KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT Mallilausekkeet

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT. Kappale alkaa käsittelemällä kansainvälisistä tilinpäätösstandardeja, kuka stan- dardien asettamista ohjaa ja millaisia tarkoituksia standardeilla on. Kappale etenee standardien säätämiseen, jossa syvennytään niiden säätämisprosessiin. Viimeisenä kappaleena käsitellään standardien muutosprosessia. Kansainväliset tilinpäätösstandardit eli International Accounting Standards (IFRS) ovat maailmanlaajuisesti käytössä ja Euroopan Unionin alueella olleet pakollisia tilinpäätöksen laatimisessa vuodesta 2005 lähtien listatuille pörssiyh- tiöille. International Accounting Standards Committee (IASC) on ohjannut kan- sainvälisten tilinpäätösstandardien laadintaa ja standardeja vuodesta 1973 läh- tien. Vuonna 2001 organisaatiouudistuksen myötä International Accounting Standards Committeen nimi muuttui International Accounting Boardiksi (IASB). (Haaramo et al. 2009, 26–28;Ball 2006, 6;Xxxxxxx et al. 2016) IASB toimii IFRS-säätiön alaisuudessa ja on riippumaton standardien asettaja. International Accounting Standards Board (IASB) on vastuussa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) julkaisuista ja kehityksestä. International Accoun- ting Standards Board (IASB) on itsenäinen standardien asettajaorganisaatio. IASB:n kokoukset ovat julkisia, tällä IASB pyrkii avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen julkaisuissaan ja konsultoivissa dokumenteissa, kuten kommenttikirjeissä ja standardiluonnosesityksissä. IASB työskentelee läheisesti sijoittajien kanssa ympäri maailmaa. IASB:n kuuluu tällä hetkellä 14 jäsentä, jotka vastaavat IFRS- standardien kehityksestä, valmistelusta ja julkaisemisesta. (IFRS Foundation 2016a.) Kansainväliset tilinpäätösstandardit muodostuvat standardeista ja niiden tulkin- noista. Standardien tarkoituksena on säädellä juuri kyseistä standardia koske- van liiketapahtuman arvostamista, kirjaamista sekä vaatimuksia, jotka koskevat esitettäviä tietoja. Koska IFRS-standardien lähtökohtana on sijoittajan näkökul- ma, standardien mukaisessa taseessa tase-eriä arvostetaan käypiin arvoihin sekä pyritään antamaan laajempaa informaatiota eri liiketoiminta-aloista. Stan- dardit pyrkivät tällä tavoin antamaan sijoittajalle kattavammat tiedot yrityksen toiminnasta ja siihen liittyvistä riskeistä sekä tulonmuodostuksesta, jolloin sijoit- tajalla on käytössään entistä yhdenmukaisempia tietoja yrityksistä. Standardien mukaiset liitetiedot ovat laajat ja antavat yksityiskohtaisempia tietoja yhtiön ta- seesta ja tuloksen muodostumisesta. (Pörssisäätiö 2005) Lähtökohtana kansain...