We use cookies on our site to analyze traffic, enhance your experience, and provide you with tailored content.

For more information visit our privacy policy.

Mittarit Mallilausekkeet

Mittarit. Asenteiden, mielipiteiden ja arvojen tutkiminen ei ole helppoa. Haasteita aiheuttavat mo- nenlaiset epävarmuudet. Edustavatko kyselyyn osallistuneet tutkimuksen perusjoukkoa, saatiinko mahdollisesti tarvittava määrä vastauksia, oliko kysymyksiin vastattu riittävästi, mittasivatko kysymykset tutkittavia asioita, toimivatko kyselymittarit luotettavasti, toteu- tettiinko kysely oikeana aikana ja niin edelleen. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi tiedon- keruu, mittaaminen ja tutkimuksen sisällölliset tavoitteet (Vehkalahti 2008, 12). Kyselytutkimusmittarilla tarkoitetaan kysymysten ja väitteiden kokoelmaa, jolla yritetään mitata erilaisia moniulotteisia ja-mutkaisia ilmiöitä kuten esimerkiksi asenteita ja arvoja. Mittareita voidaan laatia joko itse tai sitten sovelletaan aiemmin käytettyjä, ”valmiita” mittareita. Näihin valmiisiin mittareihin on hyvä varautua ja suhtautua ainakin osin va- rauksellisesti, sillä näiden mittarien varma toimivuus toisessa mittauksessa ei ole enää itsestäänselvyys. Mitattavat asiatkaan eivät välttämättä ole kovin vakaita. Nämä ilmiöt voivat muuttua ajan kuluessa tai ilmetä ympäristöissä eri tavalla (Vehkalahti 2008, 12). Parhaiten mittarien laatiminen onnistuu sisällöstä tietävän tutkijan sekä soveltavan tilas- totieteilijän avulla. Mittareita laatiessa ja määriteltäessä korostuvat tilastotieteilijän näke- mykset, mutta suurimmaksi osaksi tutkija on avainasemassa. Tilastotieteilijä ei välttä- mättä tiedä tarkalleen, mitä pitäisi mitata, mutta mahdollisesti auttaa siinä, miten mittaa- minen kannattaisi suorittaa (Vehkalahti 2008, 12).
Mittarit. Tavoitteiden saavuttamiseksi mittaaminen ja raportointi on kattavaa ja jatkuvaa sekä mahdollisimman automaattista, jotta sen vaatiman manuaalisen työn määrä minimoituu ja luotettavuus paranee. Mittariston on oltava kattava mutta toteutuskelpoinen. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään kansalaisten itsemittaamisen tuloksia. Tuloksia tarkastellaan läpileikkauksena (benchmarking muihin hyvinvointikeskuksiin, alueisiin, hankkeisiin, toimijoihin) sekä allianssin toimintakauden aikana tapahtuvana muutoksena. Mittaristossa on hyödynnetty mahdollisimman paljon suoraan tietojärjestelmistä saatavia arvoja sekä jo käytössä olevia mittareita ja kyselyitä. Mittarit ja tavoitetasot asetetaan sopimusjaksoittain ja ne määritellään seuraavalle sopimusjaksolle aina edellisen jakson päättyessä. Näin voidaan huomioida jo tapahtunut kehitys ja varmistaa, että jokaisella jaksolla pyritään maksimaaliseen tulokseen. Mittaristo on jaettu ___________-ryhmittymää koskevaan bonus-sanktiomalliin kiinnitettyihin mittareihin ja allianssin avaintulostavoitteisiin liittyviin muihin mittareihin. Ensimmäisen sopimusjakson tavoitteet ja mittarit laskentakaavoineen on esitetty erillisessä dokumentissa, joka on toteutusvaiheen allianssisopimuksen (TAS-sopimus) liitteenä.

Related to Mittarit

  • Mittaritila Asiakas on velvollinen korvauksetta varaamaan vesimittarille viranomaisohjeiden mu- kaan rakennetun, lämpimän ja lattiakaivolla varustetun tilan. Vesimittarille voidaan kuitenkin erityisestä syystä varata sellainen tila, jossa ei ole lattiakaivoa. Laitos ei vastaa viranomaisten ohjeiden vastaisesti rakennetussa ja kunnossapide- tyssä mittaritilassa aiheutuvista vahingoista tai lattiakaivon puuttumisesta aiheutuvista vahingoista.

  • Mittaustarkkuus Mittaustarkkuuteen sovelletaan turvatekniikan keskuksen tai muun viranomaisen, jolle asia säädösten mukaan kulloinkin kuuluu, antamia määräyksiä. Vesimittarin katsotaan mittaavan oikein, jos tarkistuksessa todettu virhenäyttämä on pienempi kuin ± 5 % kuormituksen ollessa likimain nimellisvirtaaman suuruinen, ellei viranomaisten määräyksistä muuta johdu.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Salassapito Tämän Osakassopimuksen tarkoittaman yhteistyön yhteydessä Osapuolet saattavat luovuttaa toisilleen luottamuksellista tietoa omista tai Yhtiötä koskevista asioista (jäljempänä "luottamuksellinen tieto" tai "tieto"). Osapuolet sitoutuvat pitämään kaiken toisilta Osapuolilta saamansa luottamuksellisen tiedon luottamuksellisena ja olemaan ilmaisematta sitä muille, olipa sitten kyseessä välittömästi taikka välillisesti saatu tieto. Osapuolet sitoutuvat siihen, että heidän edustajansa ovat tietoisia tästä salassapitoehdosta. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske: (a) tietoa, joka kyseisen tiedon luovutushetkellä oli julkista tai tuli sen jälkeen julkiseksi ilman tietoa vastaanottaneen Osapuolen myötävaikutusta; (b) tietoa, joka oli todistettavasti tietoa vastaanottavan Osapuolen laillisessa omistuksessa jo ennen sen luovutusta, eikä tieto ollut suoraan tai epäsuorasti peräisin tietoa luovuttavalta Osapuolelta; (c) tietoa, jonka Osapuoli on sen vastaanottamisen jälkeen saanut kolmannelta osapuolelta, joka ei ole saanut sitä suoraan tai epäsuorasti toiselta Osapuolelta ja jolla on laillinen oikeus luovuttaa kyseinen tieto vastaanottavalle Osa-puolelle, ja; (d) tietoa, jonka tietoa vastaanottava Osapuoli on todistettavasti ja luottamuksellisia tietoja käyttämättä kehittänyt luovutushetken jälkeen. Osapuolet sitoutuvat olemaan itse käyttämättä toisilta Osapuolilta tai Yhtiöltä saa-maansa luottamuksellista tietoa mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin tämän Osakassopimuksen tarkoittamaan yhteistyöhön. Osapuolten tulee huolehtia siitä, että toisilta Osapuolilta saatu tieto tai aineisto ei tule muiden kuin sellaisten Osapuolten työntekijöiden käyttöön tai ulottuville, jotka sitä välttämättömästi tarvitsevat yllä mainittuun tarkoitukseen. Tässä kohdassa sovittu salassapitovelvoite on voimassa tämän Osakassopimuksen voimassaoloajan ja niin kauan, kun luottamuksellisella tiedolla voi olla merkitystä Yhtiön tai Osapuolen kannalta, kuitenkin enintään viisi (5) vuotta tämän Osakassopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Selvyyden vuoksi todetaan, että Osakkailla on oikeus käsitellä ja julkaista tämä Sopimus osana kunnallista tai muuta vastaavaa päätöksentekoprosessia, jonka julkisuudesta säännellään erityislainsäädännössä. Yhtiön hallitus voi päättää salassapitoa koskevien määräysten rajoittamatta siitä, että tässä Sopimuksessa olevista tai Yhtiön toimintaa koskevista tiedoista annetaan riittävässä määrin tietoja sellaiselle taholle, joka tarvitsee sitä Yhtiötä tai siihen liittyvien omistusjärjestelyjä koskevien päätösten tekemiseen. Yhtiön hallitus voi myös valtuuttaa Yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä käymään tarvittavia neuvotteluja tämän Sopimuksen salassapitoa koskevien määräysten rajoittamatta. Selvyyden vuoksi todetaan, että mikään tämän Sopimuksen salassapitoa koskeva ehto ei koske sellaista tietojen luovuttamista tai julkistamista, jonka Osapuoli on velvollinen toteuttamaan lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) nojalla.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Tilapäinen mittarin poisto Jos asiakas tilapäisen käyttökatkoksen ajaksi haluaa, että laitos ottaa vesimittarin pois määräajaksi pakkasen, kiinteistöllä tehtävän työsuorituksen tai muun vaaran joh- dosta, on laitos palvelumaksuhinnaston mukaista korvausta vastaan velvollinen otta- maan mittarin pois sekä asentamaan mittarin uudestaan paikoilleen. Asiakkaan on kirjallisesti tai sähköisesti pyydettävä mittarin poistoa vähintään kaksi viikkoa ennen määräaikaa.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.