Common use of EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI Clause in Contracts

EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Parlamentin osallistumisesta Euroopan tulevaisuutta käsitelleen valmistelukunnan työhön ja aiempiin hallitustenvälisiin konferensseihin kerrotaan luvussa 1.1.4. Parlamentti lähetti ensimmäistä kertaa kolme edustajaansa vuoden 2007 hallitustenväliseen konferenssiin, joka järjestettiin Portugalin puheenjohtajakaudella ja johti Lissabonin sopimuksen allekirjoittamiseen. Kun Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisesta oli kulunut lähes kymmenen vuotta, parlamentti totesi, että joitakin sen määräyksiä ei vielä hyödynnetty kaikilta osin. Niinpä se antoi 16. helmikuuta 2017 päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja esitti siinä suosituksia näiden mahdollisuuksien käyttämiseksi niin, että unioni voisi paremmin vastata tämänhetkisiin globaaleihin haasteisiin. Samana päivänä parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista ja esitti siinä konkreettisia ehdotuksia perussopimusten uudistamiseksi. EU on viime aikoina kohdannut useita kriisejä, jotka ovat liittyneet erityisesti brexitiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, monivuotiseen rahoituskehykseen, covid-19-pandemiaan sekä Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Näitä kriisejä käsiteltäessä ovat jälleen tulleet esiin nykyisen hallintojärjestelmän puutteet. Päätöksenteon tehottomuus on osaltaan vähentänyt kansalaisten tukea Euroopan yhdentymishankkeelle. Vastatakseen nykyisiin haasteisiin EU:n toimielimet käynnistivät 10. maaliskuuta 2021 Euroopan tulevaisuuskonferenssin, jonka tavoitteena oli antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa EU:n uudistamiseen ja sen päätöksentekomenettelyjen tehokkuuden ja avoimuuden parantamiseen. Konferenssin työ päättyi 9. toukokuuta 2022, ja sen yhteydessä esitettiin 49 ehdotusta, joista osa edellyttää muutoksia EU:n perussopimuksiin. Niinpä parlamentti hyväksyi päätöslauselman valmistelukunnan ehdottamisesta perussopimusten tarkistamiseksi 9. kesäkuuta 2023, päätöslauselman EU:n perussopimuksiin sisältyvien siirtymälausekkeiden täytäntöönpanosta 11. heinäkuuta 2023 ja päätöslauselman ehdotuksista perussopimusten muuttamiseksi

EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Parlamentti on 1960-luvulta lähtien toistuvasti esittänyt vaalilainsäädäntöä koskevia näkemyksiä ja tehnyt ehdotuksia EY:n perustamissopimuksen 138 artiklan (nykyinen SEUT:n 223 artikla) nojalla. Euroopan parlamentin vaaleissa ei vieläkään käytetä yhdenmukaista menettelyä. Tämä osoittaa, kuinka vaikea on sovittaa yhteen erilaisia kansallisia perinteitä. Amsterdamin sopimuksessa luotu mahdollisuus vahvistaa yhteiset periaatteet on auttanut ratkaisemaan näitä ongelmia vain osittain. SEUT:n 223 artiklassa asetettua kunnianhimoista tavoitetta vahvistaa yhdenmukainen menettely, kun sille on ensin saatu parlamentin hyväksyntä, ei ole vielä saavutettu. Parlamentin osallistumisesta jatkuvat pyrkimykset yhteisen vaalimenettelyn uudenaikaistamiseksi ja ”eurooppalaistamiseksi” johtivat vuonna 1997 ehdotukseen yhdenmukaisesta vaalimenettelystä. Ehdotuksen pääkohdat sisällytettiin vuonna 2002 annettuun neuvoston päätökseen. Euroopan tulevaisuutta käsitelleen valmistelukunnan työhön parlamentti hyväksyi 11. marraskuuta 2015 Euroopan unionin vaalilain uudistusta koskevan päätöslauselman. Perussopimus-, työjärjestys- ja aiempiin hallitustenvälisiin konferensseihin kerrotaan luvussa 1.1.4toimielinasioiden valiokunnan lainsäädäntöaloitteessa ehdotettiin vuoden 1976 vaalisäädökseen tarkistuksia, joilla haluttiin tehdä EU-vaaleista demokraattisemmat ja lisätä yleisön osallistumista vaaliprosessiin. Parlamentti lähetti ensimmäistä kertaa kolme edustajaansa vuoden 2007 hallitustenväliseen konferenssiinOsa parlamentin ehdottamista tarkistuksista hyväksyttiin ja sisällytettiin 13. heinäkuuta 2018 annettuun neuvoston päätökseen (EU, Euratom) 2018/994. Neuvosto ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen parlamentin ehdotuksesta, joka järjestettiin Portugalin puheenjohtajakaudella koski yhteisen vaalipiirin perustamista ja johti Lissabonin sopimuksen allekirjoittamiseenkärkiehdokkaiden nimeämistä komission puheenjohtajan tointa varten. Kun Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisesta oli kulunut lähes kymmenen vuottaEuroopan parlamentin kokoonpanosta 7. helmikuuta 2018 antamastaan päätöslauselmasta toimitetussa äänestyksessä parlamentti kannatti jäsenmääränsä vähentämistä 751:stä 705:een sen jälkeen, parlamentti totesikun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut EU:sta. Se esitti, että joitakin sen määräyksiä ei vielä hyödynnetty kaikilta osin. Niinpä se antoi 16. helmikuuta 2017 päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja esitti siinä suosituksia näiden mahdollisuuksien käyttämiseksi niin, että unioni voisi paremmin vastata tämänhetkisiin globaaleihin haasteisiin. Samana päivänä parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista ja esitti siinä konkreettisia ehdotuksia perussopimusten uudistamiseksi. EU on viime aikoina kohdannut useita kriisejäosa brexitin vuoksi vapautuvista paikoista jaettaisiin uudelleen niiden EU-maiden kesken, jotka ovat liittyneet erityisesti brexitiinjonkin verran aliedustettuja (1.3.3). Parlamentti antoi 13. syyskuuta 2023 päätöslauselman, oikeusvaltioperiaatteeseenjossa se antoi hyväksyntänsä luonnokselle Eurooppa-neuvoston päätökseksi, monivuotiseen rahoituskehykseenjolla paikkojen määrä parlamentissa vuoden 2024 vaaleissa nostetaan 705:stä 720:een. Parlamentti antoi 22. marraskuuta 2012 päätöslauselman, covid-19jossa se kehotti Euroopan tason poliittisia puolueita nimeämään vuoden 2014 vaaleissa ehdokkaat komission puheenjohtajaksi, jotta voitaisiin vahvistaa sekä parlamentin että komission poliittista oikeutusta. Nämä järjestelyt pantiin täytäntöön ennen vuoden 2014 vaaleja, joissa oli ensi kertaa ehdolla tällaisia ”kärkiehdokkaita”. Yksi vuoden 2014 vaalien kärkiehdokkaista, Xxxx-pandemiaan sekä Venäjän hyökkäykseen UkrainaanXxxxxx Xxxxxxx, valittiin komission puheenjohtajaksi parlamentin äänestyksessä 22. Näitä kriisejä käsiteltäessä ovat jälleen tulleet esiin nykyisen hallintojärjestelmän puutteetlokakuuta 2014. Päätöksenteon tehottomuus on osaltaan vähentänyt kansalaisten tukea Parlamentti totesi Euroopan yhdentymishankkeelleparlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen tarkistamisesta 7. Vastatakseen nykyisiin haasteisiin helmikuuta 2018 tekemässään päätöksessä olevansa valmis hylkäämään ne ehdokkaat komission puheenjohtajaksi, joita ei ole nimetty jonkin Euroopan tason poliittisen puolueen kärkiehdokkaaksi ennen vuoden 2019 EU:n toimielimet käynnistivät 10-vaaleja. maaliskuuta 2021 Euroopan tulevaisuuskonferenssinVuoden 2019 vaalien jälkeen komission puheenjohtajaksi valittiin kuitenkin Xxxxxx xxx xxx Xxxxx, jonka tavoitteena oli antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa EU:n uudistamiseen ja sen päätöksentekomenettelyjen tehokkuuden ja avoimuuden parantamiseenjota ei ollut nimetty kärkiehdokkaaksi. Konferenssin työ päättyi 9Parlamentin täysistunnossa äänestettiin 22. toukokuuta 2022, ja sen yhteydessä esitettiin 49 ehdotusta, joista osa edellyttää muutoksia EU:n perussopimuksiin. Niinpä parlamentti hyväksyi päätöslauselman valmistelukunnan ehdottamisesta perussopimusten tarkistamiseksi 9. kesäkuuta 2023, päätöslauselman EU:n perussopimuksiin sisältyvien siirtymälausekkeiden täytäntöönpanosta 11. heinäkuuta marraskuuta 2023 ja päätöslauselman ehdotuksista perussopimusten muuttamiseksi. Ehdotukset koskivat muun muassa muutosta tapaan, jolla komissio valitaan. Vuonna 2003 otettiin käyttöön Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoitusta koskeva järjestelmä, joka mahdollistaa myös Euroopan tason poliittisten säätiöiden (1.3.3) perustamisen. Sitä koskeva asetus (EY) N:o 2004/2003 kumottiin ja korvattiin

EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Parlamentin osallistumisesta Euroopan tulevaisuutta käsitelleen valmistelukunnan työhön ja aiempiin hallitustenvälisiin konferensseihin kerrotaan luvussa 1.1.4Parlamentti hyväksyi 19. Parlamentti lähetti ensimmäistä kertaa kolme edustajaansa vuoden 2007 hallitustenväliseen konferenssiin, joka järjestettiin Portugalin puheenjohtajakaudella ja johti Lissabonin sopimuksen allekirjoittamiseen. Kun Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisesta oli kulunut lähes kymmenen vuotta, parlamentti huhtikuuta 2018 päätöslauselman perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta kansallisten parlamenttien osalta.[4] Siinä se totesi, että joitakin sen määräyksiä ei vielä hyödynnetty kaikilta osin. Niinpä se antoi 16. helmikuuta 2017 päätöslauselman kansalliset parlamentit edistävät osaltaan aktiivisesti Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä moitteetonta perustuslaillista toimintaa ja täten lisäävät moniarvoisuutta ja demokraattista legitiimiyttä. Se totesi lisäksi, että kansalliset hallitukset ovat demokraattisesti vastuussa kansallisille parlamenteille ja että ”tällainen vastuunalaisuus on kansallisten parlamenttien roolin kulmakivi Euroopan unionissa”. Parlamentti palautti mieliin, että varhaisvaroitusjärjestelmää on käytetty harvoin Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja esitti siinä suosituksia näiden mahdollisuuksien käyttämiseksi niinvoimaantulon jälkeen, mutta totesi uskovansa, että unioni voisi paremmin vastata tämänhetkisiin globaaleihin haasteisiinsitä voitaisiin uudistaa nykyisessä perussopimuskehyksessä. Samana päivänä Parlamentti katsoi näin ollen, että komission olisi otettava varhaisvaroitusjärjestelmän yhteydessä käyttöön tekninen tiedoksiantamisjakso, jotta voidaan myöntää lisäaikaa siitä päivästä, kun kansalliset parlamentit ovat teknisesti saaneet esityksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, siihen päivään, jona kahdeksan viikon määräaika alkaa. Parlamentti kannatti myös kansallisten parlamenttien mahdollisuutta esittää komissiolle rakentavia ehdotuksia, joiden tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti eurooppalaiseen keskusteluun ja komission aloiteoikeuteen. Parlamentti esitti lopuksi useita ehdotuksia, joiden tarkoituksena on tehostaa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisiä yhteistyötapoja. [4]Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. huhtikuuta 2018 perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta kansallisten parlamenttien osalta (EUVL C 390, 18.11.2019, s. 121). Parlamentti antoi 17. tammikuuta 2024 uuden päätöslauselman kansallisia parlamentteja koskevien perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta.[5] Päätöslauselmassa parlamentti hyväksyi kehotti jäsenvaltioita varmistamaan, että kansallisille parlamenteille annetaan riittävät resurssit, jotta ne voivat täyttää perustuslaillisen valvontatehtävänsä. Se myös päätöslauselman suositti, että kansalliset parlamentit käyttäisivät IPEX-alustaa tehokkaammin ja ottaisivat alueelliset parlamenttinsa mukaan varhaisvaroitusjärjestelmän käyttöönottoon. Parlamentti kehotti pidentämään nykyistä kahdeksan viikon määräaikaa, jonka kuluessa kansalliset parlamentit voivat esittää perustellun lausunnon, koska se rajoittaa olennaisesti toissijaisuusperiaatteen noudattamisen oikea-aikaista seurantaa. Lisäksi parlamentti ehdotti, että perustettaisiin niin kutsuttu vihreän kortin menettely eli järjestelmä, jossa vähintään kolmasosa kansallisista parlamenteista voi esittää aloitteita, joiden tarkoituksena on ”vaikuttaa myönteisesti” eurooppalaiseen keskusteluun. Suhteista kansallisiin parlamentteihin vastaava Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista parlamentin osasto julkaisee vuosittain vuosikertomuksen Euroopan parlamentin ja mukautuksista kansallisten parlamenttien välisistä suhteista. Kertomuksessa luodaan yleiskatsaus kaikkeen kansallisten parlamenttien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvään toimintaan ja esitti siinä konkreettisia ehdotuksia perussopimusten uudistamiseksisen kehittymiseen. EU on viime aikoina kohdannut useita kriisejä, jotka ovat liittyneet erityisesti brexitiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, monivuotiseen rahoituskehykseen, covid-19-pandemiaan sekä Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Näitä kriisejä käsiteltäessä ovat jälleen tulleet esiin nykyisen hallintojärjestelmän puutteet. Päätöksenteon tehottomuus on osaltaan vähentänyt kansalaisten tukea Yhteistyöhön osallistuu Euroopan yhdentymishankkeelle. Vastatakseen nykyisiin haasteisiin parlamentin ohella 39 kansallista parlamenttia ja edustajakamaria EU:n toimielimet käynnistivät 1027 jäsenvaltiosta. maaliskuuta 2021 Euroopan tulevaisuuskonferenssin, jonka tavoitteena oli antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa Vuosikertomuksen 2022 mukaan parlamenttien välisten tapaamisten tärkeimpiä keskustelunaiheita olivat vuoden aikana olleet EU:n uudistamiseen turvallisuus ja sen päätöksentekomenettelyjen tehokkuuden ulkopoliittiset toimet vastauksena Ukrainan sotaan, elpyminen covid-19-pandemian jälkeen, oikeusvaltiotilanne jäsenvaltioissa, NextGenerationEU-väline ja avoimuuden parantamiseentalouden elpymissuunnitelmat sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssin tulokset. Konferenssin työ päättyi 9Xxxx Xxxx / XXXXXXXXX-XXXXXX XXX 05/2024 [5]Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2022tammikuuta 2024 kansallisia parlamentteja koskevien perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta (Hyväksytyt tekstit, ja sen yhteydessä esitettiin 49 ehdotusta, joista osa edellyttää muutoksia EU:n perussopimuksiin. Niinpä parlamentti hyväksyi päätöslauselman valmistelukunnan ehdottamisesta perussopimusten tarkistamiseksi 9. kesäkuuta 2023, päätöslauselman EU:n perussopimuksiin sisältyvien siirtymälausekkeiden täytäntöönpanosta 11. heinäkuuta 2023 ja päätöslauselman ehdotuksista perussopimusten muuttamiseksiP9_TA(2024)0023).

EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Parlamentin osallistumisesta Vuoden 2000 hallitustenvälisessä konferenssissa parlamentti teki useita ehdotuksia tavallisen lainsäätämisjärjestyksen (aiempi yhteispäätösmenettely) soveltamisalan laajentamisesta. Lisäksi parlamentti on esittänyt toistuvasti kantansa yhteispäätösmenettelyn soveltamisesta automaattisesti silloin, kun yksimielisyydestä siirrytään määräenemmistöpäätöksiin. Xxxxxx sopimuksessa hyväksyttiin tämä kanta mutta ei määrätty kattavasti määräenemmistön ja yhteispäätösmenettelyn kytkemisestä toisiinsa. Tämän vuoksi menettelyjen yksinkertaistaminen oli yksi keskeisistä aiheista, joita käsiteltiin Euroopan tulevaisuutta käsitelleen valmistelukunnan työhön ja aiempiin hallitustenvälisiin konferensseihin kerrotaan luvussa 1.1.4käsittelevässä valmistelukunnassa. Parlamentti lähetti ensimmäistä kertaa kolme edustajaansa vuoden 2007 hallitustenväliseen konferenssiin, joka järjestettiin Portugalin puheenjohtajakaudella ja johti Lissabonin sopimuksen allekirjoittamiseen. Kun Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisesta oli kulunut lähes kymmenen vuotta, parlamentti totesiTässä yhteydessä ehdotettiin, että joitakin sen määräyksiä yhteistoiminta- ja kuulemismenettelyt lakkautettaisiin, yhteispäätösmenettelyä yksinkertaistettaisiin ja se laajennettaisiin kattamaan kaikki lainsäädäntö ja hyväksyntämenettelyä sovellettaisiin ainoastaan kansainvälisten sopimusten ratifioinnissa. Monet näistä parannuksista toteutettiin Lissabonin sopimuksessa (1.1.5). Lissabonin sopimuksessa ei vielä hyödynnetty kaikilta osinpäästy eroon nimityksiin sovellettavien menettelyjen moninaisuudesta, mutta menettelyjä virtaviivaistettiin jonkin verran. Niinpä se antoi 16Joissakin tapauksissa sovelletaan edelleen yksimielisyyttä, mikä on omiaan aiheuttamaan poliittisia kiistoja ja vähentämään parlamentin vaikutusvaltaa. helmikuuta 2017 päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Edistymistä tapahtui etenkin Xxxxxx sopimuksen tultua voimaan, kun komission puheenjohtajan nimityksessä siirryttiin yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin. Lisäksi Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja esitti siinä suosituksia näiden mahdollisuuksien käyttämiseksi niinsopimuksessa määrätään, että unioni voisi paremmin vastata tämänhetkisiin globaaleihin haasteisiinparlamentti valitsee komission puheenjohtajan. Samana päivänä parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman Puheenjohtaja nimitetään parlamentin kuulemisen jälkeen ottaen huomioon Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista parlamentin vaalien tulokset. Tämä korostaa komission poliittista legitiimiyttä ja mukautuksista ja esitti siinä konkreettisia ehdotuksia perussopimusten uudistamiseksi. EU on viime aikoina kohdannut useita kriisejä, jotka ovat liittyneet erityisesti brexitiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, monivuotiseen rahoituskehykseen, covid-19-pandemiaan sekä Venäjän hyökkäykseen Ukrainaanvastuuvelvollisuutta. Näitä kriisejä käsiteltäessä ovat jälleen tulleet esiin nykyisen hallintojärjestelmän puutteetmääräyksiä sovellettiin ensi kertaa Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaalien jälkeen. Päätöksenteon tehottomuus on osaltaan vähentänyt kansalaisten tukea Eurooppa-neuvosto päätti nimittää Xxxx- Xxxxxx Xxxxxxxxx komission puheenjohtajaksi, koska Euroopan yhdentymishankkeellekansanpuolue (EPP) oli vaalien jälkeen Euroopan parlamentin suurin puolue. Vastatakseen nykyisiin haasteisiin EU:n toimielimet käynnistivät 10. maaliskuuta 2021 Euroopan tulevaisuuskonferenssin, jonka tavoitteena oli antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa EU:n uudistamiseen ja sen päätöksentekomenettelyjen tehokkuuden ja avoimuuden parantamiseen. Konferenssin työ päättyi 9. toukokuuta 2022, ja sen yhteydessä esitettiin 49 ehdotusta, joista osa edellyttää muutoksia EU:n perussopimuksiin. Niinpä parlamentti hyväksyi päätöslauselman valmistelukunnan ehdottamisesta perussopimusten tarkistamiseksi 9. kesäkuuta 2023, päätöslauselman EU:n perussopimuksiin sisältyvien siirtymälausekkeiden täytäntöönpanosta 11. heinäkuuta 2023 ja päätöslauselman ehdotuksista perussopimusten muuttamiseksiXxxxxxx Xxxxxxxx 07/2024