja terveysministerille, että ihotautien ja allergologian oppiaine kuuluu niiden erikoistumissalojen joukkoon, joita yliopistollisen sairaalan ulkopuolella suoritettava palveluvelvoite ei koske. Lisäksi maan oppiaineen vastuuhenkilöt ovat arvioineet, että vajaassa 10 vuodessa maahan tulee kouluttajapula dosentti- ja professorikunnan poistuttua työelämästä myös yliopistoklinikoista, mikä on jo toteutunut maan keskussairaaloissa. prof. Xxxxx Xxxxxxx (UEF), ylilääkäri Xxxxx Xxxxxxxx (KSKS), ylilääkäri Xxxx Xxxxxxx (Xxxx Xxxx), ylilääkäri Xxxxx Xxxxx (MKS), osastonylilääkäri Xxxxx Xxxxxxx (KYS).
Erikoislääkärikoulutus. KYSissä on yksi erikoistuvan vakanssi ja tämä on riittävä Pohjois-Savon osalta. Keski-Suomessa resurssi on riittävä. Sen sijaan ESSOTEn alueella on tarvetta lisäresurssille.
Erikoislääkärikoulutus. Erikoislääkäreitä pitää kouluttaa nykyistä enemmän. Aikaisemmat laskelmat ovat aliarvioineet kardiologien tarpeen ja nyt suunniteltu koulutusmäärä on liian vähäinen, koulutusjärjestelyt
Erikoislääkärikoulutus. Kuopion yliopistosta on viimeisen 10 vuoden aikana valmistunut keskimäärin 1-2 korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriä vuodessa. Suurin osa valmistuneista on sijoittunut KYSin ervalle. Kaikki alueen keskussairaaloiden ylilääkärit ovat Kuopiosta valmistuneita. Erikoistumisvirkoja on KYSissä viisi. Muissa keskussairaaloissa on erikoistumispaikkoja korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla KSK:ssa 2 - 3, PKKS:ssa 1, MKS:ssa 1 ja SKS:ssa 1. Lähivuosina on tapahtumassa suurempaa eläköitymisestä. Mikäli jatkossa aiotaan hoitaa alueen erikoislääkäritarve omalla koulutuksella, on koulutuspaikkoja hieman lisättävä (1 - 2 paikkaa). KYSin ervan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen arviointi suoritettiin viimeksi vuonna 2018. Erikoistuvien koulutus todettiin riittäväksi ja laadukkaaksi. Koulutuspaikan säännöllinen arviointi on jatkossakin sairaalan koulutusoikeuksien edellytys.
Erikoislääkärikoulutus. KYS vastaa alueen erikoislääkärikoulutuksesta yhdessä alueen keskussairaaloiden kanssa, joiden kanssa on solmittu koulutussopimukset. Koulutus järjestetään joustavasti kouluttautujan ja alueen keskussairaaloiden tarpeet huomioiden voimassaolevien säädösten mahdollistamissa rajoissa. KYS:ssä on kaksi erikoistuvan lääkärin virkaa.
Erikoislääkärikoulutus. Erikoislääkärikoulutusta annetaan yliopistosairaalassa ja kouluttajatilanteen mukaan myös keskussairaaloissa ja perheneuvoloissa/perhekeskuksissa. Koulutettavalle laaditaan yksilöllinen koulutussuunnitelma. Erikoislääkärikoulutus on parhaillaan uudistumassa. Alueella on erikoislääkäripula ja erikoistumiskoulutuksen lisäämiseen on tarvetta. On arvioitu, että Itä-Suomen yliopistosta tulisi valmistua vuosittain kaksi lastenpsykiatrian erikoislääkäriä, kun tähän saakka on valmistunut keskimäärin yksi erikoislääkäri vuodessa.