Tulokset. Tulokset (”jäljempänä ”Tulokset”) tarkoittavat kaikkea Hankkeessa aikaansaatavaa ja Toteuttajan hallintaan tulevaa uutta aineistoa, johon kuuluvat mm. ratkaisumallit, menetelmät ja raportit riippumatta siitä ovatko ne suojattuja tai suojattavissa immateriaalioikeuksin kuten tekijänoikeudella, patentilla tai salassapidolla. Tuloksiksi ei katsota sellaisia Toteuttajan Hankkeen rahoituksella hankkimia aineistoja ja oikeuksia, joihin kohdistuu kolmansien osapuolten asettamia käyttörajoituksia.
Tulokset. Valmistelukunnan työ alkoi ”kuulemisvaiheella”, jonka aikana se pyrki jäsentämään jäsenvaltioiden ja kansalaisten odotukset ja tarpeet. Seuraavassa vaiheessa tarkasteltiin esitettyjä ideoita, ja lopuksi laadittiin keskustelun ydinkohtiin pohjautuvia suosituksia. Vuoden 2002 lopussa 11 työryhmää esittivät päätelmänsä valmistelukunnalle. Alkuvuodesta 2003 valmistelukunta laati tekstin, josta muotoutui keskustelujen tuloksena ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista. Perustuslakisopimuksen I osa (periaatteet ja toimielimet, 59 artiklaa) ja II osa (EU:n perusoikeuskirja, 54 artiklaa) esitettiin Thessalonikin Eurooppa-neuvostolle 20. kesäkuuta 2003. Sopimuksen III osa (unionin politiikat, 338 artiklaa) ja IV osa (loppumääräykset, 10 artiklaa) esitettiin puheenjohtajavaltio Italialle 18. heinäkuuta 2003. Eurooppa-neuvosto hyväksyi tekstin 18. kesäkuuta 2004 lukuisin muutoksin mutta säilytti kuitenkin valmistelukunnan ehdotuksen perusrakenteen. Euroopan parlamentin hyväksymä sopimus hylättiin Ranskassa (29. toukokuuta 2005) ja Alankomaissa (1. kesäkuuta 2005) pidetyissä kansanäänestyksissä. Ranskassa ja Alankomaissa järjestettyjen kansanäänestysten kielteisten tulosten vuoksi perustuslakisopimuksen ratifiointiprosessia ei voitu saattaa päätökseen.
Tulokset. Valtakunnallisissa palveluissa ja tietovarannoissa (esim. eHOKS, valtakunnallinen opinto- ja tutkintorekisteri, opiskelija- ja työelämäpalaute) oleva tiedon laatu on parantunut
Tulokset. Hakemusvalmisteen ja vertailuhoitojen terveysvaikutukset ja kustannukset on esitettävä sekä kokonaishyötyinä ja kokonaiskustannuksina että lisähyötyinä ja lisäkustannuksina taulukkomuo- dossa. Päätulokset tulee koota omaksi taulukokseen.
Tulokset. Tässä loppuraportissa tuodaan esille eräitä keskeisiä ongelmakohtia liittyen perinteisiin elinkeinoihin, maankäyttöön, alkuperäiskansaoikeuksiin ja niiden soveltamiseen Suomessa. Laajemmin kysymyksiin perehdytään myöhemmin julkaistavassa erillisteoksessa, kts. kohta 5. alla. Puhuttaessa alkuperäiskansojen maa- ja vesioikeuksista, liittyy tähän väistämättä kysymys siitä, keitä tulee pitää näiden oikeuksien subjekteina. ILO-sopimuksen 1. artiklassa määritellään keitä sopimus koskee. Tässä suhteessa olennaista on se, että henkilö polveutuu väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu ja joka oikeudellisesta asemastaan riippumatta on säilyttänyt kokonaan tai osittain omia sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia elementtejä. Nykyisen Suomen alueella uudisasukkaitten saapuminen liittyi erityisesti vuoden 1673 uudisasutusplakaatin antamiseen. Kemin- Lapin eteläisimpien lapinkylien eli Kitkan ja Maanselän osalta voidaan jopa puhua valtaamisesta. Toinen sopimuksessa mainittu ajankohta liittyy nykyisten valtionrajojen muodostumiseen. Raja Venäjää vastaan sovittiin Täyssinän rauhassa 1595 ja Norjaa vastaan Strömstadin rajasopimuksella vuonna 1751. Suomen ja Ruotsin välinen rajan syntymisen osalta kysymys oli kuitenkin siitä, että siihen asti Ruotsin Lapinmaihin kuuluneet alueet jaettiin kahteen osaan, eikä siitä, että alue olisi jaettu itsenäisten valtioiden kesken. Mikäli lähtökohtana pidetään sitä, että kysymys on ajankohdasta, jolloin Ruotsin rajat pohjoisella alueella lopullisesti määräytyivät kysymys olisi siis 1750-luvun alusta. Sananmukaisesti ILO-sopimus koskisi niiden saamelaisten jälkeläisiä, jotka asuivat alueella ajanjaksolla, joka alkaa ILO-sopimuksen valossa?
Tulokset. Hankinnan lopputuloksena valmistuu 1) kirjallinen raportti selvityksestä 2) tiivistelmä tuloksista ja johtopäätöksistä 3) selvityksen pohjalta tehtävä visualisoitu esitys (pp tms). Lisäksi tarjoajan tulee esittää tulokset yhdessä, myöhemmin sovittavassa tilaisuudessa tammikuun lopussa. Tilaisuuteen osallistuminen tulee huomioida tarjouksen hinnassa. Raportti, tiivistelmä ja esitys tuotetaan suomeksi. Tilaaja huolehtii tiivistelmän kääntämiseksi ruotsiksi ja englanniksi tarpeen mukaan. Tilaajalla on oikeus julkaista raportti, tiivistelmä ja raportin pohjalta tehty visualisoitu esitys. Julkaisun ensisijainen sijoitus on työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivut.
Tulokset. Avustettavien hankkeiden tulosten julkisuudesta/omistusoikeuksista sovitaan kirjallisesti tapauskohtaisesti.
Tulokset. Kohteeseen on jo ensimmäisen rakentamisvaiheen aikana valittu kaivotyyppi, joka mahdollistaa laajentamisen. Kaivo on EURORek Omega NS7. Vaatimus laajennuksen jälkeen on NS5-NS7-kaivo. Valittu kaivo on riittävä. LIITE 17 B1 Päästölähteet, päästöjen laatu ja määrä ilmaan Päivitetty 18.4.2024 Xxxxx Xxxxxxx Feelia Oy Prosessihöyry tuotetaan lämpökonttiin rakennetulla höyrykattilajärjestelmällä. Polttoaineena käytetään nestekaasua (propaania). Järjestelmään kuuluu 1 kpl kaasupolttimia. Polttimon maksimaalinen teho on 3 MW. Keskimääräiseksi tehontarpeeksi on laskettu n 0,73 MWh. Vuoden 2019 nestekaasun kokonaiskulutus oli 240 t. Laitoksella on 1 kpl maanpäällisiä/maanalaisia kaasusäiliöitä tilavuudeltaan 44 m³. Höyrylaitoksen vieressä on varajärjestelmä (1,4 MW), mikä starttaa häiriön tullessa tai huoltoseisokin aikana. Höyrylaitoksen käyttö ja valvonta on ulkoistettu nestekaasun toimittajalle (Latvaenergia OY). Laitoksessa on käytetty varapolttoaineena polttoöljyä. Polttoöljykäyttöinen höyryntuotantolaitos on ollut vuokralla Höyrytys Oy:lta ja on mobiili (ns. konttimallinen). Polttoöljystä on luovuttu syyskuussa 2020. Päästöt lämpövoimalasta Nestekaasulla tuotetusta lämpöenergiasta vapautuu päästöinä vain vettä ja hiilidioksidia. Laitoksessa ei savusteta, joten prosessissa ei vapaudu savukaasuja ja pienhiukkasia. Laitos ei tuota ympäristöönsä merkittäviä hajupäästöjä perinteisen valmisruokateollisuuden tapaan, koska tuotteiden kypsennysmenetelmä on ns. suljettu systeemi. Kypsyminen ja jäähtyminen tapahtuu lopullisen pakkauksen sisällä.
Tulokset. Tutkimustulokset on salattu 16.5.2032 saakka.
Tulokset. Ansioluetteloiden seulonnan ja kompetensseja arvioivan kokeen tulokset ilmoitetaan hakijan EPSO-tilillä.