EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Parlamentin osallistumisesta Euroopan tulevaisuutta käsitelleen valmistelukunnan työhön ja aiempiin hallitustenvälisiin konferensseihin kerrotaan luvussa 1.1.4. Parlamentti lähetti ensimmäistä kertaa kolme edustajaansa vuoden 2007 hallitustenväliseen konferenssiin, joka järjestettiin Portugalin puheenjohtajakaudella ja johti Lissabonin sopimuksen allekirjoittamiseen. Kun Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisesta oli kulunut lähes kymmenen vuotta, parlamentti totesi, että joitakin sen määräyksiä ei vielä hyödynnetty kaikilta osin. Niinpä se antoi 16. helmikuuta 2017 päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja esitti siinä suosituksia näiden mahdollisuuksien käyttämiseksi niin, että unioni voisi paremmin vastata tämänhetkisiin globaaleihin haasteisiin. Samana päivänä parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista ja esitti siinä konkreettisia ehdotuksia perussopimusten uudistamiseksi. EU on viime aikoina kohdannut useita kriisejä, jotka ovat liittyneet erityisesti brexitiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, monivuotiseen rahoituskehykseen, covid-19-pandemiaan sekä Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Näitä kriisejä käsiteltäessä ovat jälleen tulleet esiin nykyisen hallintojärjestelmän puutteet. Päätöksenteon tehottomuus on osaltaan vähentänyt kansalaisten tukea Euroopan yhdentymishankkeelle. Vastatakseen nykyisiin haasteisiin EU:n toimielimet käynnistivät 10. maaliskuuta 2021 Euroopan tulevaisuuskonferenssin, jonka tavoitteena oli antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa EU:n uudistamiseen ja sen päätöksentekomenettelyjen tehokkuuden ja avoimuuden parantamiseen. Konferenssin työ päättyi 9. toukokuuta 2022, ja sen yhteydessä esitettiin 49 ehdotusta, joista osa edellyttää muutoksia EU:n perussopimuksiin. Niinpä parlamentti hyväksyi päätöslauselman valmistelukunnan ehdottamisesta perussopimusten tarkistamiseksi 9. kesäkuuta 2023, päätöslauselman EU:n perussopimuksiin sisältyvien siirtymälausekkeiden täytäntöönpanosta 11. heinäkuuta 2023 ja päätöslauselman ehdotuksista perussopimusten muuttamiseksi
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Parlamentti on antanut useita päätöslauselmia[1], joissa se on ilmaissut jatkuvan kiinnostuksensa kulttuurialan ja luovien alojen tarjoamia mahdollisuuksia ja näiden alojen kehittämistä kohtaan. Sen lisäksi, että kulttuuriala ja luovat alat ilmentävät EU:n kulttuurista monimuotoisuutta, ne työllistävät 7,5 prosenttia EU:n työvoimasta ja tuottavat noin 509 miljardin euron arvosta lisäarvoa BKT:hen. Vuonna 2016 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta parlamentti kehotti omaksumaan strategisen lähestymistavan, jotta kulttuurialan ja luovien alojen mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. Se kehotti komissiota laatimaan näille aloille kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen pitkän aikavälin politiikkakehyksen. Parlamentti vaati hyväksymään toimia, joilla parannetaan kulttuurialan ja luovien alojen työoloja, esimerkiksi sisällyttämällä kyseiset alat nuorisotyöllisyysaloitteeseen ja osoittamalla varoja ura-, yrittäjyys- ja koulutusmahdollisuuksien edistämiseen. Parlamentti on myös ajanut strategista lähestymistapaa kulttuurin rooliin ulkosuhteissa. Vuosien 2013 ja 2014 talousarvioihin sisältyneessä valmistelutoimessa ”Kulttuuri EU:n ulkosuhteissa” parlamentti toi esiin kulttuurin merkittävän potentiaalin EU:n ulkosuhteissa. Parlamentti pitää kulttuuria merkittävänä sillanrakentajana ihmisten välillä ja katsoo, että sille olisi annettava keskeinen osa EU:n poliittisessa vuoropuhelussa unionin ulkopuolisten maiden kanssa, koska se voi vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, ehkäistä konflikteja ja tehdä tunnetuksi EU:n arvoja. Vuonna 2016 parlamentti antoi päätöslauselman kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta. Vastauksena komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteiseen tiedonantoon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” [1]EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 142; EUVL C 316, 22.9.2017, s. 88. parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2017 ulkoasiainvaliokunnan (AFET) ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan (CULT) yhdessä laatiman päätöslauselman. Siinä ehdotettiin useita aloitteita neljällä eri osa-alueella: tavoitteet, hallinto ja välineet, ihmiseltä ihmiselle -lähestymistapa ja EU:n globaalistrategia. Parlamentin jäsenet suosittivat, että kansainvälisiä kulttuurisuhteita varten kehitetään tehokas EU:n strategia, jolle olisi luotava erillinen budjettikohta. Lisäksi jäsenet kehottivat käynnistämään kansainvälistä liikkuvuutta koskevan erityisen EU-ohjelman ja perustamaan kulttuurialan viisumiohjel...
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Kuten aiemmissa hallitustenvälisissä konferensseissa, parlamentti osallistui aktiivisesti vuoden 2000 HVK:n valmisteluihin. Se esitti näkemyksensä konferenssin asialistasta, etenemisestä ja tavoitteista perustamissopimusten uudistuksen ja seuraavan hallitustenvälisen konferenssin valmistelusta 18. marraskuuta 1999 ja Nizzan sopimuksesta ja Euroopan unionin tulevaisuudesta 31. toukokuuta 2001 antamissaan päätöslauselmissa. Parlamentti myös ilmaisi näkemyksensä perusoikeuskirjan sisällöstä ja sen oikeudellisista vaikutuksista. Parlamentti korosti erityisesti, että seuraavan HVK:n tulisi olla avoin prosessi, johon osallistuisi Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäseniä sekä komissio ja johon myös tavalliset kansalaiset saisivat antaa panoksensa. Sen lopputuloksena tulisi olla perustuslain kaltainen asiakirja.
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Euroopan parlamenttia kuultiin ennen hallitustenvälisen konferenssin koolle kutsumista. Parlamentti osallistui myös hallitustenvälisen konferenssin toimintaan tilapäisjärjestelyjen mukaisesti. Kolmessa viime konferenssissa parlamenttia on edustanut tilanteesta riippuen sen puhemies tai kaksi sen jäsentä. Tämän tekstin on laatinut Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö. Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx 07/2024
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Pääosa tarkkailijoista piti parlamentin jäsenten panosta valmistelukunnan työhön ratkaisevana. Monet seikat, kuten heidän kokemuksensa neuvotteluista kansainvälisessä ympäristössä sekä se, että valmistelukunta kokoontui parlamentin tiloissa, antoivat parlamentin jäsenille mahdollisuuden vaikuttaa merkittävästi valmistelukunnassa käytyihin keskusteluihin ja niiden tuloksiin. He myös edistivät aktiivisesti poliittisten ryhmittymien muodostamista Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäsenistä. Parlamentti sai toteutettua monia alkuperäisiä tavoitteitaan. Useimmat niistä vahvistettiin Lissabonin sopimuksessa. Tämän tekstin on laatinut Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö. Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx 04/2024
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Cotonoun sopimuksen jälkeisen sopimuksen tekeminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää (SEUT:n 218 artikla). Myös Afrikan maiden kanssa tehdyt talouskumppanuussopimukset edellyttävät parlamentin hyväksyntää. Lisäksi parlamentti on vaikuttanut aktiivisesti uuden Globaali Eurooppa -rahoitusvälineen muotoiluun ja osallistuu tiiviisti sen täytäntöönpanoon.
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Parlamentti oli toissijaisuusperiaatteen alkuunpanijana, kun se hyväksyessään luonnosta sopimukseksi Euroopan unionista 14. helmikuuta 1984 ehdotti määräystä, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat toimia aloilla, joilla unionilla ja jäsenvaltioilla on perussopimusten mukaan jaettu toimivalta, silloin kun tätä alaa koskevaa unionin lainsäädäntöä ei ole olemassa. Ehdotuksessa korostettiin lisäksi, että unionin pitäisi ottaa vain sellaisia tehtäviä, jotka voidaan tehokkaammin hoitaa yhdessä kuin yksittäisten jäsenvaltioiden erillisin toimin. Parlamentti on esittänyt nämä ehdotukset uudelleen useissa päätöslauselmissa, esimerkiksi 23. marraskuuta 1989, 14. joulukuuta 1989, 12. heinäkuuta 1990,
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Parlamentti antoi 24. maaliskuuta 2011 Euroopan unionin suhteita Persianlahden yhteistyöneuvostoon koskevan päätöslauselman[1], jossa kehotettiin perustamaan strateginen kumppanuus GCC:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Tämä kanta toistettiin parlamentin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen turvallisuushaasteista ja poliittista vakautta koskevista näkymistä 9. heinäkuuta 2015 antamassa päätöslauselmassa[2]. Parlamentin suhteista Arabian niemimaahan vastaava valtuuskunta järjestää säännöllisiä parlamenttienvälisiä kokouksia alueen neuvoa-antavien neuvostojen kanssa ja seuraa EU:n ja GCC:n suhteiden kehitystä. Parlamentti on antanut viime vuosina useita päätöslauselmia, joissa se on ilmaissut huolensa ihmisoikeustilanteesta joissakin GCC-maissa, kuten Saudi-Arabiassa[3] ja Bahrainissa[4], ja kuolemanrangaistuksen ottamisesta uudelleen käyttöön Kuwaitissa ja Bahrainissa[5]. Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa tapahtuneen toimittaja Xxxxx Xxxxxxxxxx murhan jälkeen parlamentti antoi päätöslauselman[6], jossa tuomittiin [1]EUVL C 247 E, 17.8.2012, s. 1. [2]EUVL C 265, 11.8.2017, s. 98. [3]EUVL C 449, 23.12.2020, s. 133, EUVL C 76, 9.3.2020, s. 142 ja EUVL C 310, 25.8.2016, s. 29. [4]EUVL C 101, 16.3.2018, s. 130, EUVL C 35, 31.1.2018, s. 42, EUVL C 265, 11.8.2017, s. 151 ja EUVL C 316, 30.8.2016, s. 178. [5]EUVL C 252, 18.7.2018, s. 192. [6]EUVL C 345, 16.10.2020, s. 67. murha, kehotettiin käynnistämään kansainvälinen, riippumaton ja puolueeton tutkinta hänen katoamisestaan ja laittomasta teloittamisestaan ja vaadittiin Saudi-Arabian viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat. Parlamentti on vaatinut useaan otteeseen EU:n asevientikieltoa Saudi-Arabialle, koska Saudi-Arabian väitetään syyllistyneen vakaviin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin Jemenissä[7]. Euroopan parlamentin vuoden 2015 Saharov-palkinto myönnettiin saudiarabialaiselle bloggaajalle Xxxx Xxxxxxxxx.
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Parlamentti on antanut viime vuosina useita Irakin tilannetta käsitteleviä päätöslauselmia[10], muun muassa Isisin hyökkäyksestä, sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, vähemmistöjen vainoamisesta, Pohjois-Irakin/Mosulin tilanteesta, joukkohaudoista, koulutuksesta, Xxxxxx harjoittamasta kulttuurikohteiden tuhoamisesta ja aseviennistä. Parlamentin suhteista Irakiin vastaava valtuuskunta järjestää parlamenttien välisiä tapaamisia Irakin edustajien neuvoston kanssa. Euroopan parlamentin vuoden 2016 Saharov-palkinto myönnettiin Xxxxx Xxxxx Xxxxx Tahalle ja Lamiya Xxx Xxxxxxxxxx, jotka onnistuivat pakenemaan Isisin seksiorjuudesta Irakissa ja joista on tullut Xxxxxx harjoittaman järjestelmällisen seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten puolestapuhujia. He myös edustavat julkisuudessa Irakin jesidiyhteisöä. Jesidit ovat uskonnollinen vähemmistö, joka on joutunut Xxxxxx taistelijoiden toimeenpaneman kansanmurhan kohteeksi. [10]EUVL C 310, 25.8.2016, s. 35, EUVL C 224, 21.6.2016, s. 25, EUVL C 234, 28.6.2016, s. 25, EUVL C 334, 19.9.2018, s. 69, EUVL C 289, 9.8.2016, s. 46, EUVL C 35, 31.1.2018, s. 77, EUVL C 316, 30.8.2016, s. 113, EUVL C 215, 19.6.2018, s. 194, EUVL C 238, 6.7.2018, s. 117, EUVL C 366, 27.10.2017, s. 151, EUVL C 346, 21.9.2016, s. 55 ja EUVL C 337, 20.9.2018, s. 63.
EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI. Ennen kuin parlamentti hyväksyi julkisia hankintoja koskevan paketin