Tutkimusmenetelmät. Tutkielman pääongelman ratkaisussa sovelletaan lainopillista tutkimusmenetelmää. Lainopilli- sen eli oikeusdogmaattisen tutkimuksen ensisijaisena tehtävänä on selvittää mahdollisimman objektiivisesti voimassa olevan oikeuden mukainen tilanne. Käytännössä lainopin tehtävänä on siis tuottaa suosituksia siitä, miten viranomaisen tai tuomioistuimen pitää lakia soveltaa. Tätä kutsutaan myös lainopin tulkintatehtäväksi. Lainopilliseen tutkimukseen kuuluu myös tulkin- taongelman mieltäminen ja hahmottaminen. (Xxxxxxxxx 2004, 92;Määttä 2012, 17 - 18) Lain- opin menetelmä ei ole empiirinen vaan kyseessä on tekstien merkityssisältöä täsmentävä tul- kintatiede. Menetelmän kohteena ovatkin juuri juridiset tekstit joiden merkityssisältöä pyritään täsmentämään. Menetelmän ydin perustuu oikeuslähde- tulkinta- ja argumentaatio-oppeihin. Käytännöllisesti katsoen lainoppia tekevä tutkija asettuu lainsoveltajan (viranomainen tai tuo- mioistuin) asemaan. Tutkija hyödyntää siis oikeuslähde- tulkinta- ja argumentaatio-oppia sa- malla tavoin kuin tuomari tekee ratkaistessaan jotain konkreettista asiaa. (Määttä 2012, 17 – 18.) Lainopin menetelmän käytön voidaan katsoa soveltuvan tutkielman pääongelman käsitte- lyyn. Tulkintatehtävän lisäksi lainopillisella tutkimuksella on myös systematisointitehtävä. Siinä py- ritään ikään kuin jatkamaan siitä mihin lainsäätäjän työtä siitä mihin hän on jäänyt. Runsaan oikeudellisen lähdemateriaalin pohjalta pyritään rakentamaan ja hahmottamaan oikeusjärjestel- mää kokonaisuutena. Tämä luo myös perustan uuden lainsäädännön kehittämiselle. Lainopilli- seen liittyykin usein de lege ferenda -suositusten esittäminen. Tulkintasuositusten esittämisen sivutuotteena usein syntyykin havaintoja lainsäädännön puutteista ja aukoista, joiden suhteen esitetään joitakin konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. (Xxxxxxxxx 2004, 92; Määttä 2012 17 – 18.) Lainoppia ei siis sovelleta ainoastaan tutkielman pääongelman kohdalla. Systematisointi muodostaa merkittävän osan tutkielman ensimmäisen alaongelman käsittelyä. Lainopin menetelmän käytölle voidaan esittää useita perusteluita. Käytännössä lainopin mene- telmällä pyritään löytämään vastauksia juuri sellaisiin kysymyksiin, joita tutkielman pääon- gelma edustaa ja osittain niihin kysymyksiin joita tutkielman ensimmäinen alaongelma edustaa. Pääongelma käsittää nimenomaan kysymyksen siitä, millainen on APA-menettelyn voimassa oleva oikeudellinen tilanne. Esitutkimusvaiheessa ilmennyt mahdollinen aukko tai tulkinnan- v...
Tutkimusmenetelmät. Opinnäytetyötäni varten haastattelin tuoteryhmäpäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx. Haastattelu toteutettiin ennalta tehtyjen kysymysten pohjalta. Kysymykset löytyvät liitteestä 5. Opinnäytetyön tulokset koostuvat myös otannasta, joka käsittää 13 eri Transit-mallista autoa. Autojen huoltohistoriat on saatu Automaan huollonajanvarausjärjestelmän kautta rekisterinumeron perusteella. Autojen huoltohistoriat alkavat vuosien 2006–2009 välillä ja huoltohistoria tutkitaan joko kun viisi vuotta tai 150 000 kilometriä tullut täyteen. Näillä autoilla on siis pitkä huoltohistoria Tampereen Automaan toimipisteessä, näin saadaan mahdollisimman kattava kuva autojen kunnossapitokuluista. Autoilla on siis pitänyt ajaa vähintään 150 000 kilometriä tai niiden pitää olla noin 5-6 vuotta vanhoja. Otannan autoilla on eri käyttötarkoituksia. Niitä on kuljetus-, taksi-, rakentamiseen ja yksityiskäyttöön. Kunnossapitokulut käsittävät auton normaalit huollot, normaalisti ku- luvien osien vaihdot ja renkaiden uusinnat.
Tutkimusmenetelmät. Työ painottuu pääasiassa hankintalain ja siihen liittyvien oikeustapausten tulkintaan, joten lähes- tymistapana on oikeusdogmaattinen, eli lainopillinen tutkimustapa. Lainoppi on oikeudellisia tekstejä tutkiva tulkintatiede ja sille olennaisia ovat tulkinta-, punninta-, ratkaisu- ja oikeusläh- denormit. Lainopissa tutkitaan oikeusnormeja ja keskeisenä menetelmänä on tulkinta.13 Lainopin tutkimusmenetelmässä siirrytään oikeuslähteistä ja oikeustapauksen tosiseikoista tul- kintakannanottoon. Oikeustapausten tosiasioita ei esitetä objektiivisina totuuksina, vaan on sel- vitettävä mitkä faktat ovat oikeudellisesti merkityksellisiä. Tosiasiat edellyttävät tulkintaa.14 Lain- opin on perinteisesti katsottu selvittävän oikeussääntöjen sisältöä, toisin sanoen tulkintaa, oi- keusperiaatteiden punnintaa eli yksittäisen oikeusperiaatteen ratkaisun todentamista sekä oi- keussäännösten systematisointia. 15 Lähteinä työssä käytetään voimassa olevaa lainsäädäntöä, kyseisten lakien esitöitä, aikaisempia voimassa olleita hankintoja koskevia lakeja, kotimaisia oikeustapauksia, EU tuomioistuimen ta- pauksia ja tulkintoja, aihekirjallisuutta, aihetta koskevia artikkeleita ja muutamia erittäin kattavia verkkosivuja. Merkittävimpiä lähteitä ovat työssä käsiteltävät EU oikeustapaukset sekä niiden tul- kinnat, joihin kansallinen lainsäädäntö pohjautuu. Samalla tavalla kansallinen oikeuskäytäntö, pääasiassa markkinaoikeuden päätökset, nojaavat voimakkaasti näihin keskeisiin EU oikeusta- pauksiin ja niistä juonnettuihin tulkintoihin. Tutkielma rakentuu siten, että johdantoluku sisältää johdattelun aiheeseen sekä julkisten han- kintojen taustatietoa ja antaa selityksen sille, miksi aihe on kiinnostava ja miksi asian tutkiminen on tarpeellista. Xxxxxxxxx kysymyksenasettelun jälkeen toisessa pääluvussa luodaan katsaus julkisten hankintojen lainsäädännölliseen perustaan ja lainsäädännön taustaan. Luvussa käsitel- lään hankintalainsäädännön historian ja nykytilan lisäksi sen tavoitteet ja periaatteet, eli tutki- taan, miksi kyseinen lainsäädäntö on olemassa. Kolmannessa luvussa käsitellään julkista hankin- tasopimusta kokonaisuutena. Mikä julkinen hankintasopimus on, miten se syntyy, mitkä ovat sen
Tutkimusmenetelmät. Kehittämistehtävän tutkimusotteena käytetään kvalitatiivista eli laadullista tut- kimusta, koska on tarpeen ymmärtää ilmiötä, sopimushallintaprosessia, koko- naisvaltaisesti. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on myös tyypillistä, että tutkimus tapahtuu luonnollisessa ympäristössään, aineisto saadaan tutkittavilta vuoro- vaikutteisesti ja tutkimuksen huomio kiinnittyy tutkittavien kokemuksiin ja nä- kökantoihin. (Kananen 2019, 26.) Tämän kehittämistehtävän kaikki haastatte- lut järjestetään haastateltavien työpisteillä tai työpaikalla sijaitsevassa kokous- huoneessa, ja aineisto kerätään vuorovaikutteisesti joko kasvotusten tai etäyhteydellä. Kehittämistehtävän lähestymistapana käytetään palvelumuotoilua. Työn pro- sessinhallinnan kannalta aineistonkeruussa sovelletaan palvelumuotoilun tup- latimanttimallia. Lähestymistavan menetelmä kuvataan tarkemmin luvussa 5. Tutkimusaineisto kerätään haastatteluilla ja yhteisöllisellä ideointimenetel- mällä. Kananen (2019, 28–30) toteaa, että laadullisen tutkimuksen aineisto voidaan kerätä sekundäärisesti tai primäärisesti. Primääriaineisto kerätään varta vasten tiettyä tutkimusta varten ja kerääminen vaatii kenttätyötä. Haas- tatteluissa aineisto tulee saada niiltä henkilöitä, jotka jollain lailla liittyvät tutkit- tavaan ilmiöön ja heillä on siitä kokemusperäistä tietoa. Kohdeorganisaation esittelyssä selvitettiin Dynastyn sopimushallintaan tallen- netut sopimustyypit. Tämän perusteella pystytään näkemään sopimusten määrien jakautuminen sopimustyypeittäin. Samalla hahmotetaan sopimushal- linnan kokonaisuutta ja laajuutta ja saadaan taustatietoa prosessin nykytilan selvittämiseen. Kehittämistehtävän tutkimusaineisto kerätään asiantuntijoiden teemahaastat- teluilla. Haastatteluissa selvitetään muun muassa, kuinka sähköistä sopimus- hallintaa käytetään tällä hetkellä ja millaisia haasteita sopimushallinnassa esiintyy. Haastatteluiden tavoitteena on muodostaa kuvaus prosessin nykyti- lasta, minkä jälkeen prosessia ryhdytään kehittämään yhteisöllisellä ideointi- menetelmällä, aivoriihellä. Kehittämistyöpajan tarkoituksena on luoda ideoita yhtenäisille sopimushallinnan käytännöille ja sopimusten löydettävyydelle. Opinnäytetyön lopputuloksena on tarkoitus muodostaa ehdotus sopimushallin- nan kehittämisen toimenpiteistä. Opinnäytetyö tulee antamaan eväitä myös kaupungin sopimushallinnan ohjeen laatimiselle. Aineistonkeruu- ja aineiston analyysimenetelmät esitellään myös tarkemmin luvussa 5.
Tutkimusmenetelmät. Opinnäytetyö tehtiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, mitkä toteutettiin yksilöhaastatteluina. Teemahaastattelu aineiston- keruumenetelmänä mahdollistaa erilaisten näkökulmien ja mielipiteiden esille tuomisen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 164). Teemahaastatteluilla pyrittiin saamaan vas- taukset tutkimuskysymyksiin. Haastattelurunko jaettiin teemoihin. (Liite 1). (Aaltola & Xxxxx 2015, 29.) Ennen virallisten haastattelujen tekoa testattiin haastattelurunkoa ja käytiin haastattelemassa eräs metsäasiantuntija. Tämän testin avulla saatiin vielä paran- neltua teemojen ja tukilistan toimivuutta. Teemahaastatteluihin osallistui yhteensä viisi henkilöä. Haastateltavien henkilöiden tiedot saatiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, Sirkka Hakalistolta. Hän toimii johta- vana luonnonsuojelun asiantuntijana ja kuuluu ympäristöministeriön asettamaan MET- SO-työryhmään. Haastateltaviin oltiin yhteydessä puhelimitse ja tiedusteltiin halukkuut- ta osallistua haastateltavaksi. Kaikki henkilöt osoittivat mielenkiintoa asiaa kohtaan, joten samalla sovittiin tapaamisajankohta. Tapaamisen kestoksi sovittiin aina noin yksi tunti. Osa haastatteluista jäi hieman alle sovitun ajan. Haastateltavat olivat Pohjois-Karjalan alueen ELY-keskus ja alueelliseen METSO- työryhmään kuuluvia henkilöitä sekä yhteistyössä aktiivisesti toimivia toimihenkilöitä eri metsäorganisaatioista. Tähän kuuluvat ELY-keskuksen lisäksi Suomen metsäkeskus, OTSO metsäpalvelut, metsänhoitoyhdistys ja Stora Enso. Tarkoituksena oli saada haas- tateltavaksi myös yhteyshenkilöt UPM:ltä ja Metsä Groupilta, mutta valitettavasti hei- dän tietojaan ei Sirkka Hakalistolla ollut. Nämä organisaatiot ovat ilmeisesti tehneet sopimukset ylempien tahojen kanssa, eikä heillä ole aktiivisesti mukana toiminnassa olevia henkilöitä. Haastattelut tehtiin haastateltavien omissa toimistoissaan, jolloin he saivat olla tutuissa ympäristöissään, tällöin tilanne pysyisi mahdollisimman epävirallisena. Teemojen poh- jalta haastateltavan kanssa luotiin avoin keskustelu, jolloin esille nousi yllättäviäkin seikkoja, joita ei osattu ennakoida (Aaltola ym 2015, 29). Haastatteluissa pyrittiin nou- dattamaan aiemmin tehtyä haastattelurunkoa, etteivät kysymykset muuttuisi johdattele- viksi ja vaikuttaisi haastateltavan vastaukseen. Osassa haastatteluissa teemojen järjestys kuitenkin hieman muuttui haastateltavien kertoman asiasisällön mukaan. Haastatteluissa käytettiin teemojen apuna tu...
Tutkimusmenetelmät. Tutkimusmenetelminä olivat kohdeyrityksen henkilöstön haastattelu, kohdeyrityksessä aiemmin laadittujen asiakirjojen tutkiminen sekä kirjallisuustutkimus, josta saatiin teo- reettista, taloudellista ja tilastollista näkökulmaa. Haastattelututkimus tehtiin teemahaas- tatteluina kohdeyrityksen pääkaupunkiseudun julkisivusaneerausosaston toimihenkilöille tutkimuksen rajaamiseksi. Toiminnan kehittämisen kannalta keskitytään kyseisen osaston osaamisen ja toimintatapojen kehittämiseen ja sen laajentamiseen koko konsernin käyt- töön sopimuspohjien, koulutuksen ja ohjeiden muodossa. Laajemmasta haastatteluotan- nasta ei uskottu olevan suurta hyötyä vastauksien ja haastattelujen alkaessa toistaa itse- ään. 4 Haastattelut suoritettiin kysymysrungon avulla dialogimuotoisesti. Haastatteluissa paino- tettiin toimihenkilöiden omia kokemuksia, huomioita ja kehitysideoita kohdeyrityksen toiminnasta. Haastatteluista saatiin myös vertailutietoa eri yksiköiden välillä yhden haas- tateltavan ollessa hyvin tietoinen eri yksiköiden välisistä toimintatapa- ja tuloseroista.
Tutkimusmenetelmät. Opinnäytetyö toteutetaan kahta tutkimusmenetelmää käyttäen. Pääasiallinen tutkimusmetodi on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Tärkeän ja käytännönläheisen lisäinformaation saamiseksi toteutetaan empiirinen tutkimus Tampereen Logistiikan yhteishankintaryhmän kanssa. Empiiristä tutkimusta laajennetaan niin että, sama tutkimus toteutetaan lisäksi Tampereen kaupungin tilaajaryhmälle. Empiirisen tutkimuksen osuus on kvalitatiivinen ja sen avulla on tarkoitus selvittää sopimusmuutosten tila ennen lakimuutoksia ja sitä, miten tulevia muutoksia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti tulevia hankintasopimuksia ajatellen. Opinnäytetyössä keskitytään pääasiassa EU:n säätämään uuteen hankintadirektiiviin. Työn pääfokus on uudesta hankintadirektiivistä löytyvä 72 artikla. Lainoppi tulkitsee ja systematisoi voimassa olevaa lakia, joten tulevaa lakimuutosta ei tällä metodilla voi periaatteessa tutkia. Lainopin avulla opinnäytetyössä tutkitaan kuitenkin nykyisen ja tulevan lainsäädännön suhdetta, joten lainoppi tutumusmetodina on oleellinen. Opinnäytetyössä pohditaan myös sitä, miten direktiivimuutos vaikuttaa rakenteilla olevaan uuteen hankintalakiin ja miten se tulee muuttamaan hankintalain nykymuotoa ja hankintasopimuksia tulevaisuudessa. Lähteinä opinnäytetyössä käytetään oikeuskirjallisuutta, lakeja, haastatteluita ja muita asiantuntijatahoilta saatavaa tietoa. Haasteelliseksi aiheen tekee suhteellisen suppea alan kirjallisuuden olemassaolo, sillä lakimuutos on vasta valmisteilla, eikä aiheesta julkaisuja juuri ole. Tästä syystä alan asiantuntijoiden laatimat tekstit ja koulutusmateriaalit ovat hyvä lähde opinnäytetyöhön. Lisäksi aiemman harjoittelun kautta kirjoittajalle on kertynyt tietoa aiheesta, joka heijastuu tekstistä paikoitellen.
Tutkimusmenetelmät