Kestävä kehitys. Sopijapuolet sitoutuvat edistämään tarkoituksenmukaisilla toimintatavoilla ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä toteuttaessaan tätä sopimusta. Toimintatapoja kehitetään hyvässä yhteistyössä ja seurataan säännöllisesti.
Kestävä kehitys. Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Perustelu
Kestävä kehitys. Jäsenmaiden ja/tai niiden nimettyjen ope- raattoreiden tulee ottaa käyttöön proaktiivi- nen ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen keskittyvä kestävän kehityksen strategia kai- killa postitoiminnan tasoilla ja edistää tietoi- suutta kestävästä kehityksestä ympäristönsuo- jelussa postiliikenteessä.
Kestävä kehitys. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ekologiset riskirajat on ylitetty mm. luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen osalta. Muutoksen hallinta edellyttää määrätietoisia yhteisiä toimia seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä kaikilta maailman valtioilta. Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 ja siihen kytkeytyvät 17 SDG-tavoitetta hyväksyttiin valtioiden päämiestasolla vuonna 2015 vauhdittamaan toimia muutoksen mahdollistamiseksi. Päävastuussa tavoitteiden toteutumisesta ovat maailman hallitukset.
Kestävä kehitys. 1. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa vastata nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien tarpeita. Ne tunnustavat, että talouskasvun olisi oltava kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, jotta se voisi olla kestävää pitkällä aikavälillä.
2. Osapuolet edistävät myös vastaisuudessa vastuullista ja tehokasta resurssien käyttöä sekä tiedottavat ympäristöva hinkojen taloudellisista ja yhteiskunnallisista kustannuksista ja niiden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin.
3. Osapuolet tukevat edelleen pyrkimyksiä, joiden tavoitteena on edistää kestävää kehitystä vuoropuhelun, parhaiden käytänteiden jakamisen, hyvän hallintotavan ja moitteettoman varainhoidon avulla.
4. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja osallistavan talouskehityksen tukeminen kaikkialla maailmassa, ja ne pyrkivät aina mahdollisuuksien mukaan tekemään yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
5. Osapuolet aloittavat tässä tarkoituksessa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun kehitysyhteistyöstä parantaakseen yhteistä etua koskeviin asioihin liittyvien politiikkojensa koordinointia sekä kehitysyhteistyönsä laatua ja vaikuttavuutta avun tuloksellisuutta koskevien kansainvälisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Osapuolet tekevät yhteistyötä lisätäkseen vastuullisuutta ja avoimuutta keskittyen parantamaan kehitysyhteistyön tuloksia, ja ne tunnustavat, että kehitysyhteistyössä on tärkeää saada mukaan useita toimijoita, myös yksityistä sektoria ja kansalaisyhteiskuntaa edustavia toimijoita.
6. Osapuolet tunnustavat energia-alan tärkeyden taloudelliselle vauraudelle sekä kansainväliselle rauhalle ja vakaudelle. Ne ovat yhtä mieltä tarpeesta kehittää ja monipuolistaa energiatoimituksia, edistää innovointia ja parantaa energiate hokkuutta energiaan liittyvien mahdollisuuksien, energiaturvallisuuden sekä kestävän ja kohtuuhintaisen energian saannin lisäämiseksi. Osapuolet käyvät korkean tason vuoropuhelua energiasta sekä jatkavat kahden- ja monenvälistä yhteistyötään tukeakseen avoimia ja kilpailuun perustuvia markkinoita, jakaakseen parhaita käytänteitä, edistääkseen tieteeseen perustuvaa avointa sääntelyä ja keskustellakseen energiakysymyksiin liittyvän yhteistyön osa-alueista.
7. Osapuolet pitävät hyvin tärkeänä ympäristönsuojelua ja tunnustavat, että tarvitaan korkeatasoista ympäristön suojelua, jotta ympäristö voidaan säilyttää tulevia sukupolvia varten.
8. Osapuolet tunnustavat ilmastonmuutoksesta aiheutuvan maailmanlaajuisen uhan ja tarpeen tote...
Kestävä kehitys. Sopijapuolet sitoutuvat edistämään tarkoituksenmukaisilla toimintatavoilla ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä toteuttaessaan tätä sopimusta.
Kestävä kehitys. Kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet vuosille 2023–2026 ovat: Kestävä kehitys • Kestävää kehitystä koskevan tiedon analysoinnin ja käytön lisääminen • Hiilijalanjäljen pienentäminen • Järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen ja vihapuheen vastaisen työn vahvistaminen Tulostavoite 12: Kestävää kehitystä koskevan tiedon analysoinnin ja käytön lisääminen VUOSI VÄLITAVOITTEET MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI 2023- 2026 • KAM on arvioinut oman toimialansa datan hyödyntämis- mahdollisuudet Agenda 2030 -tavoitteisiin liittyen Toteuma Tulostavoite 13: Hiilijalanjäljen pienentäminen VUOSI VÄLITAVOITTEET MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI 2023- 2024 • Etätyömahdollisuuksia on edistetty ja matkustamista vä- hennetty etäyhteyksien hyödyntämisen avulla Matkakulut 2023- 2026 • KAM on arvioinut toimenpiteitä toimialansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä laatinut suunnitelman ja asettanut tavoitteen tunnistettujen päästövähennysten toteuttami- sesta Toteuma Tulostavoite 14: Järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen ja vihapuheen vastai- sen työn vahvistaminen VUOSI VÄLITAVOITTEET MITTARI/ ARVIOINTI- KRITEERI 2023 • KAM on laatinut ohjeet ja järjestänyt seurannan koskien tilanteita, joissa sen virkamies työtehtävässään joutuu järjestelmällisen häirinnän, uhkailun, maalittamisen tai vi- hapuheen kohteeksi Xxxxxx ja seurannan toimivuus
Kestävä kehitys. Ruokavirastossa vahvistetaan vastuullisuusnäkökohtia lainsäädännön toimeenpanossa, viraston omassa toiminnassa ja hankinnoissa. Viraston vastuullisuusraportteihin vuosilta 2021 ja 2022 on kuvattu kestävää kehitystä edistävää toimintaa. Toiminnan suunnitte- lussa on huomioitu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja virasto on laatinut erilli- sen kestävän kehityksen ohjelman vuosille 2023–2028. Viraston toiminta tukee erityi- sesti seuraavia tavoitteita: SDG 2. Ei nälkää. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. SDG 3. Terveyttä ja hyvinvointia. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. SDG 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. SDG 12. Vastuullista kuluttamista. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. SDG 13. Ilmastotekoja. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. SDG 15. Maanpäällinen elämä. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; Edistää metsien kestävää käyttöä; Taistella aavikoitumista vastaan; Py- säyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
Kestävä kehitys. Pilvipalvelut ovat jo itsessään kestävän kehityksen mukaisia, ja siirtyminen pilvipalveluihin parantaa energiatehokkuutta omassa konesaliympäristössä oleviin palvelimiin tai yritysten datakeskuksiin nähden. Se, että pilvipalveluinfrastruktuurin tarjoaja priorisoi kestävää kehitystä ja on julkisesti sitoutunut saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet, tarjoaa lisävarmuutta pilvipalvelun kestävän kehityksen mukaisuuden suhteen. Eurooppalaiset pilvipalveluinfrastruktuurin tarjoajat ja datakeskusoperaattorit (Euroopan komission myötävaikutuksella) loivat ilmastoneutraalin datakeskussopimuksen11 itsesääntelyaloitteena. Tavoitteena oli luoda selkeät, yksinkertaiset ja pitkälle ulottuvat kestävän kehityksen kriteerit datakeskusalalle sekä varmistaa, että datakeskusten operaattorit ja pilvipalveluiden tarjoajat ovat 11 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxx-xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx/ ilmastoneutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Itsesääntelyhanke sisältää selkeät tavoitteet, mitä tulee datakeskusten energiatehokkuuteen, veden säästämiseen, palvelinten uudelleenkäyttöön ja korjaukseen sekä hiilivapaan energian käyttämiseen datakeskusten toiminnan ylläpitämiseen. Itsesääntelyhankkeeseen osallistuvat pilvipalveluinfrastruktuurin tarjoajat sitoutuvat täyttämään nämä tavoitteet, ja ne sertifioidaan hiilineutraaliksi toimijaksi näiden kriteerien perusteella. Pilvipalvelujen hankintapyynnössä tulee tiedustella pilvipalveluinfrastruktuurin tarjoajilta, ovatko ne sitoutuneet näihin kriteereihin, erityisesti osallistuvatko ne itsesääntelyyn ja mistä lähtien.
Kestävä kehitys. Tutkimushanke sitoutuu YK:n kestävän kehityksen Agenda2030:n periaatteisiin ja toteuttaa useita sen tavoitteita. Tutkimuksemme vähentää kansalaisten eriarvoisuutta tukemalla ihmisten osallisuutta omien asioidensa käsittelyyn iästä riippumatta (tavoitteet 10.2, 10.3 ja 10.4 sekä 16.10 ja 16.b), tukee edustavaa ja osallistavaa päätöksentekoa tekemällä oikeudellisista teksteistä ymmärrettävämpiä (tavoitteet 16.3, 16.6, 16.7, ja 16.10) ja edistää iäkkäiden kansalaisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen toteutumista tekemällä palveluita koskevasta viestinnästä saavutettavampaa (tavoite 3). Hankkeemme liittyy myös sukupuolten tasa-arvon tavoitteluun ja erityisesti tavoitteeseen 5.4, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee tunnustaa palkaton hoitotyö ja antaa sille arvo tarjoamalla julkisia palveluja, infrastruktuuri ja sosiaaliturvaan liittyviä käytäntöjä. Palkkiota saavien omaishoitajien ja sosiaalityöntekijöiden osalta kysymys on tavoitteesta 8, ihmisarvoisesta työelämästä ja turvallisesta työympäristöstä (8.8).