Käytettävät menetelmät. Tässä opinnäytetyössä on valittu menetelmäksi kvalitatiivinen tutkimus. Kvalitatiivi- sella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä pyritään ymmärtämään kohteen laatua, omi- naisuuksia sekä merkityksiä. Tavoitteena on kuvata ilmiöiden laatua eikä määrää, ja jo- kaista tutkimuksen osaa tarkastellaan kokonaisuuden osana ja suhteessa kokonaisuuteen. (Niskanen 2008.) Kvalitatiiviselle tutkimukselle on tyypillistä kerätä aineistoa, joka te- kee mahdollisimman monenlaiset tarkastelut mahdolliseksi (Alasuutari 1994, 74). Kvali- tatiivisessa tutkimuksessa yleisimmät aineiston hankintamenetelmät ovat haastattelut, havainnoinnit ja valmiit aineistot. Näitä menetelmiä voidaan käyttää vaihtoehtoina, rin- nakkain tai yhdisteltynä tutkittavan ongelman ja resurssien mukaan (Tuomi & Sarajärvi 2009, 71.)
Käytettävät menetelmät. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tutkimus eli laadullinen tutki- mus sekä oikeusdogmaattinen tutkimus eli lainoppi. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan käyttää erilaisia aineistoja, joista tehdä havaintoja. Kvalitatiivisen tutkimuk- sen tavoitteena on usein tutkia ja ymmärtää jotakin ilmiötä. (Xxxxxxxx & Xxxxxxxxxxx 2021, 15, 19.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei voida tehdä etukäteen päätöksiä siitä, kuinka paljon ja minkälaista tietoa tullaan keräämään, vaan aineistoa on kerättävä riittävästi, jotta tutkimusongelma tulee ratkaistuksi. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkitaan yksittäi- siä tapauksia, siinä missä määrällinen tutkimus tutkii useampaa. Laadullisen tutkimuk- sen tuloksia ei voikaan yleistää sellaisenaan, joskin seurauksena vähitellen syntyykin yleistys kyseisestä ilmiöstä. (Kananen 2014, 18–19, 26.) Oikeusdogmaattinen tutkimus, eli lainopillinen tutkimus, on oikeudellisten tekstien tutkintaa. Lainoppi tutkii oikeusnormien sisältöä ja siten se on käytännössä lain tulkin- taa. Lakipykälät eivät ole aina yksiselitteisiä, joten tulkitsemalla lakia pyritäänkin sel- vittämään ja selventämään sitä, miten lakia tulisi eri tilanteissa tulkita ja soveltaa. (Hir- vonen 2011, 36–37.) Yksiselitteisessä lakitekstissä tulkinta jää lyhyeksi ja asiaa ei tarvitse sen enempää pe- rustella, koska tulkinta perustuu lain voimaan. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä, vaan sen tulkinta voi aiheuttaa haasteita. Tällöin tarvitaan lisää perus- teluita juridiselle tulkinnalle. (Kolehmainen 2016, 118.) Lainopissa tehdyt ratkaisut tulee aina perustella. Kulmakivenä lainopissa on oikeus- lähteet, jonka kautta kannanotot perustellaan. (Kolehmainen 2016, 114.) Tässä työssä on käytetty lain lisäksi ensisijaisesti lähteenä oikeuskäytäntöä. Kuluttajariitalautakun- nan antamat ratkaisut ovat kuitenkin työssä myös isona tukena, vaikkakaan niitä ei voida pakkotoimin panna täytäntöön. Työn tarkoituksena oli vastata kysymyksiin: - Miten asuinhuoneiston vuokrasopimusta tulkitaan? - Miten laatia vuokrasopimus siten, että tulkinnanvaraa ei ole? - Miten varautua tulevaisuuden muutoksiin? Käyn työssä esimerkein läpi asuinhuoneistojen vuokrasopimuksien sisältöä. Paneudun erityisesti epäselvästi kirjattuihin ehtoihin. Epäselvyyssäännön mukaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä sopimuksissa epäselvät ehdot tulkitaan kuluttajan hy- väksi, mikäli elinkeinonharjoittaja on laatinut sopimusehdon ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa siih...