Maksuosuudet ja niiden laskutus Mallilausekkeet

Maksuosuudet ja niiden laskutus. Työkustannusten (työaika-, matka- ja päivärahakulut) jakautumista eri tehtäviin seurataan työajan seuranta- ja raportointijärjestelmän avulla ja muiden toiminnasta aiheutuvien kustannusten osalta kirjanpidon avulla. Tehtävät jaetaan (1) seurattaviin tehtäviin ja (2) yhteisiin yleisiin hallinto- ja kehittämistehtäviin: 1. Seurattavat tehtävät:
Maksuosuudet ja niiden laskutus. Sopimuskunnan maksuosuus avustajakeskuksen menoihin määräytyy toi- mintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella.
Maksuosuudet ja niiden laskutus. Toiminnan perusrahoitus koostuu sopimuskuntien rahoituksesta, mikä perustuu kunnan asu- kaslukuun (vuosittain 31.12.). Kuntien omarahoitusosuuden lisäksi toimintaa rahoitetaan vuo- sittain erikseen aluehallintovirastolta haettavalla hankeavustuksella. Etsivän nuorisotyön vuosittaiseen talousarvioon sisältyvät mm. seuraavat kustannukset: palk- kakustannus, taloushallinnon kustannus, km-korvaus, toimistotarvikkeet, koneen leasing- vuokra, puhelinkustannus, koulutusmääräraha ja tilavuokra. Talousarvio käsitellään vuosittain ohjausryhmässä. Kuntaosuudet laskutetaan kaksi kertaa kalenterivuoden aikana tammi-kesäkuulta ja heinä-jou- lukuulta.
Maksuosuudet ja niiden laskutus. Sopimuskunnan maksuosuus yhteistoiminnan menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin lasketaan ulkoiset toimintamenot, yhteisen hallinnon ja muiden keskitettyjen palvelujen sekä toimintojen menot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Maksuosuutta määrättäessä toteutuneista kustannuksista vähennetään seutukirjaston toimintatuotot. Kirjanpito järjestetään siten, että kuntakohtaisia kustannuksia voidaan seurata. Kuntakohtaisena laskutusperusteena on asukasluku. Laskutusperusteena käytettävä luku on edeltävän vuoden viimeisen päivän virallinen asukasluku. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan viimeisimmästä tilinpäätöksestä toteutuneiden kustannusten pohjalta. Vain ensimmäinen tehdään talousarvion perusteella, jotta maksuperuste ehditään hyväksyä talousarvion yhteydessä. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuusennakot on suoritettava kuukausittain Porin kaupungin laskutus- ja perintäohjeissa määrättyjen maksuaikojen mukaisesti. Tasauserä on suoritettava Porin kaupungin tilinpäätöksen valmistuttua. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään korkolain mukainen viivästyskorko. Porin kaupunki raportoi talouden ja toiminnan toteutumisesta arvioinnin yhteydessä. Sopimuskunnalla on mahdollisuus tutustua yhteistoiminta-asioiden kirjanpitoon ja hallintoon.
Maksuosuudet ja niiden laskutus. Oripään kunnan maksuosuus toimintamenoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoritusperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä toteutuneista kustannuksista vähennetään asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Laskutus tapahtuu toteutuneiden suoritteiden mukaisesti kuukausittain jälkikäteen. Maksuaika on 21 päivää laskun päiväyksestä. Toimintavuoden päätyttyä tarkistetaan vuosilaskutuksen oikeellisuus ja suoritetaan mahdollinen palautus/lisälaskutus.

Related to Maksuosuudet ja niiden laskutus

  • Laskutus ja maksuehto Opetushallitus vastaanottaa laskut vain verkkolaskuina. Verkkolaskuosoite on: Laskutukseen ja maksuehtoihin sovelletaan JIT 2015 yleisten ehtojen 8 kohtaa seuraavin täsmen- nyksin: • Maksut maksetaan laskun perusteella. Lasku erääntyy maksettavaksi 30 päivän kuluttua las- kun saapumisleimasta. • Viivästyskorko määräytyy kulloinkin voimassa olevan korkolain mukaan. • Elleivät Asiakas ja Toimittaja ole muusta sopineet, Toimittaja laskuttaa Asiakkaalta toistu- vaismaksut sopimuksen mukaisesti tehdystä työstä kuukausittain jälkikäteen. • Laskussa on eriteltävä, kenen asiantuntijan työhön kukin laskutettava tunti perustuu sekä kunkin asiantuntijan laskutettavat päivät tai tunnit sekä yksikköhinnat. Lisäksi laskussa tulee olla riittävä erittely laskutuksen perusteista. Lasku tulee olla jäljitettävissä tiettyyn toimituk- seen. Asiakas ja Toimittaja voivat sopia laskuerittelystä tarkemmin asiakaskohtaisessa sopi- muksessa. • Toimittaja kirjaa tekemänsä työn Jira-tiketeille. Laskutuksessa toimittaja ottaa Asiakkaan tar- joamasta Xxxxxxx työaikaraportin ja liittää sen osaksi laskua. Vain Jiraan merkitystä työstä voidaan laskuttaa. • Toimittaja lisää raportin työajankäytöstä laskuun. Raportista tulee ilmetä päivämäärä, tiket- ti, nimi, tehtävän kuvaus ja tuntimäärä. Ei sovelleta JIT 2015- Yleisten ehtojen 8 kohdan alakohtia (1) ja (3)

  • Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. 2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella: Lomapäivien kerroin Lukumäärä 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 loma- päivää kohden. Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10

  • Tietojen Antaminen Ennen Vakuutussopimuksen Tekemistä 12 1.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus 12 1.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus 12 1.2.1 Henkilö- ja vahinkovakuutus 12 1.2.2 Vahinkovakuutus 12 1.2.3 Henkilövakuutus 12

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Vakuutuksen irtisanomista edellyttävät muutokset Jos vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja, vakuutusmaksuja tai muita sopimusehtoja muissa kuin edellä kohdassa A luetelluissa tapauksissa tai poistaa vakuutuksesta voimakkaasti markkinoi- dun edun, vakuutusyhtiön on irtisanottava vakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

  • Sopimuksen osapuolet Vuokralainen Suomen Saaristokuljetus Oy (2538283-4) Vuokranantaja Helsingin kaupunki / Kulttuuri ja vapaa-aika / Liikunta / Ulkoilupalvelut (0201256-6)

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Laskutus ja maksujen suoritus 8.1. Verkonhaltija laskuttaa käyttäjää verkkopalvelun käytöstä verkkosopimuksen ja kulloinkin voimassa olevien hinnastojen mukaisesti. Hinnastojen ja muiden sopimusehtojen muutoksia on käsitelty luvussa 15. 8.1.1. Jos sähkönkäyttöpaikalla on tuntimittauslaitteisto tai muu etäluettava mittauslaitteisto, laskutus perustuu mitattuun (kohta 7.4 huomioiden) sähkönkäyttöön, jollei muuta ole sovittu. Jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkäytön mittaus perustuu muuhun kuin etäluettavaan mittauslaitteistoon, laskutus perustuu käyttäjän arvioituun sähkönkäyttöön, jollei muuta ole sovittu. Arviolaskutus tasataan ilmoitetun tai luetun (kohta 7.5) mittarilukeman perusteella vähintään neljä kertaa vuodessa (lukema- eli tasauslasku). 8.1.2. Laskutus voidaan perustaa arvioituun kulutukseen tai kiinteään määrään silloin, kun laskutus perustuu loppukäyttäjän lukemaan mittauslaitteistoon eikä tämä ole ilmoittanut mittarilukemaa kysymyksessä olevalta laskutuskaudelta tai jos käyttöpaikkaa ei ole varustettu mittauslaitteistolla. Laskutus voidaan perustaa arvioituun kulutukseen myös, jos sähköä ei ole voitu mitata mittauslaitteiston vikaantumisen vuoksi tai jos mittaustiedot eivät ole saatavilla etäluettavan mittauslaitteiston tiedonsiirtohäiriön vuoksi. 8.1.3. Verkonhaltija on velvollinen tarkistamaan arvioituun sähkönkäyttöön perustuvaa laskutusta käyttäjän pyynnöstä, milloin arviolaskutuksen perusteina olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai milloin tarkistamiseen muuten on perusteltua aihetta. Verkonhaltija ilmoittaa arvion muutoksesta avoimen toimituksen myyjälle alalla noudatettavan käytännön mukaan. 8.2. Laskun sisällössä noudatetaan sähkömarkkinalakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. 8.3. Laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on oltava vähintään kaksi viikkoa. Jos käyttäjä on muu kuin kuluttaja, sopijapuolet voivat sopia myös lyhyemmästä erääntymisajasta. 8.4. Käyttäjä on velvollinen maksamaan verkonhaltijan lähettämän laskun viimeistään siinä mainittuna eräpäivänä. Lasku lähetetään käyttäjän ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Käyttäjä on vastuussa laskun maksamisesta siitä riippumatta, mihin hän on pyytänyt laskun lähettämään. 8.5. Mahdollisista myöhästyneistä maksusuorituksista verkonhaltijalla on oikeus periä korkolain mukaista viivästyskorkoa. Jos laskun eräpäivä ja maksettava määrä on ennalta määrätty, viivästyskorkoa peritään eräpäivästä lukien. Jos kuluttajan laskun eräpäivää ja/tai maksettavaa määrää ei ole ennalta määrätty, viivästyskorkoa voidaan periä aikaisintaan 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Kirjallisen huomautuksen ja katkaisuvaroituksen lähettämisestä voidaan lisäksi periä voimassaolevan hinnaston mukainen kohtuullinen maksu. 8.6. Laskutus- ja mittausvirheen sekä mittarin luentavirheen johdosta verkonhaltijalla on oikeus lisäveloitukseen ja käyttäjällä oikeus hyvitykseen seuraavien kohtien mukaisesti: 8.6.1. Jos mittausvirhe on todettu suuremmaksi kuin kohdan 6.6 mukaan on hyväksyttävää, tämä otetaan huomioon laskutuksessa siten, että hyvitys tai lisäveloitus suoritetaan mittauslaitteiden tarkistukseen, käyttäjän eri aikoina todettuihin sähkönkäyttömääriin sekä muihin tietoihin perustuvan verkonhaltijan arvion nojalla. 8.6.2. Sopijapuolet voivat vaatia kohdassa 8.6 mainittuihin virheisiin perustuvia saataviaan kolmen viimeksi kuluneen vuoden ajalta. Kolmen vuoden määräaika lasketaan virheen ilmoittamisesta toiselle sopijapuolelle. 8.6.3. Kuluttaja voi kuitenkin vaatia kohdassa 8.6 mainittuja saataviaan virheen koko vaikutusajalta — ei kuitenkaan kymmentä vuotta pidemmältä ajalta — jos virheen syntymisajankohta ja vaikutus laskutukseen voidaan jälkikäteen todeta. 8.6.4. Verkonhaltija vastaa myyjän sijasta käyttäjän laskutuksen korjaamisesta, jos • laskutuksessa tapahtuneesta virheestä ja siitä asiakkaalle ilmoittamisesta on kulunut aikaa enemmän kuin kolme vuotta; tai • asiakkaan ja myyjän välinen asiakassuhde on päättynyt aikaisemmin kuin kuusi viikkoa ennen virheen havaitsemista, ja verkonhaltijan myyjälle laskutuksen perusteeksi antamat sähkönkäyttötiedot ovat mittausvirheen, mittarin luentavirheen tai verkonhaltijan myyjälle antamassa ilmoituksessa olleen muun virheen (ei kuitenkaan arviopoikkeaman) takia tapahtuneeseen sähkönkäyttöön verrattuina virheelliset. Tässä kohdassa tarkoitetun hyvityksen myyntihintana käytetään jakeluverkon vastuualueella toimitusvelvollisen myyjän sitä julkista sähkötuotetta tai -tariffia, joka parhaiten soveltuu käyttäjälle. Jos kyseessä kuitenkin on verkonhaltijan puolella oleva virhe ja käyttäjä esittää kohtuullisessa ajassa selvityksen sähkönhankintaansa kyseisenä aikana sovelletuista hinnoista, käytetään näitä hintoja. 8.6.5. Edellisten kohtien perusteella määräytyvälle lisäveloitukselle tai hyvitykselle ei suoriteta korkoa sen kertymisen ajalta. Lisäveloituksen maksamiselle on käyttäjälle myönnettävä kohtuullinen maksuaika. Jollei käyttäjä myönnetyssä ajassa maksa lisäveloituksesta aiheutunutta laskua, voidaan siitä tämän jälkeiseltä ajalta periä korkolain mukaista viivästyskorkoa. 8.7. Käyttäjä on velvollinen maksamaan myös siitä mitatusta tai todetusta verkkopalvelusta, joka on aiheutunut käyttäjän vastuupiirissä olevien sähköasennusten, sähkölaitteiden tai sähkölaitteistojen vioista.