Merkitysten lajit. Merkityksen lajeja voidaan hahmottaa ajatukseen merkityksistä viesteinä. Tällöin viestin lähettäjällä on jokin sanoma, jonka vastaanottajien halutaan ymmärtävän. Miten vastaanottajat sitten viestin ymmärtävät, riippuu mm. aiemmista tiedoista ja kokemuksista. Täten merkitysten välittämisessä ja ymmärtämisessä on kyse tulkinnasta. Yleisön ymmärrys ja tulkinta kietoutuvat toisiinsa, ja tutkijan ymmärrys tutkimuskohteesta ei välttämättä olekaan sama. Tulkitsija saattaa siis ymmärtää väärin tutkimaansa viestiä. (Moilanen P. & Räihä P. 2010). Edellä mainittu ristiriita pätee kaikkeen vuorovaikutukseen. Me lähetämme viestejä, jotka ymmärretään eri tavoin. Jokainen meistä ymmärtää toisten viestin omista lähtökohdistaan käsin. Todellisuus on siis monimerkityksistä. Tällainen monimerkityksisyys ilmenee muutenkin kuin vuorovaikutuksessa. Koska me kaikki olemme yksilöitä, niin me myös koemme asiat eri tavalla. Samalta näyttävä tilanne onkin erilainen eri ihmisille. Ja kun etsitään merkityksiä, niin etsitäänkin henkilökohtaisia merkityksenantoja. (Moilanen P. & Räihä P. 2010). Merkitykset eivät kuitenkaan ole vain subjektiivisia. Vaikkapa ns. talvisodan henki on esimerkki tapahtumasta, jonka merkitys ilmenee kollektiivisessa tajunnassa. Yksittäisen tapahtuman merkityksenanto rakentuu kulttuurissamme vallitsevien toimintatapojen ja tapahtumien varaan. Talvisodan henki saa merkityssisältönsä suhteestaan muihin tapahtumiin ja historiaan. Eri kulttuureissa sama ilmiö voi olla erilaisessa suhteessa historiaan ja toimintaympäristöön, minkä vuoksi se saa erilaisia merkityssisältöjä. Merkitysten tulkinnassa etsitään tutkittavan ilmiön suhteita muihin ilmiöihin. (Moilanen P. & Räihä P. 2010).
