Laadullinen tutkimus. Tutkimuksemme suunnaksi olemme valinneet laadullisen arviointitutkimuksen. Opinnäytetyös- sämme tiedon keruun toisessa vaiheessa työntekijät kirjoittavat auki työmenetelmiä sekä ar- vioivat niitä ja niiden toimivuutta työpajassa. Arviointitutkimusta voidaan soveltaa, kun tar- koituksena on arvioida esimerkiksi hanketta, ohjelmaa tai palvelua. Usein käytännönarvioin- nin toteuttaa jo organisaatiossa työskentelevä, ja sen tarkoituksena on tutkittavan interventi- on, projektin tai esimerkiksi palvelun arvon määrittelyn. (Xxxxxx 2001, 18, 24.) Arviointitut- kimuksessa ensisijalla on toiminnan ja sen tulosten arviointi sekä tämän pohjalta tehtävä toi- mintastrategian parantaminen. Laadukas ja tieteellinen arviointitutkimus vaatii, että tutki- musasetelma, aineiston kerääminen, analyysi sekä tulkinta ovat harkittuja. Arviointia tapah- tuu hankeen eri vaiheissa ja arvioinnin muotoutuminen riippuu muun muassa siitä, kuka on tutkimuksen toimeksiantaja ja mihin hankeen ajankohtaan se sijoittuu. (Arviointi tutkimusot- teena 2014.) Arviointitutkimus on joko summatiivista tai formatiivista arviointia. Formatiivisessa arvioinnis- sa keskitytään yleensä koko prosessin eri vaiheiden arviointiin, kun taas summatiivisessa arvi- oinnissa arvioidaan tulosten ja etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttamista prosessin lopussa. Xxxxxxxx (2007, 84-85) mukaan summatiivinen arviointi edellyttää, että tutkija ym- märtää tutkittavan kokonaisuuden ja osaa suhteuttaa tutkittavan aineiston osaksi laajempaa kokonaisuutta. Formatiivisella arvioinnilla löydetään vastauksia yleensä kysymykseen ”mitä tapahtuu” ja ”kuinka kehitän prosessia paremmaksi” (Xxxxxx 2001, 81). Meidän opinnäyte- työssämme tavoitteena on selvittää, millaisia työmenetelmiä Sininauha Oy:ssä on käytössä asunnottomuuden vastaiseen työhön, joten tutkimuksemme on formatiivinen arviointi. Opin- näytetyömme tavoitteena on nimetä ja mallintaa työmenetelmät ja luoda pohjaa työyhteisön kehittämiselle. Arviointitutkimuksemme on prosessin arviointia, sillä meillä on tavoitteena selvittää, mitä tapahtuu, miten tapahtuu ja toimivatko asiat niin kuin on suunniteltu. Opinnäytetyömme paradigma on konstruktivistinen. Konstruktivistinen paradigma tarkoittaa kokonaisvaltaista, tutkimusta ohjaavia ontologisia ja epistemologisia näkemyksiä (Nelson & Prillelltensky 2005). Epistemologia määrittää tietokäsitystä ja ontologia kehittämistoiminnan todellisuuskäsitystä. Konstruktivistinen paradigma on yksi hermeneuttisen paradigman muo- doista....
Laadullinen tutkimus. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa pääpaino on mielipiteiden sekä niiden syi- den ja seurausten tutkimisessa. Laadullisessa tutkimuksessa keskitytään useimmiten haas- tatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin pohjautuvan aineiston perusteella tehtäviin johtopäätök- siin. Laadullista tutkimusmenetelmää voidaan käyttää itsenäisesti tai yhdessä määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän kanssa. (Taloustutkimus Oy 2007.) Seuraavassa alaluvussa käyn läpi laadullisen tutkimusmenetelmän erityispiirteitä sekä kuvailen teema- haastattelua tapana kerätä tutkimusaineistoa. Lisäksi esittelen haastateltavat.
Laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus on laaja käsite, jonka sisälle kuuluu useita erilaisia tutkimustyylejä. Näitä ovat esimerkiksi sisällönanalyysi, diskurssianalyysi ja narratiivinen analyysi. (Tuomi & Xxxxxxxxx 2003, 7.) Laadullisen tutkimuksessa käytettäviä aineistonkeruumenetelmiä ovat muun muassa haastattelu, kysely, havainnointi ja erilaisiin dokumentteihin perehtyminen (emt. 73). Laadullisessa tutkimuksessa on olennaista, että aineiston keruussa käytetään menetelmiä, jotka vievät tutkijan lähelle tutkimuskohdetta. Tutkimus on prosessiorientoitunutta, kun aineistokeruun väline on inhimillinen tekijä eli tutkija itse. Tällöin aineistoon liittyvien näkökulmien voi ajatella kehittyvän tutkijan omassa tietoisuudessa sitä mukaa kuin tutkimus etenee. Tutkimuksen eri elementtien kuten teoriamuodostuksen, tutkimustehtävän ja aineistonkeruun ja aineiston analyysin odotetaan kehittyvän edelleen tutkimuksen edetessä. (Kiviniemi 2001, 68.) Aineiston analysointi laadullisessa tutkimuksessa voi olla aineistolähtöistä. Toisin kuin tilastollisessa tutkimuksessa käytettävässä satunnaisotannassa, laadullisessa tutkimuksessa tutkija itse valikoi mitä osaa aineistosta hän lähtee tutkimaan. Tutkija voi itse päättää esimerkiksi media-aineistosta, mitkä artikkelit hän ottaa mukaan tutkimukseen ja mitkä hän jättää sen ulkopuolelle. Aineistolähtöisessä tutkimuksessa muuttujia ei ole luokiteltu etukäteen vaan tutkija itse valitsee aineistosta ne teemat, joita hän lähtee käsittelemään. Aineiston käsittelyssä tutkimuskohdetta pyritään ymmärtämään suhteessa kontekstiin ja tutkittujen tapahtumien ominaispiirteisiin. Myös tutkijan tietoisuudessa tapahtuneita muutoksia pyritään käyttämään hyväksi tutkimustehtävän kehittelyssä. (Kiviniemi 2001, 68-69.) Tutkijan valitessa aineistosta tutkimuksen menetelmän ja tarkoituksen kannalta sopivimmat analyysiyksiköt, hän pyrkii muodostamaan tutkimusaineistosta teoreettisen kokonaisuuden (Tuomi & Sarajärvi 2009, 95). Tutkimuksessa yleisiä aineistoja ovat muun muassa yksityiset dokumentit eli yksittäisten ihmisten tuottamat tekstit kuten kirjeet, puheet, muistelmat, päiväkirjat ja sopimukset. Toiset yleiset aineistot tulevat joukkotiedotuksesta. Joukkotiedotuksen tuotteet kuten sanoma- ja aikakauslehtien artikkelit, radio- ja tv-ohjelmat sekä elokuvat ovat otollisia aineistoja kvalitatiiviseen tutkimukseen. Nykyisin myös internetistä kerätyt aineistot yleistyvät kuten blogit ja keskustelupalstat. (Silvasti 2014, 36; Xxxxx & Xxxxxxxxx 2003, 86.) Kvalitatiivise...