Kansainvälinen kauppalaki CISG. YK:n yleissopimus kansainvälisistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista (CISG) on kattava kauppaoikeutta koskeva laki ja johon on liittynyt 97 valtiota. 96 CISG voi tulla sovellettavaksi, kun kauppakumppanit sijaitsevat eri valtioissa ja molemmat maat ovat liittyneet CISG-sopimukseen.97 Yleissopimuksen sovellettavuuteen vaikuttaa myös eri maiden tekemät varaumat. 98 Kansainvälisen kauppalain CISG:n avulla on pyritty helpottamaan kansainvälistä kaupankäyntiä. Se sääntelee kansainväliseen kauppaan liittyviä elementtejä, kuten sopimuksen tekemistä sekä ostajan ja myyjän velvoitteita ja oikeuksia. Mikäli kansainvälisen kauppalain soveltamista ei ole erikseen sopimuksessa poissuljettu, saattaa osa CISG:n säännöistä tulla sovellettavaksi. 99 Kansainvälistä kauppalakia voidaan myös soveltaa yksittäiseen jakelusopimuksen mukaiseen kauppaan, mutta sen ulkopuolelle jäävät myyjän vastuu tuotteen aiheuttamasta kuolemasta tai henkilövahingosta sekä sopimuksen sitovuus tai omistusoikeuden siirtyminen. Näihin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. 100 Myyjän undertaking for which a choice of New York law has been made in whole or in part pursuant to section 5- 1401 and which (a) is a contract, agreement or undertaking, contingent or otherwise, in consideration of, or relating to any obligation arising out of a transaction covering in the aggregate, not less than one million dollars, and (b) which contains a provision or provisions whereby such foreign corporation or non-resident agrees to submit to the jurisdiction of the courts of this state. 2. Nothing contained in this section shall be construed to affect the enforcement of any provision respecting choice of forum in any other contract, agreement or undertaking.”
Kansainvälinen kauppalaki CISG. CISG on solmittu Wienissä vuonna 1980. CISG tunnetaan myös nimellä kansainvälinen kaup- palaki ja sitä voidaan pitää kompromissina eri oikeusjärjestelmistä. Lähtökohtaisesti CISG:iä sovelletaan, jos sopimusosapuolilla on liikepaikka eri valtioissa ja sopimus sitoo kyseisiä val- tioita. Yleissopimuksen määräykset ovat pääosin tahdon valtaisia eli sopimuskumppanit voivat sopia myös jonkun kansallisen lain soveltamisesta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun sopi- musosapuolen liikepaikan kotivaltio ei ole ratifioinut konventiota tai jos sopijaosapuoli katsoo CISG:n mukaisen vastuun olevan hänen etunsa vastainen. (Fondia 2020) CISG:n artiklan 1 mukaan (50/1988), sitä sovelletaan tavaran kauppaa koskeviin sopimuksiin sellaisten sopijapuolten välillä, joiden liikepaikat ovat eri valtioissa, nämä valtiot ovat sopimus- valtioita tai kun kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt johtavat sopimusvaltion oikeuden so- veltamiseen. Sisula ja Tulokas (2013, 35) muistuttavat, että siitä miten CISG soveltuu esimer- kiksi tavaroiden vaihtoon, on erilaisia tulkintoja. Käsite tavara ei käsitä esimerkiksi kiinteää omaisuutta eikä rahoitusinstrumentteja tai patentteja. Ainakin kahden oikeustapauksen ja useimpien keskustelijoiden mukaan esimerkiksi taas tietokoneohjelmiston kauppaan voitaisiin soveltaa CISG:ä. CISG:n on ratifioinut 16.10.2020 tilanteen mukaan 94 valtiota (United Nations Treaty Collec- tion, 2020.) Keskeisiä huomioita on se, että lähes kaikki Euroopan maat ovat ratifioineet CISG:n, kun taas esimerkiksi Iso-Britannia ja osa Afrikan ja Aasian maista eivät. Lisäksi CISG:n soveltamisen ulkopuolelle jää esimerkiksi pohjoismaisten yritysten välinen kauppa, joilla on jo valmiiksi keskenään hyvin yhtenäiset kauppalait (Sandvik, B & Sisula-Tulokas, L 2013, 21.) Sandvik ja Sisula-Tulokas (2013, 35) mainitsevat myös, että mikäli myyjän liikepai- kan valtiossa yleissopimus soveltuu ja ostajan ei ja lisäksi kansainvälisyysyksityisoikeudellis- ten lainvalintasääntöjen mukaan tulee soveltaa myyjän maan oikeutta, tulee noudattaa tällöin yleissopimusta. Tämä laajentaa merkittävästi CISG:n maantieteellistä soveltuvuutta sopimus- valtioiden ulkopuolella. Vaikuttavasti ja vakaasti kasvavan ratifiointilistan perusteella CISG:ä pidetään tärkeimpänä oleellisena lainsäädäntönä kansainvälisellä tasolla. Ottaen huomioon sen, että kansainvälinen kauppasopimus on tärkein kansainvälinen sopimusmuoto. Lisäksi useimmat sopimusosapuolet eivät sovi toisin tästä hyvin tasapainotetusta sääntökok...