Julkisten hankintojen keskeiset periaatteet Mallilausekkeet

Julkisten hankintojen keskeiset periaatteet. Julkisissa hankinnoissa noudatetaan tiettyjä periaatteita, joiden pohjalle julkisten hankintojen lainsäädäntökin pitkälti perustuu. Tärkeimpiä periaatteista ovat syrjimättömyys-, avoimuus-, yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet45. Nämä kaikki periaatteet ovat sisällytettynä niin EU:n hankintadirektiiveihin kuin kansalliseen hankintalakiin.46 Julkisten hankintojen yleisiä periaatteita tulee noudattaa kaikissa hankinnan vaiheissa47. Syrjimättömyysperiaate tarkoittaa julkisissa hankinnoissa sitä, että kilpailutustilanteessa jokaista tarjoajaa on kohdeltava samalla tavalla. Tarjoajia ei saa siis kohdella eritavalla hankintaan liittymättömien tekijöiden perusteella, ellei se ole puolueettomin syin perusteltua. Esimerkkinä tarjoajia syrjivästä kohtelusta on tilanne, jossa hankintayksikkö laittaa tarjoajia eriarvoiseen asemaan maantieteellisen sijainnin tai kansalaisuuden perusteella. Hankinnan tekniset tai muut vaatimukset eivät saa myöskään olla sellaisia, että ne suosisivat jonkun tietyn alueen tarjoajia.48 Tästä esimerkkinä tapaus, jossa hankintayksikkö asettaisi EU- kynnysarvon ylittävän hankinnan ehtoihin määräyksen siitä, että hankittavien varaosien tulee olla esimerkiksi suomalaisia. Avoimuusperiaatteen mukaan julkisten hankintojen tulee olla avoimia. Avoimuus takaa mahdollisten tarjoajien ja kilpailijoiden tiedonsaantioikeuden. Kansalliset ja EU- kynnysarvot ylittävistä hankinnoista tulee ilmoittaa julkisesti. Avoimuusperiaate pohjautuu myös viranomaistoiminnan julkisuuteen: sekä hallintolaissa (434/2003) ja laissa viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999) painotetaan viranomaistoiminnan julkisuutta.49 Kaikkien hankinta-asiakirjojen tulee olla julkisia, eikä niitä tai niissä esiintyviä tietoja, saa salata. Tästä säännöstä voidaan poiketa vain tapauksessa, jossa joitain yrityssalaisuuksia on tarpeen suojella, eikä salaaminen vaikuta oleellisesti hankinnan avoimuuteen. 45 Hankintalaki 2 §.

Related to Julkisten hankintojen keskeiset periaatteet

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Matkakustannusten korvaukset Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Yritysten ja julkisyhteisöjen vakuutukset Mikäli vakuutusmaksu on vakuutuksen päättyessä jo mak- settu, LähiTapiola palauttaa vakuutuksenottajalle edellä selos- tettavalla tavalla määräytyvän maksun sekä vakuutuksen hoitokuluista perittävän korvauksen ylittävän osan maksusta. Vakuutusmaksua ei kuitenkaan palauteta, jos asiassa on menetelty vilpillisesti kohdassa 2.2 tarkoitetuissa tilanteissa. Maksunpalautuksesta voidaan vähentää maksamattomat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut erääntyneet saatavat yleisten kuittausedellytysten mukaisesti. Jos palautettava maksu on vähemmän kuin 50 euroa, ei sitä erikseen palau- teta. Vakuutuksesta peritään aina vakuutuskohtainen minimi- maksu. Jos vakuutustapahtuman johdosta korvataan koko vakuu- tusmäärä tai vakuutuskohde kokonaisuudessaan, ei maksua palauteta sen osalta tältä vakuutuskaudelta.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Alihankkijat JYSE kohdan 3.2 ensimmäisen virkkeen sijasta todetaan, että Palveluntuottaja voi teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijoilla, jotka Tilaaja on hyväksynyt tarjouskilpailun yhteydessä alihankkijoiksi. Muilta osin Palveluntuottajalla ei ole oikeutta teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviä alihankkijalla ilman Tilaajan etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista lupaa tai vaihtaa tarjouskilpailussa ilmoittamaansa alihankkijaa.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.