AIHE. Tämä on allekirjoittajien välinen toimeen- panoasiakirja SOCRATE-hankkeen nimeltä ( ... .) toteuttamisesta, joka valtuuttaa Länsi- Euroopan unionin nimissä ja osallistuvien osapuolten puolesta toimivan Länsi-Euroopan puolustusmateriaalijärjestön tutkimushallin- toyksikön tekemään sopimuksen SOCRATE- sopimuksen ehtojen mukaisesti tässä toi- meenpanoasiakirjassa määriteltyä työtä var- ten. Tutkimushallintoyksikkö Länsi-Euroopan unionin nimissä turvaa kaikki oikeudet ja sitoutuu velvoitteisiin kaikkien allekirjoitta- neiden puolesta, siten kuin SOCRATE-sopi- muksessa määritellään. Annex A to Amendment 1 to the SOCRATE MOU dated (....) 2000 CEPA No: RTP No: CEPA TITLE: RTP TITLE: PREAMBLE The Participant; The Participant; The Participant; Hereafter designated the ’’participating Participants’’: – considering the SOCRATE Memoran- dum of Understanding concerning a System of Cooperation for Research And technology dated 16 November 1998 and its subsequent amendments; – and considering the benefits of coopera- tion to be obtained in the frame of this Implementing Arrangement; have reached the following understandings:
AIHE. Julkiset hankinnat on monitahoinen aihealue, jonka kehittämisen Suomessa ja Euroopassa voisi sanoa olevan murroskohdassa. Muutoksia julkisissa hankinnoissa on 2000-luvun puolla ilmennyt muun muassa hankintamenettelyn sähköistymisessä, ympäristönäkökohtien huomioimisessa ja puitejärjestelyiden määrän kasvamisessa rajusti.4 Monitahoisen julkisista hankinnoista tekee se, että julkisessa hankinnassa on mukana usein monta tahoa ja niiden sääntely on monimutkaista. Julkisten hankinnat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja siksi niihin kuuluvan lainsäädännön kehittäminen ja mukauttaminen paremmaksi koetaan tärkeäksi. Tässä opinnäytetyössä keskitytään juuri hankintalainsäädännön muutokseen. Aihe opinnäytetyölle valikoitui näistä edellä mainituista syistä ja puhtaasti mielenkiinnosta julkisia hankintoja kohtaan. Julkisia hankintoja tehtiin Euroopan unionin alueella vuonna 2006 noin 90 000 kappaletta. Määrä on noussut vuosien varrella huomattavasti: Vuonna 2012 hankintojen määrä oli jo 154 000 kappaletta. Nopea kasvu on tällä hetkellä pysähtynyt vaikean taloustilanteen vuoksi, mutta julkisten hankintojen osuus markkinoista on silti merkittävä.5 Euroopan unionin alueella julkisten hankintojen kokonaisarvon on arveltu olevan noin 2200 miljardia euroa vuodessa6. Suomessa hankintoihin kuluu arviolta 22,5 miljardia euroa vuodessa. Luku vastaa noin 15 % bruttokansantuotteesta.7 Kuntien osuus hankinnoista on noin 13–14 miljardia euroa8. Tampereen kaupungin hankintoihin kuluu noin miljardi euroa vuodessa. Kyseisen summan suuruudesta johtuen julkisten hankintojen soisi ennen kaikkea olevan kustannustehokkaita ja tuovan kuntalaisten verorahoille mahdollisimman paljon vastinetta. Julkiset hankinnat ja eritoten niiden sääntely ovat kokemassa suuren muutoksen lähiaikoina. Lähtökohta kansallisen hankintalain muutokselle on tullut Euroopan unionin säätämistä uusista hankintadirektiiveistä ja ylipäätään tarpeesta muuttaa 4 Ukkola 2013.