Kuntalaki Mallilausekkeet

Kuntalaki. Kuntalain (410/2015) 7 §:n mukaan Suomessa kunnan tehtävät pystytään jakamaan kol- meen luokkaan niiden velvoittavuutensa mukaan: itsehallinnon nojalla hoidettavat laki- sääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät sekä sopimuksien nojalla hoidettavat julkiset tehtävät (KuntaL 7 §). Tonttikaupat ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia, joten kunnan omista- mien tonttien myynti on sen vapaaehtoinen tehtävä, jonka se voi hoitaa itsehallintonsa nojalla (EOAK 2300/2005). Tällöin myös kunnan harjoittama maanluovutuspolitiikka, joka on keskeinen osa kunnan maapolitiikkaa, ei kuulu sen hoitamiin lakisääteisiin tehtäviin. Myös tonttien myynnin lisäksi maanvuokraustoiminta kuuluu tällöin kunnan vapaaehtoisiin toimintoihin, kuin myös rakennettujen kiinteistöjen myynti. Kuntalain 130 § määrittää kiinteistönluovutuksen tai vuokraussopimuksen markkinaeh- toisuuden. Tämä pykälä koskee kiinteistöjä, jotka luovutetaan kilpailutilanteessa markki- noilla toimiville tahoille avoimella tarjouskilpailulla. Näitä tahoja ovat esimerkiksi yri- tykset. Tämän pykälän mukaan, mikäli kunta ei luovuttaessa tai antaessaan kiinteistöä vuokralle edellä mainitun tarjouskilpailun mukaisesti, on puolueettoman arvioijan arvioi- tava kiinteistön markkina-arvo. Tämä pykälä perustuu EU:n valtiontukisääntelyssä il- maistuihin linjauksiin (EYVL 1997/c 209/3). Kuntaliiton (2017) mukaan kunnat pystyvät itse määrittämään toimintojensa sisällön ja laajuuden, koska kunnan itsehallinnollisiin tehtäviin ei liity sääntelyä.). Holopainen sa- noo tämän mahdollistavan sen, että elinkeinopoliittisilla perusteilla on ollut mahdollista hinnoitella luovutettavat ja vuokrattavat tontit ennen valtiontukisääntelyn voimaantuloa. Kuitenkin nykyään EU:n oikeusjärjestelmän vaikutuksesta Suomen oikeusjärjestykseen maanluovutus- ja maanvuokraustoiminnassa pitää ottaa huomioon EU:n valtiontukisään- nökset. Maanluovutuspolitiikkaan eniten vaikuttavana seikkana on se, ettei kauppahinta tai maanvuokra saa sisältää kiellettyä valtiontukea kunnalta ostajalle. (EYVL 1997/c 209/3; Xxxxxxxxxx, 2013; Vedenoja 2017) Pääsääntöisesti valtiontuella tarkoitetaan julkisten varojen kanavoimista yksityiselle tai julkisille markkinatoimijoille. Työ- ja elinkeinoministeriön (2020) mukaan kyse on val- tiontuesta, jos kaikki seuraavat tunnusmerkit täyttyvät: • Toimenpide on myönnetty julkisista varoista. • Etu on valikoiva eli kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin. • Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa. • Toimenpide ...

Related to Kuntalaki

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Suojeluohjeet Vakuutetulla on velvollisuus noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, tahallaan tai huolimamaattomuudella, jota ei voida pitää vähäisenä ja suojeluohjeen noudattamatta jättämisellä on ollut vaikutusta vahingon syntyyn tai sen määrään, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Rakennukset ja koneet tulee pitää rakennuslain, rakentamismääräysten ja työsuojelumääräysten mukaisessa kunnossa.

  • Luottamusmiehet 1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta.

  • Palkkausjärjestelmä Luottamusmiehille varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan kulloinkin voimassa oleviin puusepänteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalueella työskenteleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Johdanto Tämä tiivistelmä on Ohjelmaesitteen johdanto. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä sijoittaa arvopapereihin koko Ohjelmaesitteeseen. Sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman kokonaisuudessaan tai osittain. Jos Ohjelmaesitteeseen sisältyviä tietoja koskeva kanne pannaan vireille Suomen ulkopuolella, kantaja voi Euroo- pan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallisen lainsäädännön nojalla joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepa- noa vastaamaan Ohjelmaesitteen käännöskustannuksista.1 Ohjelmaesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tii- vistelmä luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmu- kainen tai jos siinä ei luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa anneta keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista tämän Ohjelmaesitteen alla liikkeeseen laskettaviin arvopapereihin. Olette ostamassa tuotetta, joka ei ole yksinkertainen ja joka saattaa olla vaikea ymmärtää. Lainan nimi: OP Pankit Booster 24/2021 Lainan ISIN-koodi: FI4000508387 Liikkeeseenlaskija nimi ja yhteystiedot: OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki, Suomi, puh. 0100 05151 Liikkeeseenlaskijan oikeushenkilötunnus (LEI): 549300NQ588N7RWKBP98 Finanssivalvonta on hyväksynyt tämän Ohjelmaesitteen 23.4.2021. Finanssivalvonnan osoite on XX 000, 00000 Xxxxxxxx, puhelin 09 183 5339 ja sähköposti: xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.

  • Sovellettava laki Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.