Aikaisempi tutkimus. Ahvenanmaan erityisasemaa kohtaan on ollut tutkimuksellista kiinnostusta monesta suunnasta niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla jo 1920-luvulta lähtien. Ahvenanmaan erityis- asemaa on tarkasteltu historiallisista, turvallisuuspoliittisista, kansainvälisoikeudellisista sekä sotilasstrategisista näkökulmista. Tutkimuksellisen kiinnostuksen pysyvyys ja tieteenalat ylit- tävä laajuus osoittavat, että Ahvenanmaan asema on ollut ja on edelleen merkityksellinen niin Suomelle kuin koko Itämeren alueen turvallisuuspoliittiselle dynamiikalle.
Aikaisempi tutkimus. Kunnanjohtajan asemaa on tutkittu erilaisista näkökulmista, mutta kunnanjohtajan johtajasopimus tutkimuskohteena on jäänyt verrattain vähälle huomiolle. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska johtajasopimuskäytäntö on vielä verrattain tuore osa suomalaista kunnallishallintoa. Uuden kuntalain voimaantulon jälkeen ei ole vielä ehtinyt ilmestyä aihepiiriin keskittyvää väitöskirjatason tutkimusta, mutta vanhempi tutkimus on pääpiirteissään edelleen relevanttia. Väitöskirjatason tutkimuksen vähäisyys lisää toisaalta tarvetta perustutkimuksen tekemiselle ja korostaa perustutkimuksen merkitystä ja painoarvoa. Xxxx Xxxxx on vuonna 1995 ilmestyneessä tutkimuksessaan Miksi kunnanjohtaja saa kenkää? eritellyt syitä, minkä takia kunnanjohtaja tulee erotetuksi. Ojalan tutkimuksen taustalla on vuoden 1993 kunnallislain muutos, jonka seurauksena kunnanjohtajan erottamisesta tuli aiempaa helpompaa, ja moni kunta pyrki myös hyödyntämään uutta mahdollisuutta. Tutkimuksen tuloksena Ojala totesi, että luottamuspulan ja kunnanjohtamisen kriisiytymisen syinä on taloudellisia, poliittisia, hallinnollisia ja henkilösidonnaisia syitä. Vaikka Ojalan tutkimuksen valmistumisesta on kulunut neljännesvuosisata, ja kuntalaki on kokenut tutkimuksen valmistumisen jälkeen kaksi kokonaisuudistusta ja vaikka kunnanjohtajan johtajasopimuskäytäntöä ei vielä tunnettu tutkimuksen ilmestymisen aikaan, voidaan Ojalan tutkimuksessaan selvittämiä erottamisten taustoja pitää universaaleina ja ajattomina vallitsevan lainsäädännön yksityiskohdista riippumattomina syinä. Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx vuonna 2002 ilmestyneessä tutkimuksessa Luottamus ja epäluottamus kunnanhallituksen päätöksenteossa selvitetään, millaisin käytännöin luottamusta ja epäluottamusta luodaan ja ylläpidetään hallitustyöskentelyssä ja millaiset mekanismit luottamuksen ja epäluottamuksen taustalla vaikuttavat. Tutkimus keskittyy erityisesti käsittelemään hallituksen sisäistä ja sidosryhmiin liittyvää ulkoista luottamusta. Samalla myös kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välinen luottamus, yhteistyö ja niihin liittyvät luottamusmekanismit tulevat hyvin kuvatuiksi. Xxx Xxxxxxxx-Xxxxxxx on tutkinut kunnanjohtajan johtajasopimusta vuonna 2006 ilmestyneessä pro gradu –työssään Allekirjoitettu johtajuus: Xxxxxxxxxxxxxx näkemyksiä kuntajohtamisen ja johtajasopimuskäytännön nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Xxxxxxxx-Xxxxxxx on jatkanut aiheen tutkimusta vuodelta 2016 olevassa väitöskirjassaan Kunnanjohtajan johtajasopimus, sen rooli j...