Common use of EU:n esteettömyysdirektiivi – sähköisten tavaroiden ja palveluiden ehdoilla? Clause in Contracts

EU:n esteettömyysdirektiivi – sähköisten tavaroiden ja palveluiden ehdoilla?. Euroopan unionin komissio on antanut konkreettisen ehdotuksen esteettömyysdirektiiviksi Euroopan parla- mentille ja neuvostolle (kauan odotettu European Ac- cessibility Act) vuoden 2015 lopulla, jonka EU:n parla- mentti hyväksyi 2019. Tarkoituksena on edistää vam- maisten ja eri tavoin toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia hankkia esteettömiä ja saavutettavia palveluita sekä tavaroita EU:n alueella siten, että toteu- tetaan myös EU:n perustamissopimuksissa mainittu hen- kilöiden liikkumisvapausoikeus. EU:n esteettömyysdirektiivissä vammaisuus on määri- telty kuten YK:n vammaissopimus edellyttää, koska EU on ratifioinut vammaissopimuksen jo aiemmin. Samoin aiemmin käsitelty kaikille sopiva suunnittelu on kirjat- tu ehdotukseen. Palvelut ja tavarat, joiden esteettö- myysvaatimuksia esteettömyysdirektiivi koskee, liittyvät pääasiassa rajat ylittäviin digitaalisiin palveluihin, kuten esimerkiksi yleiskäyttöisiin tietokonelaitteisiin, itsepal- veluperiaatteella toimiviin pankkiautomaatteihin, mat- kalippuautomaatteihin ja lähtöselvitysautomaatteihin, sähköisiin pankkipalveluihin, mediapalveluihin, puheli- miin ja telepäätelaitteisiin, sähköisiin kirjoihin ja verkko- kauppaan. Lähtökohtaisesti EU:n komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston esteettömyysdirektiivissä pää- paino on sähköisten tuotteiden ja palveluiden esteettö- myysvaatimuksissa, jolloin kokonaisvaltainen näkemys mm. esteettömyysketju jää huomioimatta. Rakennetun ympäristön esteettömyys jää vapaa-ehtoiseksi, vaikka YK:n vammaissopimus ei erittele esteettömyyttä pakol- liseen ja vapaaehtoiseen osioon. Vammaisten ihmisten tarpeet eivät näy ehkä riittävällä tavalla direktiiviehdo- tuksessa. Päinvastoin erilaisten suojalausekkeiden avulla taloudelliset toimijat voivat itse varsin vapaasti päättää muokataanko heidän tuotteitaan ja palveluitaan esteet- tömiksi. Vastaukseksi annetaan ehkä liian helposti CE- merkintä.

EU:n esteettömyysdirektiivi – sähköisten tavaroiden ja palveluiden ehdoilla?. Euroopan unionin komissio on antanut konkreettisen ehdotuksen esteettömyysdirektiiviksi Euroopan parla- mentille ja neuvostolle (kauan odotettu European Ac- cessibility Act) vuoden 2015 lopulla, jonka EU:n parla- mentti hyväksyi 2019. Tarkoituksena on edistää vam- maisten vammaisten ja eri tavoin toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia hankkia esteettömiä ja saavutettavia palveluita sekä tavaroita EU:n alueella sitensi- ten, että toteu- tetaan toteutetaan myös EU:n perustamissopimuksissa mainittu hen- kilöiden henkilöiden liikkumisvapausoikeus. EU:n esteettömyysdirektiivissä vammaisuus on määri- telty kuten YK:n vammaissopimus edellyttää, koska EU on ratifioinut vammaissopimuksen jo aiemmin. Samoin aiemmin käsitelty kaikille sopiva suunnittelu on kirjat- tu ehdotukseen. Palvelut ja tavarat, joiden esteettö- myysvaatimuksia esteettömyysdirektiivi koskee, liittyvät pääasiassa rajat ylittäviin digitaalisiin palveluihin, kuten esimerkiksi yleiskäyttöisiin tietokonelaitteisiin, itsepal- veluperiaatteella toimiviin pankkiautomaatteihin, mat- kalippuautomaatteihin ja lähtöselvitysautomaatteihin, sähköisiin pankkipalveluihin, mediapalveluihin, puheli- miin ja telepäätelaitteisiin, sähköisiin kirjoihin ja verkko- kauppaan. Lähtökohtaisesti EU:n komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston esteettömyysdirektiivissä pää- paino on sähköisten tuotteiden ja palveluiden esteettö- myysvaatimuksissa, jolloin kokonaisvaltainen näkemys mm. esteettömyysketju jää huomioimatta. Rakennetun ympäristön esteettömyys jää vapaa-ehtoiseksi, vaikka YK:n vammaissopimus ei erittele esteettömyyttä pakol- liseen ja vapaaehtoiseen osioon. Vammaisten ihmisten tarpeet eivät näy ehkä riittävällä tavalla direktiiviehdo- tuksessa. Päinvastoin erilaisten suojalausekkeiden avulla taloudelliset toimijat voivat itse varsin vapaasti päättää muokataanko heidän tuotteitaan ja palveluitaan esteet- tömiksi. Vastaukseksi annetaan ehkä liian helposti CE- merkintä.

EU:n esteettömyysdirektiivi – sähköisten tavaroiden ja palveluiden ehdoilla?. Euroopan unionin komissio on antanut konkreettisen ehdotuksen esteettömyysdirektiiviksi Euroopan parla- mentille ja neuvostolle (kauan odotettu European Ac- cessibility Act) vuoden 2015 lopulla, jonka EU:n parla- mentti hyväksyi 2019. Tarkoituksena on edistää vam- maisten vammaisten ja eri tavoin toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia hankkia esteettömiä ja saavutettavia palveluita sekä tavaroita EU:n alueella sitensi- ten, että toteu- tetaan toteutetaan myös EU:n perustamissopimuksissa mainittu hen- kilöiden henkilöiden liikkumisvapausoikeus. Tapausesimerkki – Yhdenvertaisuus- ja tasa- arvolautakunnan ratkaisu liikuntavammaisen syrjinnästä ravintolapalveluissa Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi ratkaisussaan (Dnro 1/2016, 31.3.2016) ravinto- lan syrjineen liikuntavammaisia, koska esteetön WC (nk. inva - WC) oli ollut varastokäytössä. Tapauksessa oli ilmennyt, että esteetön WC oli ollut tavaravarastona ja että WC:n ovesta oli puuttunut opaste. Myöskään ravintolan henkilö- kuntaan kuulunut tarjoilija ei ollut tiennyt esteettömän WC:n sijaintia. Siten pyörätuolin- käyttäjä ei ollut voinut käyttää ravintolan estee- töntä WC:tä asioidessaan ravintolassa. Lautakunta antoi ravintolalle kieltopäätöksen yhdenvertaisuuslain 8 §:n nojalla vammaisuuden perusteella tapahtuneesta syrjinnästä. Tiivistetysti voi todeta, että vammaisille henkilöil- le suunnitellut esteettömyysratkaisut eivät ole läheskään aina vammaisten käytettävissä. Invalidiliitto on saanut jäsenistöltään palautetta siitä, että esteettömiä autopaikkoja eli nk. inva- parkkipaikkoja on käytetty kesäisin marjanmyyn- tipaikkoina ja talvisin lumen kaatopaikkoina sekä mitä kummallisimmissa myynnin edistämisen tarkoituksessa esim. poro oli kytketty liekaan esteettömän autopaikan osoittavaan kylttiin joitain vuosia sitten! EU:n esteettömyysdirektiivissä vammaisuus on määri- telty kuten YK:n vammaissopimus edellyttää, koska EU on ratifioinut vammaissopimuksen jo aiemmin. Samoin aiemmin käsitelty kaikille sopiva suunnittelu on kirjat- tu ehdotukseen. Palvelut ja tavarat, joiden esteettö- myysvaatimuksia esteettömyysdirektiivi koskee, liittyvät pääasiassa rajat ylittäviin digitaalisiin palveluihin, kuten esimerkiksi yleiskäyttöisiin tietokonelaitteisiin, itsepal- veluperiaatteella toimiviin pankkiautomaatteihin, mat- kalippuautomaatteihin ja lähtöselvitysautomaatteihin, sähköisiin pankkipalveluihin, mediapalveluihin, puheli- miin ja telepäätelaitteisiin, sähköisiin kirjoihin ja verkko- kauppaan. Lähtökohtaisesti EU:n komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston esteettömyysdirektiivissä pää- paino on sähköisten tuotteiden ja palveluiden esteettö- myysvaatimuksissa, jolloin kokonaisvaltainen näkemys mm. esteettömyysketju jää huomioimatta. Rakennetun ympäristön esteettömyys jää vapaa-ehtoiseksi, vaikka YK:n vammaissopimus ei erittele esteettömyyttä pakol- liseen ja vapaaehtoiseen osioon. Vammaisten ihmisten tarpeet eivät näy ehkä riittävällä tavalla direktiiviehdo- tuksessa. Päinvastoin erilaisten suojalausekkeiden avulla taloudelliset toimijat voivat itse varsin vapaasti päättää muokataanko heidän tuotteitaan ja palveluitaan esteet- tömiksi. Vastaukseksi annetaan ehkä liian helposti CE- merkintä.