Mittarit. Asenteiden, mielipiteiden ja arvojen tutkiminen ei ole helppoa. Haasteita aiheuttavat mo- nenlaiset epävarmuudet. Edustavatko kyselyyn osallistuneet tutkimuksen perusjoukkoa, saatiinko mahdollisesti tarvittava määrä vastauksia, oliko kysymyksiin vastattu riittävästi, mittasivatko kysymykset tutkittavia asioita, toimivatko kyselymittarit luotettavasti, toteu- tettiinko kysely oikeana aikana ja niin edelleen. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi tiedon- keruu, mittaaminen ja tutkimuksen sisällölliset tavoitteet (Vehkalahti 2008, 12). Kyselytutkimusmittarilla tarkoitetaan kysymysten ja väitteiden kokoelmaa, jolla yritetään mitata erilaisia moniulotteisia ja-mutkaisia ilmiöitä kuten esimerkiksi asenteita ja arvoja. Mittareita voidaan laatia joko itse tai sitten sovelletaan aiemmin käytettyjä, ”valmiita” mittareita. Näihin valmiisiin mittareihin on hyvä varautua ja suhtautua ainakin osin va- rauksellisesti, sillä näiden mittarien varma toimivuus toisessa mittauksessa ei ole enää itsestäänselvyys. Mitattavat asiatkaan eivät välttämättä ole kovin vakaita. Nämä ilmiöt voivat muuttua ajan kuluessa tai ilmetä ympäristöissä eri tavalla (Vehkalahti 2008, 12). Parhaiten mittarien laatiminen onnistuu sisällöstä tietävän tutkijan sekä soveltavan tilas- totieteilijän avulla. Mittareita laatiessa ja määriteltäessä korostuvat tilastotieteilijän näke- mykset, mutta suurimmaksi osaksi tutkija on avainasemassa. Tilastotieteilijä ei välttä- mättä tiedä tarkalleen, mitä pitäisi mitata, mutta mahdollisesti auttaa siinä, miten mittaa- minen kannattaisi suorittaa (Vehkalahti 2008, 12).
Mittarit. Tavoitteiden saavuttamiseksi mittaaminen ja raportointi on kattavaa ja jatkuvaa sekä mahdollisimman automaattista, jotta sen vaatiman manuaalisen työn määrä minimoituu ja luotettavuus paranee. Mittariston on oltava kattava mutta toteutuskelpoinen. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään kansalaisten itsemittaamisen tuloksia. Tuloksia tarkastellaan läpileikkauksena (benchmarking muihin hyvinvointikeskuksiin, alueisiin, hankkeisiin, toimijoihin) sekä allianssin toimintakauden aikana tapahtuvana muutoksena. Mittaristossa on hyödynnetty mahdollisimman paljon suoraan tietojärjestelmistä saatavia arvoja sekä jo käytössä olevia mittareita ja kyselyitä. Mittarit ja tavoitetasot asetetaan sopimusjaksoittain ja ne määritellään seuraavalle sopimusjaksolle aina edellisen jakson päättyessä. Näin voidaan huomioida jo tapahtunut kehitys ja varmistaa, että jokaisella jaksolla pyritään maksimaaliseen tulokseen. Mittaristo on jaettu ___________-ryhmittymää koskevaan bonus-sanktiomalliin kiinnitettyihin mittareihin ja allianssin avaintulostavoitteisiin liittyviin muihin mittareihin. Ensimmäisen sopimusjakson tavoitteet ja mittarit laskentakaavoineen on esitetty erillisessä dokumentissa, joka on toteutusvaiheen allianssisopimuksen (TAS-sopimus) liitteenä.