Kunnanjohtajan tehtävät Mallilausekkeet

Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnan perustehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (kuntalaki 410/2015 1 §). Kunnanjohtajan tehtävänä on johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, strategista-, henkilöstö-, konserni-, sopimus- ja talousjohtamista, elinvoiman edistämistä, edunvalvontaa ja sidosryhmäyhteistyötä. Kunnanjohtajalla on kuntalain ja hallintosäännön mukaisesti oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta sekä saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Kunnanjohtajaa sitovat työssään kuntastrategia, hallintosääntö, konserniohjeet sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen hyväksymät muut ohjeet ja säännöt sekä erilliset toimintaa ohjaavat päätökset.
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnanjohtajan tehtävät pohjautuvat kuntalakiin. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenpitoa sekä muuta toimintaa. Kunnanjohtaja vastaa kunnan operatiivisesta johtamisesta. Kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksen kokousten esittelijänä ja toimii kuntaorganisaation johta- jana sekä edustaa kuntaa käyttäen kunnan puhevaltaa kuntalain ja kunnan hyväksymien sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Kunnanjohtajan tehtävät pohjautuvat kuntastrategiaan, valtuuston hyväksymiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä hallintosääntöön. Kunnanjohtajan työtä ohjaa kunnanhallitus ja sen tekemät ohjauspäätökset. Toiminnassaan kunnanjohtajan tulee edistää kunnan suhteita elinkeinoelämään. Kunnanjohtaja ohjaa kuntakonsernia yhdessä kunnanhallituksen kanssa valtuuston vahvistamaa konserniohjetta noudattaen.
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnanjohtajan tehtävät määräytyvät kuntalain ja valtuuston vahvistaman hallintosäännön sekä konserniohjeen mukaisesti. Kunnanjohtajan tehtävänä on johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, strategista-, henkilöstö-, konserni-, sopimus- ja talousjohtamista, elinvoiman edistämistä, edunvalvontaa ja sidosryhmäyhteistyötä. Kunnanjohtajaa sitovat työssään kunnanvaltuuston vahvistama hallintosääntö, sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen erilliset toimintaa ohjaavat päätökset. Kunnanjohtajan työn painopisteet määritellään valtuustokausittain ja tavoitteet vuosittain. Ne kirjataan johtajasopimuksen liitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. Kehityskeskusteluun osallistuvat kunnanhallituksen jäsenet.
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnanjohtajan tehtävät määräytyvät kuntalain sekä Laukaan kunnan sääntöjen ja päätösten mukaan.
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnanjohtajan tehtävät määräytyvät kulloinkin voimassa olevan kuntalain mukai- sesti ja sen yleisesti hyväksyttävän tulkinnan mukaan. Kunnanjohtaja johtaa kun- nanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloutta ja henkilöstöä sekä vastaa kun- takonsernin johtamisesta. Kunnanjohtaja johtaa nimeämäänsä kunnan johtoryhmää ja toimii kunnanhallituk- sen esittelijänä. Kunnanjohtajan tulee edistää kuntastrategian toteutumista sekä kunnan hyviä suh- teita elinkeinoelämään, valtiovaltaan ja julkiseen sanaan. Kunnanjohtaja käyttää kunnan puhevaltaa kuntalain ja voimassa olevien johto- sääntöjen mukaisesti.
Kunnanjohtajan tehtävät toimia kunnanhallituksen esittelijänä
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. (Kuntalaki 1 §) Kunnanjohtajan tehtävät pohjautuvat perustuslain lisäksi kuntalakiin, kuntastrategiaan, hallintosääntöön, konserniohjeeseen ja valtuuston hyväksymiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnanjohtajan tehtävät on määritelty kuntalaissa vain hyvin yleisellä tasolla, koska kunnanjohtajan tehtävien tyhjentävä määrittely olisi käytännössä mahdotonta. Koska tarkempi päättäminen kunnanjohtajan tehtävistä on jätetty kuitenkin kuntien itse ratkaistavaksi, vaihtelevat kunnanjohtajan rooli ja tehtävät myös kuntakohtaisesti.50 Suuri osa kunnanjohtajan työtehtävistä on määrittelemättömiä, kunnassa vakiintuneeseen käytäntöön liittyviä ja tilannesidonnaisia tehtäviä. Lisäksi kunnanjohtajan asemaa määrittävät myös sosiaaliset normit ja kunnan hallintokulttuuri. 51 Osa kunnista painottaa enemmän kunnanjohtajan tehtäviä viranhaltijana, toiset kunnat taas poliittisena johtajana.52 Kunnanjohtajan toimivalta ja tehtävät voivat siis vaihdella ja tosiasiallisesti myös vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Usein Kunnanjohtaja ei ole kuitenkaan pelkkä, viranhaltija-asemaansa nojautuva ammattijohtaja, vaan hänellä on usein kunnan sisäiseen hallinnolliseen sääntelyyn ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa perustuen merkittävä asema luottamushenkilöjohdon rinnalla osana kunnan poliittista johtoa.53 Kunnanjohtajan tehtävä muistuttaa yhä enenevässä määrin toimitusjohtajan tehtävää työn laajuuden, vastuun ja ajankäytön osalta. Kunnanjohtaja ja toimitusjohtaja työskentelevät kumpikin oman organisaationsa hallituksen alaisuudessa. Kuntalain 38 §:ssä määriteltyjen 50 Xxxxxxxx-Xxxxxxx 2016: 90.
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnanjohtajan tehtävät määräytyvät kuntalain, hallintosäännön, konserniohjeen ja kunnanhallituksen tekemien ohjauspäätösten mukaan. Kunnan perustehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kunnanjohtajan työn painopistealueet määräytyvät Pyhännän kuntastrategiassa, jonka voimassaoloaika on valtuustokausi. Keskeisinä painopistealueina alussa ovat elinvoimaisuuden edistäminen kaikilla osa- alueilla ja tiivis yhteistyö yrittäjien kanssa. Painopistealueita määritellään tarkemmin valtuustokauden alussa ja tavoitteet joka vuoden alussa, kun käydään vuosittaiset kehityskeskustelut. Kehityskeskusteluun osallistuvat kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja. Kehityskeskusteluista annetaan tietoa kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Kunnanjohtaja voi siirtää edellä mainittuja tehtäviä ja toimivaltaansa alaiselleen viran/toimenhaltijalle tarvittaessa, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Näin toimien voidaan minimoida päällekkäisyydet ja saadaan organisaation osaaminen sekä resurssit tehokkaaseen käyttöön.

Related to Kunnanjohtajan tehtävät

  • Luottamusmiehen tehtävät 1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työeh- tosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työeh- tosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. 2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. 3. Luottamusmiehen tehtävänä on yhdessä työnantajan ja muiden työntekijöi- den kanssa toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoi- minnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty. 15.2. Sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korottamisessa noudatetaan lisäksi mitä sähkömarkkinalain 26 a §:ssä on säädetty. 15.3. Verkonhaltijalla on: • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkkopalveluun liittyvien pääomakustannusten tason, kuten korkokustannusten muutos, verkon kehittämiseen liittyvien investointitarpeiden muutos tai verkostoon sidotun pääoman poisto- tai takaisinmaksuajan muutos, joka ei johdu verkonhaltijasta; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkonrakennus- tai ylläpitokustannusten muutokset, verkonhaltijan muille verkonhaltijoille suoritettavien maksujen muutokset, häviösähkön hankintakustannusten muutokset, muiden kuin verkoston rakentamiseen tai ylläpitoon mutta verkkopalveluun liittyvien työvoima- tai muiden toimintakustannusten muutokset, verkkopalvelun tarjoamiseksi tarpeellisten muiden palvelujen tuottamisen kustannusten muutokset tai verkkopalveluun kohdistuvien velvoitteiden muutokset; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen hintoja siten, että hinnoittelu muutoksen jälkeenkin vastaa sähkömarkkinalain 24 § 2 momentin mukaisen kohtuullisen hinnoittelun vaatimuksia. Tämän kohdan perusteella verkkosopimusta ei voida muuttaa niin, että verkkosopimuksen sisältö siitä olennaisesti muuttuisi. 15.4. Verkonhaltijalla on oikeus muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja, jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai viranomaisen päätökseen, jota verkonhaltija ei ole voinut ottaa lukuun verkkosopimusta tehtäessä. 15.5. Verkonhaltija voi muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja myös sellaisen lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen päätöksen perusteella, joka on ollut sopimusta tehtäessä tiedossa, edellyttäen, ettei muutos olennaisesti muuta verkkosopimuksen hintoja tai muuta sisältöä. 15.6. Jos verkonhaltijan vastuualue muuttuu, verkonhaltijalla on oikeus muuttaa verkkopalvelujen hintoja tai muita sopimusehtoja yhtenäisen hinnoittelun toteuttamiseksi. Yksittäisten käyttäjien maksuihin merkittäviä muutoksia aiheuttavat hintamuutokset tulee toteuttaa Energiaviraston ennen uuden hinnoittelun käyttöönottoa hyväksymän siirtymäajan kuluessa. 15.7. Verkonhaltijalla on lisäksi oikeus muuttaa sopimusehtoja ja hintoja, jos muutokseen on erityistä syytä, • olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta; • vanhentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen takia tai • energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. 15.8. Verkonhaltijalla on oikeus vaihtaa käyttäjän vanhentunut verkkopalvelutuote toiseen tuotehinnastossa olevaan käyttäjälle soveltuvaan verkkopalvelutuotteeseen kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle tuotteen lakkautussuunnitelma, josta käy ilmi miten ja millä aikataululla vanhentunut tuote lakkautetaan. Suunnitelma on lähetettävä käyttäjälle kohtuullisessa ajassa ennen muutosta. 15.9. Verkonhaltijalla on oikeus sellaisiin vähäisiin sopimusehtojen muutoksiin, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. 15.10. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon, kuluttajien osalta kuukauden, kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoitus lähetetään käyttäjän laskutusosoitteeseen tai muuhun erikseen sovittuun osoitteeseen, ja se voi sisältyä esimerkiksi käyttäjälle tulevaan laskuun. 15.11. Jos muutoksen perusteena on lainsäädännön muuttuminen tai viranomaisen päätös, on verkonhaltijalla oikeus toteuttaa muutos siitä päivästä lukien kun muutos tai päätös tuli voimaan. Muutos voidaan toteuttaa myöhemminkin verkonhaltijan määräämänä ajankohtana, jollei kyseessä ole muutos käyttäjän eduksi. Verkonhaltijan on ilmoitettava näillä perusteilla tehtävistä muutoksista mahdollisimman pian.

  • Liittämiskohdan yksilöiminen Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen raken- nuslupa-asiakirjoihin ja sopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Jos merkinnät poik- keavat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Vuokranantajan ilmoitus maaperän puhtaudesta Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä vuokrananta- jaan (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu). Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutu- neet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sel- vyyden vuoksi todetaan, että alemman ohjearvon alittavista haitta-ai- nepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokranantaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta vii- västymisestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, joita vuokralaisen hankkeelle tai kolmannelle osapuo- lelle saattaa aiheutua. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus pilaantuneesta maaperästä on voimassa siihen asti, kun kaikki vuokra-alueelle raken- nettavat rakennukset ovat asemakaavan nro 12220 ja tämän vuokraso- pimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ensimmäisen kerran viran- omaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi, kuitenkin enintään viisi vuotta vuokrasuhteen alkamisesta lukien. Tämän jälkeen vuokra- lainen vastaa pilaantumisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus ei koske vuokralai- sen tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista. Edellä mainittu ei myöskään koske vuokra-aikana aiheutunutta pilaantumista riippumatta sen aiheut- tajasta.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.