KESKUSKAUPPAKAMARI. Xxxxx Xxxxxx xxxx 0 x, XX 0000 | 00000 XXXXXXXX | p. 09 4242 6200 | Y-tunnus: 0201469-2 |
KESKUSKAUPPAKAMARI. Xxxxx Xxxxxx xxxx 0 x, XX 0000 | 00000 XXXXXXXX | p. 09 4242 6200 | Y-tunnus: 0201469-2 | xxx.xxxxxxxxxxxx.xx Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnalle toimitetuissa sopimuksissa on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta selkeät sopimuksen päättämisehdot. Tietyissä sopimuksissa ei ole selvästi eroteltu, tarkoitetaanko päättämisellä sopimuksen irtisanomista vai purkamista. Lisäksi joissakin sopimuksissa on verrattain lyhyt irtisanomisaika. Lautakunta suosittaa elintarvikeketjun toimijoille, että ne kiinnittävät huomiota pitkäkestoisten sopimusten päättämisehtojensa selkeyteen, irtisanomisajan pituuteen ja muutoinkin ehtojen kohtuullisuuteen sopimuksen heikomman osapuolen kannalta. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta huomauttaa, että sopimuksen päättäminen, etenkin sen purkaminen välittömin oikeusvaikutuksin, saattaa aiheuttaa olennaisia taloudellisia menetyksiä tuottajalle, kun tuotteelle ei välttämättä löydy vaihtoehtoista ostajaa. Tämä on vaarana etenkin siitä syystä, että Suomessa kauppa ja tietyt elintarviketeollisuuden sektorit ovat hyvin keskittyneitä. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta toteaa, että pitkäkestoisessa sopimuksessa on aina syytä sopia kirjallisesti tärkeimmistä kaupankäynnin ehdoista, kuten toimitusajoista, hinnoitteluperusteista ja sopimuksen päättämisehdoista. Sopimuksen päättämisehdot ovat pitkäkestoisen sopimuksen olennaisimpia ehtoja. Päättämisehtojen terminologian osalta on syytä huomata, että sopimuksen irtisanominen ja purkaminen ovat eri asioita. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen pääasiallinen päättämistapa on irtisanominen. Sopimusehdoissa on syytä selkeästi erottaa toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen sisältyvä irtisanomisoikeus ja sopimuksen purkaminen, joka edellyttää olennaista sopimusrikkomusta. Kun sopimus on irtisanottu, sopimussuhde loppuu sovitun irtisanomisajan jälkeen. Jos sopimuksessa ei ole lainkaan irtisanomisehtoa, irtisanomisajan on oltava kohtuullinen. Kohtuullisen irtisanomisajan tulkinnanvaraisuuden ja siitä mahdollisesti aiheutuvien erimielisyyksien vuoksi lautakunta suosittaa, että sopimuksen irtisanomisehdoissa tulisi olla määriteltynä tietty irtisanomisaika. On kuitenkin huomattava, että jos sopimussuhteen vahvempi osapuoli on laatinut sopimusehdot yksipuolisesti ja irtisanomisaika on kovin lyhyt, irtisanomisehto voi olla tapauskohtaisesti kohtuuton ja siten hyvän kauppatavan vastainen. Myös sopimusehto, jolla rajoitetaan heikomman sopimusosapuolen oikeutta irtisanoa sopimus tai irtisanom...
KESKUSKAUPPAKAMARI. Tämän tutkielman kirjoittamisaikana merkittävää huomiota on saanut Keskuskauppakama- rin ehdotus TSL 2 luvun 7 §:n muuttamiseksi. Ehdotuksen mukaan mainitun pykälän sisäl- töä muutettaisiin seuraavan sisältöiseksi: 385 Deakin – Xxxxxxxxx 2009-2017, s. 158. 386 Ibid. 387 Ks. esim. SAK 2019 ja SAK 2017a. 388 Esim. SAK 2017b. 389 Ks. Xxxxxxx 2009–2017, s. 38. 390 Xxxxxxxxxx 2015, s. 1. 391 Xxxxxxx 2009–2017, s. 30–33. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtoso- pimuksen määräystä, ellei yrityksessä tai työpaikalla ole sovittu paikallisesti toisin. [Muutettavaa osaa ei ole kursivoitu.] Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yh- distys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen mää- räyksiä.392 Ehdotus merkitsisi yhtäläistä mahdollisuutta kaikille yleissitovan työehtosopimuksen sovel- tamisalaan kuuluville työsopimusosapuolille sopia toisin työehtosopimuksen määräyksistä. Ehdotusta tarkasteltaessa on huomattava ensinnäkin, että nykytilanteessa työehtosopimuk- seen TSL 2 luvun 7 §:n perusteella sidotut työnantajat eivät voi sopia toisin monista sellai- sista työehtosopimuksista, joista TEhtoL 4 §:n mukaan sidotut työnantajat voivat sopia toi- sin.393 Ehdotus laajentaisi pelkästään yleissitovuuden perusteella työehtosopimukseen si- dottujen työnantajien paikallisen sopimisen mahdollisuudet vastaamaan normaalisitovasti sidottujen työnantajien mahdollisuuksia sopia toisin. Toisekseen ehdotus laajentaisi paikal- lisesti tehtävien sopimusten sisällöllistä alaa merkittävästi toimialoilla, joilla on voimassa oleva yleissitova työehtosopimus. Tällaisilla aloilla olisi jatkossa mahdollista sopia aiempaa laajemmin paikallisesti esimerkiksi työntekijöiden palkoista. Keskuskauppakamarin mukaan ehdotus vapauttaisi työntekijät sopimaan työehdoista toisin yritys- tai työpaikkakohtaisesti silloin, kun työntekijät näkevät toisin sopimisen palvelevan kokonaisetuaan alan yleisiä työehtoja paremmin.394 Käsillä olevan tutkimuksen näkökul- masta voidaan katsoa, että yleissitova työehtosopimus edustaa työntekijäyhdistyksen mo- nopolimallia, kun taas ehdotuksen mukainen paikallinen sopiminen avaisi tietä right-to-ma- nage-mallin ja jopa tehokkaan sopimisen mallin soveltamiselle. Tilanteessa, jossa monopolimalli ei...