Henkilökohtainen liikkuminen. Harjoitus 14. Pohtikaa ryhmässä, miten avustajakoira liikkumisen apuvälineenä edistää henkilökohtaisen liik- kumisen toteutumista fyysisesti vammaisen henkilön ar- jessa? Harjoitus 15. Pohtikaa ryhmässä seuraavaa tapausta henkilökohtaisen liikkumisen näkökulmasta.
Henkilökohtainen liikkuminen. Fyysisesti vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja osallisuus eivät olisi mahdollisia ilman, että he pystyvät liikkumaan itsenäisesti ja vieläpä henkilökohtaisesti. Yhdessäkään ihmisoikeussopimuksessa ei ole mainintaa henkilökohtaisesta liikkumisesta ihmisoikeutena, koska se on terveelle väestölle aivan itsestään selvänä pidetty oikeus. Henkilökohtainen liikkuminen on nimen- omaan vammaisia koskettava ja rajat ylittävä oikeus, johon kytkeytyy selvästi apuvälineiden tarve ja tarpee- seen vastaamisen myötä apuvälinemarkkinat. Henkilökohtaisen liikkumisen toteutumiseen liittyy myös epäkohtia, jotka haittaavat oikeuden käyttämistä arki- elämässä. Invalidiliittoon on tullut lukuisia yhteydenot- toja esteettömille pysäköintipaikoille eli nk. invapark- kipaikoille väärin pysäköidyistä henkilöautoista ilman asianmukaista, 1.1.2016 lähtien Liikenteen turvallisuus- virasto Trafin myöntämää vammaisen henkilön pysä- köintilupaa. Tällainen yksityishenkilön väärinkäytös es- tää liikuntarajoitteista henkilöä pääsemästä esimerkiksi kauppakeskuksiin lähelle ovea sijoitetulle helppokulkui- selle paikalle. Esteettömät pysäköintipaikat on mitoitet- tu siten, että niissä mahtuu kääntymään pyörätuolilla, joten normaalit parkkipaikat eivät useimmiten sovellu liikuntavammaisille henkilöille. Sanktiona esteettömän pysäköintipaikan väärinkäytöstä on vain määrältään riit- tämätön pysäköintivirhemaksu. Asennekasvatus ja tie- toisuuden lisääminen YK:n vammaissopimuksen henges- sä ovat paremmat ennaltaehkäisevät keinot. Kokonaan toinen ongelma koskee vammaisen pysäköintiluvan vää- rentämistapauksia, joka on yleisessä rikoslaissa sanktioi- tu teko. Tällöin pysäköinninvalvojan valppaus ja vam- maisjärjestön antama asianmukainen koulutus edesaut- tavat ilmoitusten tekemistä poliisille.
Henkilökohtainen liikkuminen. 327. Vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuspalveluilla turvataan vaikeimmin vammaisille hen- kilöille kohtuulliset liikkumismahdollisuudet samoin kustannuksin kuin muille kansalaisille. Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle koh- tuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairau- tensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toimin- noista. 328. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjes- tettäessä vaikeavammaisena pidetään vammaispalveluasetuksen mukaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilöl- le, joka saa niitä palveluja muun lain nojalla. 329. Kuljetuspalvelu on asiakasmäärältään suurin vammaispalvelulain mukainen palvelu. Kulje- tuspalvelujen saajia oli vuoden 2015 aikana 100 430. Heistä 65 prosenttia oli 65 vuotta täyttä- neitä. Tilastot? 330. Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vammaispalveluasetuksen mukaan vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen hen- kilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalveluja on järjestettävä siten, että vammaisella henkilöllä on mahdollisuus välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi tehdä vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elä- mään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa henkilön asuinkunnan tai lähikun- nan alueella. Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä laajuudessa.
Henkilökohtainen liikkuminen. Artiklassa turvataan vammaisten henkilöiden oikeus liikkua vapaasti mahdollisimman itsenäisesti. Artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan tehokkaat toimenpiteet oikeuden toteutumisen varmistamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat artiklan mukaan muun muassa toimet, jotka helpottavat vammaisten henkilöiden henkilökohtaista liikkumista mukaan lukien opastin ilmaisimien ja katukylttien käyttö esteettömyyden ja saavutettavuuden saavuttamiseksi, vammaisten henkilöiden valitsemalla tavalla ja heidän valitsemanaan aikana sekä avun ja tuen saatavuus kohtuulliseen hintaan. Apuna ja tukena pidetään niin ihmisten, eläinten kuin apuvälineteknologian ja apuvälineiden tuomaa apua ja tukea. Xxxxxxx edellyttää myös muun muassa vammaisten henkilöiden ja heidän parissaan työskentelevän asiantuntijahenkilöstön kouluttamista liikkumistaitoihin liittyvissä asioissa sekä liikkumisen apuvälineitä, laitteita ja apuvälineteknologiaa tuottavien tahojen kannustamista huomioimaan kaikki vammaisten henkilöiden liikkumisen näkökohdat. Artiklan soveltamisen kannalta tärkeässä asemassa ovat erilaiset julkiset liikennepalvelut, mutta myös – ja näihin liittyen – liikkumisen kielellinen esteettömyys, joita on käsitelty edellä esteettömyyttä ja saavutettavuutta käsittelevän 9 artiklan kohdalla. Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesti vakuutetulla henkilöllä on oikeus korvaukseen omavastuun ylittävältä osalta sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi tehdyn matkan aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista. Korvausta maksetaan myös Kansaneläkelaitoksen järjestämän tai korvaaman kuntoutuksen vuoksi tehdyistä matkoista aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) perusteella. Saattajan tekemästä matkasta aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutetun kustannuksina, jos saattaja on ollut matkan aikana välttämätön. Matkakustannukset korvataan pääsääntöisesti sen mukaan, kuinka paljon matka olisi tullut maksamaan käyttäen halvinta käytettävissä olevaa matkustustapaa. Halvimmalla matkustustavalla tarkoitetaan yleensä julkista joukkoliikennettä. Erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneet kustannukset kuitenkin korvataan, jos henkilön sairaus, vaikea vamma tai liikenneolosuhteet edellyttävät erityisajoneuvon käyttöä. Erityisajoneuvolla tarkoitetaan muun muassa omaa autoa, taksia, vammaisvarustettua ajoneuvoa eli invataksia, paareilla varustettua taksia ja pienoislinja-autoa. Esteetöntä julkista liikennet...
Henkilökohtainen liikkuminen. Vammaisella ihmisellä on oikeus liikkua itsenäisesti.
Henkilökohtainen liikkuminen. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mah- dollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liik- kumisen, muun muassa: