Hakemus ja sopimus Mallilausekkeet

Hakemus ja sopimus. Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus vesilaitokselle sammutusveden hankin- nasta ja liittymisestä silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa automaattiset sam- mutusvesilaitteet. Laitos voi tehdä edellä tarkoitetun sprinklerisopimuksen, mikäli laitos katsoo, että liit- tämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle laitoksen toimin- nalle. Laitoksella ei ole velvollisuutta hyväksyä sprinklerilaitteistoja kytkettäväksi suo- raan verkostoon.
Hakemus ja sopimus. Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus vesilaitokselle sammutusveden hankinnas- ta silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus ra- kentaa automaattiset tms. sammutusvesi- laitteet. Laitos voi tehdä erillisen sopimuksen sammutusveden toimittamisesta kiinteistö- kohtaisiin sammutusvesilaitteisiin, mikäli laitos katsoo, että liittämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle laitoksen toiminnalle. Laitoksella ei ole velvollisuutta hyväksyä sprinklerilaitteis- toja kytkettäväksi suoraan verkostoon.
Hakemus ja sopimus. Laitoksen ja asiakkaan välillä noudatetaan sprinklerilaitteiston liittämisestä ja laitoksen palvelun toimittamisesta ja käyttämisestä, mitä sprinklerisopimuksessa ja laitoksen sprinkleriliittyjien toimitusehdoissa todetaan. Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus vesilaitokselle sammutusveden hankinnasta ja liittymisestä silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa automaattiset sammutusvesilaitteet. Laitos voi tehdä edellä tarkoitetun sprinklerisopimuksen, mikäli laitos katsoo, että liittämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle laitoksen toiminnalle. Laitoksella ei ole velvollisuutta hyväksyä sprinklerilaitteistoja kytkettäväksi suoraan verkostoon.
Hakemus ja sopimus. Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus vesilaitokselle sammutus- veden hankinnasta silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa au- tomaattiset tms. sammutusvesilaitteet.
Hakemus ja sopimus. 28 9.2 Syöttövesijohto 28 9.3 Liittymiskohta 28 9.4 Suunnittelu ja asentaminen 28 9.5 Kunnossapitovelvollisuus 29 9.6 Sammutusvesilaitteiden kokeileminen 29 9.7 Muutokset 29 9.8 Irtikytkentä ja tarkastus 29 10. ASIAKKAAN KIINTEISTÖN KÄYTTÖ 29 10.1 Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen 29 10.2 Yleisen viemärin tuulettaminen 29 10.3 Liikkuminen ja toimenpiteet asiakkaan tiloissa ja kiinteistöllä 29 11. ERIMIELISYYDET 30
Hakemus ja sopimus. Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus yhtiölle sammutusveden hankinnasta silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa sprinkle- rilaitteisto tai muu automaattinen sammutusvesilaitteisto. Sprink- lerilaitteistolla tarkoitetaan kiinteästi asennettua automaattista tai muuta sammutusvesilaitteistoa, jonka tehtävänä on havaita palo, antaa paloilmoitus ja sammuttaa tai rajoittaa palo. Laitteisto koostuu yhdestä tai useammasta vesilähteestä ja sprinklereistä putkistoineen ja venttiileineen sekä mahdollisine säiliöineen tai altaineen. Mikäli asiakas on liittynyt yhtiön verkostoon ja asiakkaalla on käytössään sprinklerilaitteisto tai muu automaattinen sammutusvesilaitteisto, asiakkaan ja yhtiön on tehtävä erillinen sopimus kiinteistön sammu- tusvesilaitteistoista yhtiön antamassa kohtuullisessa määräajassa. Yhtiö voi tehdä erillisen sopimuksen sammutusveden toimittami- sesta kiinteistökohtaisiin sammutusvesilaitteisiin, mikäli yhtiö katsoo, että liittämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle sen toiminnalle. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta hyväksyä sprink- lerilaitteistoja kytkettäväksi suoraan verkostoon.
Hakemus ja sopimus. 27 9.2 Syöttövesijohto 27 9.3 Liittymiskohta 27 9.4 Suunnittelu ja asentaminen 27 9.5 Kunnossapitovelvollisuus 28 9.6 Sammutusvesilaitteiden kokeileminen 28 9.7 Muutokset 28 9.8 Irtikytkentä ja tarkastus 28
Hakemus ja sopimus tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Muokattu kohtaa (lisäykset lihavoitu): Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus laitokselle sammutusveden hankinnasta ja liittymisestä silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa sprinklerilaitteisto tai muu automaattinen sammutusvesilaitteisto. Kappaleiden numerointiin kohdistuva muutos. Kappaleet 9.3–9.8 on olennaisilta osiltaan siirretty kappaleisiin 9.1 ja 9.2 ja muilta osin poistettu. Muutosten perusteena on vesihuoltolaki, vesihuoltolaitoksen verkoston, puhdistamon toiminnan ja asiakkaan etujen turvaaminen sekä mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävät hinnastorakenteen muutokset. Muutosten perusteena on myös olemassa olevan ja uuden käytännön vahvistaminen sekä informointi asiakkaille selkokielellä.
Hakemus ja sopimus. Asiakkaan tulee tehdä kirjallinen hakemus vesilaitokselle sammutusveden hankin- nasta ja liittymisestä silloin, kun kiinteistölle on tarkoitus rakentaa automaattiset sammutusvesilaitteet. Laitos voi tehdä edellä tarkoitetun sprinklerisopimuksen, mikäli laitos katsoo, että liittämisestä ei aiheudu haittaa talousveden toimittamiselle eikä muulle laitoksen toiminnalle. Laitoksella ei ole velvollisuutta hyväksyä sprinklerilaitteistoja kytkettä- väksi suoraan verkostoon. Sopimuksettomasta sprinkleriliitoksesta laitokselle aiheutuneet haitat talousveden toimittamiselle ja muulle toiminnalle korvaa liitetyn kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija.

Related to Hakemus ja sopimus

  • Koko sopimus Tämä Sopimus ja sen liitteet käsittävät Osapuolten välisen sopimuksen ja yhteisymmärryksen kokonaisuudessaan. Aiemmat Osapuolten väliset mahdolliset solmitut osakassopimukset tai muut suulliset tai kirjalliset välipuheet tämän sopimuksen säätelevissä asioissa ovat mitättömiä.

  • Sopimus Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle säädetyt ennakkotiedot mm. palvelun keskeisistä ominaisuuksista, palvelun hinnasta tai hinnan määräytymisen perusteista sekä teleyrityksen virhevastuusta. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla tai, jos se ei ole mahdollista, ne on annettava asiakkaan saataville ladattavassa asiakirjassa. Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle myös sopimustiivistelmä. Jos sopimustiivistelmää on teknisesti mahdotonta antaa ennen sopimuksen tekemistä, kuten puhelinmyynnissä, se on annettava viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin sopimus tulee voimaan vasta, kun asiakas on sopimustiivistelmän saatuaan vahvistanut sopimuksen. Viestintäpalvelua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Viestintäpalvelua koskeva sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti edellyttäen, että sopimuksen sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa, ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla. Muuta palvelua koskeva sopimus on mahdollista tehdä muotovapaasti. Viestintäpalvelua koskevassa sopimuksessa tai tilausta koskevassa tilausvahvistuksessa todetaan, milloin sopimus tulee voimaan. Muuta palvelua koskeva sopimus syntyy, kun teleyritys on hyväksynyt asiakkaan tilauksen esimerkiksi avaamalla palvelun tai ilmoittamalla hyväksyneensä asiakkaan tilauksen. Teleyrityksellä on sopimusta tehtäessä oikeus tarkistaa asiakkaan luottotiedot. Luottopäätös voidaan antaa automaattisia järjestelmiä käyttäen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalla on oikeus edellyttää, että asian käsittelee uudelleen luonnollinen henkilö. Sopimuksen voimaantulo saattaa edellyttää ennakkomaksun tai vakuuden maksamista. Tällöin teleyritys voi asettaa takarajan, johon mennessä vakuus on asetettava tai ennakkomaksu maksettava.

  • Sopimussakko Mikäli vuokralainen ei noudata tämän sopimuksen ehtoja, vuokralainen on velvollinen suorittamaan vuokranantajalle mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 100 000 euroa.

  • Sopimusosapuolet Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa

  • Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

  • Muut Sopimusehdot Jos Kaupunki ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa tontista katu- tai liikennealueeksi tai muuta yleistä tarvetta varten, on Vuokralaisen luovutettava sitä varten tarvittava ala. Tämä ei kuitenkaan koske alaa, jolla Vuokralaisen omistama rakennus sijaitsee. Vuokralainen on velvollinen pitämään vuokratontilla olevat rakennukset ja aidan sekä alueen rakentamattoman osan hyvässä kunnossa sekä noudattamaan kaupungin siinä kohden antamia määräyksiä. Vuokra-alueella kasvavat puut ovat Kaupungin omaisuutta. Vuokra-alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa. Rakennustyön ajaksi puut on tarpeellisin osin suojattava. Mikäli Vuokralainen havaitsee puiden olevan lahoamassa tai muuten aiheuttavan vaaraa, on siitä ilmoitettava Heinolan kaupungin viherpalveluihin. Puiden kaatokustannuksista ja työn teettämisestä vastaa Vuokralainen. Vuokra-alueelta tuleva ylijäämälouhe samoin kuin muu maa-aines on Kaupungin omaisuutta ja Vuokralainen on velvollinen vaadittaessa kuljettamaan sen Kaupungin osoittamaan lähimpään maankaatopaikkaan, kuitenkin kohtuullisen kuljetusmatkan päähän. Kaupungilla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia, joista on Vuokralaiselle hyvissä ajoin ilmoitettava ja joissa Vuokralaisen tai hänen edustajansa, mikäli mahdollista, on oltava paikalla. Katselmuksessa tarkastetaan, onko vuokra-alue sopimuksen mukaisessa kunnossa ja onko vuokrasopimuksen määräyksiä muutoin noudatettu. Jos tarkastus on aiheuttanut muistutuksia, on puutteellisuudet korjattava teettämisuhalla Kaupungin määräämässä ajassa. Vuokralainen on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka häntä edeltänyt vuokralainen on jättänyt maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kolmelta vuodelta. Jos Vuokralainen rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, on hän velvollinen maksamaan Kaupungille paitsi vahingonkorvausta, sopimussakkoa kulloinkin enintään vuotuinen vuokramaksu kaksinkertaisena, ellei sopimussakosta ole tässä sopimuksessa muutoin määrätty. Jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty, ja muutenkin tätä sopimusta tulkittaessa noudatetaan vuokrasuhteessa maanvuokralain (258/66) 1, 5, 6 ja 7 lukujen säännöksiä. Tästä sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Tämä sopimus tulee voimaan xxxxxxxxxxxx. Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopija- puolelle.

  • Työsopimus 1. Mikäli siivoojan kanssa on sovittu muusta kuin siivoustyöstä, sovitaan samalla ko. tehtävistä maksettavista palkoista.

  • Työehtosopimus Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä. Sairausajan palkkaa, vuosilomaa ja työaikaa koskevien määräysten osalta noudatetaan työehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä ja ennen uuden työehtosopimuksen voimaanastumista päättyneen sopimuksen määräyksiä.

  • Verotus Kukin Jäsenkunta ja Kuntayhtymä vastaa sille tästä Sopimuksesta ja sen perusteella tehtävien toimenpiteiden mahdollisista veroseuraamuksista.

  • Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. 2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella: Lomapäivien kerroin Lukumäärä 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 loma- päivää kohden. Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.