Sopimus Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle säädetyt ennakkotiedot mm. palvelun keskeisistä ominaisuuksista, palvelun hinnasta tai hinnan määräytymisen perusteista sekä teleyrityksen virhevastuusta. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla tai, jos se ei ole mahdollista, ne on annettava asiakkaan saataville ladattavassa asiakirjassa. Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle myös sopimustiivistelmä. Jos sopimustiivistelmää on teknisesti mahdotonta antaa ennen sopimuksen tekemistä, kuten puhelinmyynnissä, se on annettava viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin sopimus tulee voimaan vasta, kun asiakas on sopimustiivistelmän saatuaan vahvistanut sopimuksen. Viestintäpalvelua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Viestintäpalvelua koskeva sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti edellyttäen, että sopimuksen sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa, ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla. Muuta palvelua koskeva sopimus on mahdollista tehdä muotovapaasti. Viestintäpalvelua koskevassa sopimuksessa tai tilausta koskevassa tilausvahvistuksessa todetaan, milloin sopimus tulee voimaan. Muuta palvelua koskeva sopimus syntyy, kun teleyritys on hyväksynyt asiakkaan tilauksen esimerkiksi avaamalla palvelun tai ilmoittamalla hyväksyneensä asiakkaan tilauksen. Teleyrityksellä on sopimusta tehtäessä oikeus tarkistaa asiakkaan luottotiedot. Luottopäätös voidaan antaa automaattisia järjestelmiä käyttäen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalla on oikeus edellyttää, että asian käsittelee uudelleen luonnollinen henkilö. Sopimuksen voimaantulo saattaa edellyttää ennakkomaksun tai vakuuden maksamista. Tällöin teleyritys voi asettaa takarajan, johon mennessä vakuus on asetettava tai ennakkomaksu maksettava.
Hakemus ja sopimus Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus vesilaitokselle sammutusveden hankin- nasta ja liittymisestä silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa automaattiset sam- mutusvesilaitteet. Laitos voi tehdä edellä tarkoitetun sprinklerisopimuksen, mikäli laitos katsoo, että liit- tämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle laitoksen toimin- nalle. Laitoksella ei ole velvollisuutta hyväksyä sprinklerilaitteistoja kytkettäväksi suo- raan verkostoon.
Ulkopuolisen työvoiman käyttö Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan alihankintaa ja työvoiman vuokrausta. Alihankinnasta on kyse, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa. Työvoiman vuokrauksesta on kyse, kun työvoimaa vuokraavan liikkeen toimittamat vuok- ramiehet tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Ulkopuolisen työvoiman käytön osalta sopijapuolet toteavat, että ulkopuolisen työvoiman käyttöä ei ole syytä estää, silloin kun se yrityksen toiminnan ja hoitamisen kannalta on perusteltua. Huolto- ja kunnossapitoyritysten solmimiin alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koske- viin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu soveltamaan ko. työvoimaan huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimuksen 1 § tarkoitetuissa töissä tämän työehtosopimuksen määräyksiä, ellei alihankkijan järjestäyty- misestä tai lainsäädännöstä muuta johdu. Xxxxxxxxxxx tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen vakinaista työvoimaa jouduta vähentämään. Jos näin kuitenkin joudutaan menettelemään, yrityksen tulee sijoittaa ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan kyseiset alihankintatyöhön sopivat työntekijät työ- hönsä entisin palkkaeduin. Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muu- toin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä. Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yritysten normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöi- den rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan. Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset. Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset siten, kuin tämän sopimuksen 5. luvussa on mainittu ja kuten yhteistoiminta yrityksissä -lain 9 §:ssä edellytetään. Työnantajan ja työntekijän väliselle työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yritysten keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan toimihenkilölle ja yksi jää työnantajalle. Xxxxxx Xxxx Työnantajan allekirjoitus Toimihenkilön allekirjoitus Nimen selvennys Nimen selvennys
Maksuehdot 10.1 Palveluntuottaja laskuttaa tilaajaa verkkolaskulla.
10.2 Verkkolasku erääntyy maksettavaksi 21 päivän kuluttua hyväksyttävän laskun saapumisesta.
10.3 Ellei toisin ole sovittu, palveluntuottaja on oikeutettu laskuttamaan sovitut maksut, kun palvelu on suoritettu. Toistuvaismaksut laskutetaan sovituin laskutuskausin jälkikäteen. Laskussa on oltava erittely laskutuksen perusteista.
10.4 Jos tilaaja ei maksa laskua viimeistään eräpäivänä, palveluntuottajalla on oikeus periä viivästyskorkoa korkolain (633/1982) mukaisesti sekä kohtuulliset perintäkulut.
10.5 Palveluntuottajalla on oikeus keskeyttää hankintasopimuksen velvoitteiden täyttä- minen, jos selvä ja riidaton maksu viivästyy yli 30 päivää ja viivästynyt suoritus on olen- nainen. Palveluntuottajan on kirjallisesti ilmoitettava keskeytyksestä tilaajalle vähintään 15 päivää ennen keskeytystä. Ilmoitus voidaan tehdä heti laiminlyönnin tapahduttua.
10.6 Tilaajalla on oikeus pidättää maksamattomasta hinnasta muun muassa virheellisen tai viivästyneen palvelun johdosta hankittavasta uudesta vastaavasta palvelusta aiheutuvat kustannukset sekä hankintasopimuksen mukainen viivästyssakko tai muu mahdollinen sopimussakko, palvelun suoritusajalle asetettava vakuus ja takuuajan vakuus sekä enna- kolle viivästys- tai purkutilanteessa kertyneet korot. 11 Vakuudet
11.1 Jos tilaajan on hankintasopimuksen mukaan maksettava ennakkoa, palveluntuottajan on jätettävä ennen ennakon suorittamista tilaajalle tämän hyväksymä vakuus, jonka tulee olla vähintään 15 prosenttia suurempi kuin suoritettava ennakko. Vakuuden on oltava voimassa vähintään kuukausi sen jälkeen, kun ennakkomaksun kohteena oleva palvelu on suoritettu. Palveluntuottajan on viivästyessään velvoitteiden täyttämisessä jatkettava vakuuden voimassaoloaikaa.
11.2 Jos takuuajan vakuudesta on sovittu, palveluntuottajan on jätettävä ennen takuuajan alkamista tilaajan hyväksymä vakuus, jonka tulee olla vähintään 15 prosenttia arvonlisä- verottomasta hankintahinnasta tai jatkuvan palvelun osalta sen laskennallisesta 12 kuu- kauden hinnasta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään kuukausi takuuajan päättymis- ajankohdan jälkeen.
11.3 Jos palvelun suoritusaikaisesta vakuudesta on sovittu, palveluntuottajan on jätet- tävä tilaajan hyväksymä vakuus, jonka tulee olla vähintään 15 prosenttia arvonlisäverot- tomasta hankintahinnasta tai jatkuvan palvelun osalta sen laskennallisesta 12 kuukauden hinnasta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään kuukausi palvelun tuottamisen päätty- misen jälkeen.
11.4 Vakuudeksi hyväksytään ensisijassa tilaajan nimiin tehty pankkitalletus tai vakavarai- sen raha- tai vakuutuslaitoksen omavelkainen takaus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus.
11.5 Palveluntuottaja vastaa kaikista vakuuden hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista.
Soveltamisala ja määritelmät 1.1 Näitä yleisiä maakaasun verkkopalveluehtoja sovelletaan Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n maakaasun jakeluverkkoon liitetylle maakaasun käyttäjälle tapahtuvassa maakaasun verkkopalvelussa. Verkkopalveluehdot ovat osa tätä palvelua koskevaa, jakeluverkonhaltijan ja maakaasun käyttäjän välistä maakaasun verkkopalvelusopimusta.
1.2 Näissä maakaasun verkkopalveluehdoissa
1.2.1 Maakaasun verkkopalvelulla tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan kaikkea sitä toimintaa, joka mahdollistaa maakaasun siirtymisen (siirtopalvelu) vastiketta vastaan jakeluverkonhaltijan maakaasun jakeluverkossa;
1.2.2 Maakaasun jakeluverkko on paikallinen tai alueellinen maakaasuputkisto, jonka kautta maakaasua siirretään vähennetyllä paineella;
1.2.3 Jakeluverkonhaltija on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan maakaasun jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvan varaista maakaasuverkkotoimintaa;
1.2.4 Liittyjä on jakeluverkonhaltijan kanssa maakaasun liittymissopimuksen tekevä maakaasun käyttöpaikan omistaja tai haltija;
1.2.5 Maakaasun käyttäjä on kuluttajasuojalain tarkoittama kuluttaja on kuluttajasuojalain tarkoittama kuluttaja tai muu maakaasun käyttäjä, joka ostaa maakaasua maakaasun myyjältä ja maakaasun verkkopalvelun jakeluverkonhaltijalta;
1.2.6 Kuluttaja on luonnollinen henkilö, joka hankkii maakaasua pääasiassa yksityisessä taloudessaan käytettäväksi ( kuluttajansuojalaki 38/1978, 1. luku 4 §);
1.2.7 Maakaasun myyjä on maakaasua ja maakaasutoimituksia myyvä henkilö, yhteisö tai laitos;
1.2.8 Avoimen maakaasutoimituksen myyjällä tarkoitetaan maakaasun myyjää, joka myy maakaasun käyttäjälle tämän kaiken maakaasun tarpeen tai tasapainottaa maakaasun käyttäjän maakaasun käytön ja kiinteiden maakaasu toimitusten erotuksen;
1.2.9 Kiinteä maakaasutoimitus on kullekin taseselvitysjaksolle ennalta sovittu kiinteä maakaasumäärä;
1.2.10 Liittymällä tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan hallitsemia putkistoja, laitteistoja ja laitteita, jotka ovat tarpeen maakaasun toimittamiseksi liittyjän maakaasun käyttöpaikalle;
1.2.11 Maakaasun liittymissopimus on jakeluverkonhaltijan ja liittyjän välinen sopimus, joka koskee maakaasun käyttöpaikan liittämistä verkkoon ja liittymän maakaasun käyttö mahdollisuuksien ylläpitoa;
1.2.12 Maakaasun verkkopalvelusopimus on jakeluverkonhaltijan ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus maakaasun verkkopalveluiden myymisestä ja ostamisesta;
1.2.13 Maakaasun myyntisopimus on maakaasun myyjän ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus maakaasuenergian myymisestä ja ostamisesta;
1.2.14 Maakaasun toimitussopimus on sellainen maakaasun myyjän ja maakaasun käyttäjän välinen sopimus, jossa maakaasun myyjä vastaa myös maakaasun verkkopalvelusta. Tällöin ei tehdä erillisiä maakaasun myynti ja verkkopalvelu sopimuksia.
Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014) ja lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) mukainen sopimus työttömille tarjot- tavan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllis- tymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhteistyössä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllisty- mistä tarjoamalla työttömille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Osapuolten ja yhteistyötahojen monialaisella yhteistyöl- lä parannetaan työttömien työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkina- valmiuksia. Yhteisötasolla tavoitteena on Kainuun rakennetyöttömyyden alentaminen, pitkäai- kaistyöttömyyden vähentäminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja työllisyysasteen ko- hoaminen. Kainuun TYP on osapuolien strateginen yhteistoimintarakenne, jonka puitteissa osapuolet toteut- tavat yhteisillä tavoitteilla ja yhteisillä resursseilla tehokasta ja vaikuttavaa työllisyyden hoitoa. Kainuun TYP vastaa osapuolten TYP-lainsäädännön mukaisten palvelujen koordinoinnista ja kehittämisestä toiminta-alueellaan ja toimii osapuolten yhteisenä asiantuntijaverkostona. Tässä sopimuksessa sovitaan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä kaikissa toimialueen kunnissa; yhteispalveluun osoitettavasta henkilöstöstä, työttömille tarjottavista palveluista ja kus- tannusten jaosta.
Sopimusosapuolet Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa
Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä Pohjantähti suorittaa korvauksen vakuutetun oikeudenkäyntikuluista ja asianajokuluista tuomioistuimen lain- voimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen. Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutet- tu vähentämään asianajolaskuun sisältyvän veron, Pohjantähti suorittaa vakuutetulle korvauksen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista vakuutetun suorittamaa maksettua laskua vastaan. Pohjantähden korvausvelvollisuuden vähennykseksi on luettava kulukorvaus, minkä vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta. Jos vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle kulukorvausta, joka vakuutuksesta kor- vausta suoritettaessa on maksamatta, vakuutettu on velvollinen siirtämään oikeutensa kulukorvaukseen Pohjantähdelle vakuutuksesta suoritettavan korvauksen määrään asti. Jos vakuutettu on joutunut maksamaan osan kustannuksistaan itse sen vuoksi, että kustannukset ylittävät kohdassa 7.1 mainitun enimmäiskorvauksen, vakuutettu on velvollinen siirtämään vastapuolen kulukorvauk- sesta Pohjantähdelle sen osan, joka ylittää vakuutetun itse maksaman osuuden. Jos vakuutetun vastapuolen maksettavaksi tuomittu tai sovittu kulukorvaus on maksettu vakuutetulle tai hän on muutoin saanut lukea sen hyväkseen, vakuutetun on palautettava Pohjantähdelle kulukorvaus korkoineen vakuutuksesta suoritetun korvauksen määrään asti.
Soveltamisohje Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet. Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella. Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
