Palvelun sisältövaatimukset. Palveluntuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen liitetyn asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisista säännöllisen kotihoidon palveluista vähintään saman sisältöi- senä ja samassa laajuudessa kuin LLKY:n oma kotihoito tuottaa vastaavan palvelun. Kotihoito tar- koittaa tässä asiakirjassa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 19–20 §, Terveydenhuoltolaki 326/2010 25 §). Kotihoitoa toteutetaan asiakkaan luona tehtävin kotikäynnein asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunni- telman mukaisesti. Kotihoidon palvelut tulee toteuttaa asiakaslähtöisesti ja asiakkaan toimintakykyä edistävällä työotteella. Tarkoitus on tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä, omatoimisuutta ja elä- mänhallintaa. Tärkeää on, että asiakas voi käyttää omia voimavarojaan auttamistilanteissa ja koti- töiden suorittamisessa, ja siten säilyttää toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä. Toimintamallina henkilökunnalla tulee olla omahoitajuus. Vuoteeseen hoidettavan asiakkaan hoito voidaan toteuttaa hänen kotonaan, jos hänen hoitonsa voi- daan turvata myös kotihoidon käyntien välillä ja kotihoidon käynnit riittävät takaamaan hänen turval- lisen asumisensa kotona. Jos kyseessä on sairaalasta tai lyhytaikaiselta palveluasumisen/perhehoidon jaksolta kotiutuva asia- kas, palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että asiakas voidaan kotiuttaa turvallisesti eli palvelu käynnistyy asiakkaan tarpeen mukaan, tarvittaessa heti kotiutushetkestä lukien. Asiakkaan hoitoon ei sallita katkoksia tai viivytyksiä.
Palvelun sisältövaatimukset. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on apua niissä tavanomaiseen elämään liittyvissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vammansa tai sairautensa vuoksi kokonaan tai osittain itse selviä. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön (asiakkaan) välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua eivät ole avun tarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää hoivaa, hoitoa ja valvontaa. Palvelusetelillä ostettavan henkilökohtaisen avun käyttökohteita voivat esimerkiksi olla: - tilanteet, joissa vakituinen avustaja äkillisesti sairastuu tai on jostakin odottamattomasta syystä johtuen estynyt avustamaan vammaista henkilöä sovitun mukaisesti - myönnettäessä henkilökohtaista apua pieniin tuntimääriin tai asiakaskohtaista harkintaa käyttäen - myönnettäessä henkilökohtaista apua heille, joille katsotaan palvelusetelin olevan sopivin henkilökohtaisen avun järjestämistapa Asiakas määrittelee tarvitsemansa avun palvelua tilatessaan. Asiakkaan ja palveluntuottajan välisessä sopimuksessa sovitut tunnit tehdään asiakkaan luona ja/tai asiakkaan kanssa sovitun mukaisesti asiakkaan kotona tai muussa paikassa. Henkilökohtaista apua ei voida toteuttaa/antaa, mikäli asiakas ei itse ole paikalla. Käytännön avustamistilanteessa asiakas ohjaa ja neuvoo avustajaa sekä toimii työnjohtajana. Tilauksen yhteydessä asiakas ja palveluntuottaja sopivat myös palvelun kestosta ja aikatauluista. Henkilökohtainen apu -palvelun on sisällöltään, suoritustavaltaan ja laadultaan oltava sitä, mitä on sovittu. Palvelu on suoritettava laadukkaasti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon asiakkaan mielipiteet ja etu. Asiakas on velvollinen tilausta tehdessään ilmoittamaan palveluntuottajalle sellaiset tiedossaan olevat seikat, jotka vaikuttavat olennaisesti henkilökohtainen apu -palvelun asianmukaiseen toteuttamiseen.
Palvelun sisältövaatimukset. Suun terveydenhuollon palvelusetelipotilaiden hoitamisessa käytetään tutkittuun tietoon, Käypä hoito-suosituksiin ja laadukkaaseen hammaslääketieteelliseen käytäntöön perustuvia tutkimus- ja hoitomenetelmiä. Palvelusetelin arvo sisältää kaikki käynnillä suoritettavat yhden lohjenneen hampaan hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja hoitoon tarvittavat materiaalit. Palveluseteli sisältää myös esimerkiksi mahdollisen puudutuksen ja tarvittavat kuvantamistutkimukset. Hampaan lohkeaman hoito voi käytännössä vaihdella pienestä hionnasta vaikeaan poistoon. Mahdollinen esilääkitys ei sisälly palvelusetelin arvoon. Asiakkaalle tehdään palvelusetelin hoitosuunnitelman mukainen hampaan lohkeaman korjaus hyvän hammaslääketieteellisen käytännön mukaisesti. Väliaikainen täyte voidaan valmistaa, mikäli tutkittuun tietoon, Käypä hoito - suosituksiin ja laadukkaaseen hammaslääketieteelliseen käytäntöön perustuva hoito sitä edellyttää (esim. vaiheittainen ekskavointi). Näissä tapauksissa Oulun kaupunki vastaa hampaan lopullisesta restauraatiosta. Asiakasta ohjeistetaan olemaan yhteydessä Oulun kaupungin suunterveydenhuollon asiakaspalveluun (puh. 08 5584 6430), josta hän voi varata ajan hampaan jatkohoitoon.
Palvelun sisältövaatimukset. Palveluntuottajan antamat neuvonta- ja terapiapalvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edelly- tetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluntuottaja noudattaa hyviä arviointi- ja hoitokäy- täntöjä. Hyvällä arviointi- ja hoitokäytännöllä tarkoitetaan Kelan ja julkisen palvelun noudattamia käytäntöjä, jotka perustuvat kokemusperäiseen ja tieteelliseen tietoon pohjautuvaan vaikuttavuus- näyttöön. Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että palveluseteliä käytetään vain siihen palvelusetelituotteeseen, joka myöntämispäätöksessä on määritelty.
Palvelun sisältövaatimukset. Palvelun tuottajan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen liitetyn palvelu suunnitelman mukaisista palveluista. Säännöllisen kotipalvelun palvelu toteutetaan siten, että: • Kuntouttavan työtavan mukaisesti asiakas voi käyttää omia voimavarojaan auttamistilan- teissa ja kotitöiden suorittamisessa ja siten säilyttää toimintakykynsä mahdollisimman hy- vänä. • Palvelun tuottaja käyttää hoitotyössä yleisesti hyväksyttyjä hoito-ohjeita, kuten Käypä hoi- to- suosituksia ja THL:n suosituksia.
Palvelun sisältövaatimukset. Palveluntuottaja vastaa siitä, että toiminta perustuu näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin (Käypä hoito -suositukset). Toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Palvelun tulee vastata vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta hyvinvointialueen toiminnalta. Kun palveluseteli on myönnetty, asiakas valitsee palveluntuottajan tilaajan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Asiakas ottaa yhteyttä hyväksyttyyn palveluntuottajaan ja sopii hoidon ajankohdasta. Palveluntuottaja sitoutuu aloittamaan uuden asiakkaan palvelun kahden viikon kuluessa palvelun tilaamisesta. Palveluseteli on voimassa kuusi (6) kuukautta setelin myöntämisestä. Asiakas voi hankkia palvelusetelillä vain palvelusetelissä mainittuja toimenpiteitä. Palvelut, jotka eivät kuulu palvelusetelillä toteutettavaan hoitosuunnitelmaan eivätkä hoitosuunnitelman muutostilanteisiin, ovat asiakkaan itsensä maksettavia palveluja. Muiden kuin palvelusetelillä maksettavien palveluiden tuottamisesta ja korvaamisesta asiakas ja palveluntuottaja sopivat keskenään. Palveluntuottaja vastaa ajanvarauksesta, antaa potilaalle tarvittavan informaation koskien hoitoa ja hoitoon valmistautumista sekä vastaa hoidosta ja hoidon jälkeisestä ohjeistuksesta. Sopimuksen ehdot määräytyvät palvelusetelituottajaksi hyväksyttäessä yleisen soveltamisohjeen ja tämän soveltamisohjeen mukaisesti. Sopimus on kertaluonteinen ja se päättyy palvelun tultua tuotetuksi.
Palvelun sisältövaatimukset. 6 4.1 Yhteisöllisen asumisen palvelusetelin sisältö 6 4.1.1 Asuminen 6 4.1.2 Hoidon ja palvelun suunnittelu 6
Palvelun sisältövaatimukset. Palveluntuottajan on tuotettava vähintään samantasoinen varhaiskasvatuspalvelu kuin Haapaveden kaupungin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on. Lapsen osallistuessa sekä esiopetukseen että siihen liittyvään varhaiskasvatukseen, on palveluntuottajan tarjottava riittävä tiedollinen ja taidollinen esiopetus niiltä osin kuin perusopetuslaki asiasta määrää. Esiopetusryhmän minimikoko on kahdeksan lasta. Tuottajan on noudatettava omassa toimintayksikössään Haapaveden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa (Varhaiskasvatuslaki 580/2015 7 a§) ja esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Yksikkökohtaisissa suunnitelmissa tuottaja määrittää ja kuvaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadulliset sekä toiminnalliset sisällöt että painopistealueet. Esiopetussuunnitelma kuvaa myös oppilashuoltotyön tavoitteet ja sisällön. Haapaveden kaupungin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman hyväksyy kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Palvelun sisältövaatimukset. 27 10.2 Laatumittarien seuranta ja raportointi. 29
Palvelun sisältövaatimukset. Palvelujen tuottajan on tuotettava vähintään samantasoista varhaiskasvatusta kuin Siuntion kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on. Varhaiskasvatuslaki on keskeinen varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaava ja velvoittava laki yksityisessä ja kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Lain mukaan 2 a § (8.5.2015/580)
1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;
2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa- arvon toteuttamista;
3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;
4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö;
5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa;
7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;
8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;
9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;
10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.