Kunnanjohtajan tehtävät Mallilausekkeet

Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnan perustehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (kuntalaki 410/2015 1 §). Kunnanjohtajan tehtävänä on johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, strategista-, henkilöstö-, konserni-, sopimus- ja talousjohtamista, elinvoiman edistämistä, edunvalvontaa ja sidosryhmäyhteistyötä. Kunnanjohtajalla on kuntalain ja hallintosäännön mukaisesti oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta sekä saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Kunnanjohtajaa sitovat työssään kuntastrategia, hallintosääntö, konserniohjeet sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen hyväksymät muut ohjeet ja säännöt sekä erilliset toimintaa ohjaavat päätökset.
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnanjohtajan yleiset tehtävät pohjautuvat kuntalakiin, kuntastrategiaan, kunnanvaltuuston hyväksymiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä hallintosääntöön. Kunnanjohtajaa sitovat ja ohjaavat työssään valtuuston vahvistamat strategia-asiakirjat sekä valtuuston ja kunnanhallituksen tekemät päätökset. Em. asiakirjoista johdettavat kunnanjohtajan työn painopistealueet määritellään valtuustokausittain ja tavoitteet vuosittain. Kunnanjohtaja johtaa kuntakonsernin operatiivista toimintaa, taloutta, hallintoa ja asioiden valmistelua; kunnanjohtaja vastaa tehtävistään kunnanhallitukselle, jonka esittelijänä hän toimii. Kunnanjohtaja edustaa kuntaa ja kuntakonsernia, vastaa sidosryhmäyhteistyöstä ja edunvalvonnasta. Merkityksellisten edustustehtävien kyseessä ollessa kunnanjohtaja sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistot sopivat keskenään kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla kunnan edustuksesta. Tarvittaessa kunnanjohtaja voi myös sopia, keskusteltuaan em. kanssa, ko. edustustehtävän siirtämisestä jollekin muulle johtavalle luottamushenkilölle tai virkamiehelle. Kunnanjohtajan hallinnollisena esimiehenä toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnanjohtajan tehtävät määräytyvät kuntalain ja valtuuston vahvistaman hallintosäännön ja kunnan konserniohjeen mukaisesti. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa, sekä toimii kuntaorganisaation johtajana. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan elinkeinopolitiikan toteutumisesta, sekä kuntakonsernin johtamisesta ja ohjaamisesta kunta- lain puitteissa. Kunnan puhevallan käyttäminen ja edustaminen määräytyvät kuntalain ja kunnassa voimassa olevien tarkentavien sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Kunnanjohtajan työn painopistealueet perustuvat kunnan strategiaan, kunnan kunkin vuoden talousarvion taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin, sekä tämän sopimuksen liitteessä, jota tarkastellaan vuosittain käytävässä tavoite- ja arviointikeskustelussa.
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnanjohtajan tehtävät määräytyvät kuntalain sekä Laukaan kunnan sääntöjen ja päätösten mukaan.
Kunnanjohtajan tehtävät. 1. toimia kunnanhallituksen esittelijänä
Kunnanjohtajan tehtävät. Kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. (Kuntalaki 1 §) Kunnanjohtajan tehtävät pohjautuvat perustuslain lisäksi kuntalakiin, kuntastrategiaan, hallintosääntöön, konserniohjeeseen ja valtuuston hyväksymiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnanjohtajan tehtävät on määritelty kuntalaissa vain hyvin yleisellä tasolla, koska kunnanjohtajan tehtävien tyhjentävä määrittely olisi käytännössä mahdotonta. Koska tarkempi päättäminen kunnanjohtajan tehtävistä on jätetty kuitenkin kuntien itse ratkaistavaksi, vaihtelevat kunnanjohtajan rooli ja tehtävät myös kuntakohtaisesti.50 Suuri osa kunnanjohtajan työtehtävistä on määrittelemättömiä, kunnassa vakiintuneeseen käytäntöön liittyviä ja tilannesidonnaisia tehtäviä. Lisäksi kunnanjohtajan asemaa määrittävät myös sosiaaliset normit ja kunnan hallintokulttuuri. 51 Osa kunnista painottaa enemmän kunnanjohtajan tehtäviä viranhaltijana, toiset kunnat taas poliittisena johtajana.52 Kunnanjohtajan toimivalta ja tehtävät voivat siis vaihdella ja tosiasiallisesti myös vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Usein Kunnanjohtaja ei ole kuitenkaan pelkkä, viranhaltija-asemaansa nojautuva ammattijohtaja, vaan hänellä on usein kunnan sisäiseen hallinnolliseen sääntelyyn ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa perustuen merkittävä asema luottamushenkilöjohdon rinnalla osana kunnan poliittista johtoa.53 Kunnanjohtajan tehtävä muistuttaa yhä enenevässä määrin toimitusjohtajan tehtävää työn laajuuden, vastuun ja ajankäytön osalta. Kunnanjohtaja ja toimitusjohtaja työskentelevät kumpikin oman organisaationsa hallituksen alaisuudessa. Kuntalain 38 §:ssä määriteltyjen 50 Xxxxxxxx-Xxxxxxx 2016: 90.

Related to Kunnanjohtajan tehtävät

  • Luottamusmiehen tehtävät 1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Sairausajan palkka Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.