Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olen- naiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asian- tuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan ja aluehallintoviraston kanssa. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymises- tä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (LsL 79§). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. Näin ollen perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Kokonaistilanteen selvittä- miseksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioid...
Perhehoidon valvonta. Vastuu perhehoidon valvonnasta ja lähiohjauksesta on asiakkaan kotikunnalla. Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa kuntien yhteisen perhehoidon koordinaattorin yhteystiedot ja yh- teistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot. Perhehoidon onnistumisen ja laadun kannalta vastuutyöntekijän yhteydenpito, toimiva yh- teistyö sekä oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki ovat ratkaisevan tärkeitä. Yhteistyön ja tuen toimiessa myös perhehoidon arviointi ja valvonta voivat toteutua tarkoitetulla tavalla. Perhe- hoidon valvonnan painopisteenä on perhehoidon riittävän tuen järjestäminen, jotta puuttei- den tai epäkohtien ilmaantuminen pystytään ehkäisemään ennalta tai niihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. (STM 2017:25 Perhehoitolain toimeenpanon tuki.) Toimeksiantosuhteisen perhehoidon ennakoivaa valvontaa ovat perhehoitajalle annettu oh- jaus ja tuki sekä perhehoidon seuraaminen ja perhehoidolle asetettujen tavoitteiden arviointi yhteistyössä perhehoitajan kanssa. Perhehoitajan kotiin tehdään säännöllisiä ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä koordinaattorin ja asiakkaan kotikunnan edustajan toimesta vähintään kerran vuodessa. Käynneillä voidaan päivittää toimeksiantosopimusta ja asiakkaan asiakassuunnitelma, mikäli asiakkaan hoitoi- suus on muuttunut sekä järjestää asiakkaan tarpeiden mukaiset palvelut. Perhehoidon koor- dinaattorin ohjauskäynneillä huomioidaan perhehoitajan työssä jaksamisen tuki ja täyden- nyskoulutustarpeet. Asiakkaan oikeuden toteutumista hyvään, asiakassuunnitelman mukaiseen perhehoitoon ja kohteluun seurataan säännöllisesti. Perhehoidossa olevilta sekä heidän läheisiltään kerä- tään kirjallisesti palautetta vuosittain.
Perhehoidon valvonta. Hyvinvointialue vastaa perhehoidon valvonnasta. Hyvinvointialueen valvonnasta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitokodin toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät tilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Asiakaspalautteen perusteella tarkastuskäyntejä voidaan tehdä perhekotiin tarpeen mukaan (Perhehoitolaki 263/2015, 22§). Perhehoidon palveluohjaaja on tarvittaessa työparina hyvinvointialueen työntekijän kanssa ohjaus-, tuki- tai valvontakäynneillä. Valvontakäynneistä tulee informoida maakunnallista perhehoidon koordinointia. Xxxxxx perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii perhehoitajalta saadun selvityspyynnön avulla ja esimerkiksi työnohjauksella tai muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason vaatimustensa mukaiseksi. Perhehoitolain (263/2015) 12 §:n mukaan, jos puutetta ei korjata annetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin myös maksut päättyvät välittömästi. Perhehoitajalle annettava tuki ja valvonta ovat lähellä toisiaan. Onnistuneen valvonnan perusta on se, että hyvinvointialueen perhehoidon vastuutyöntekijä tietää, miten perhehoitaja jaksaa tehtävässään.
Perhehoidon valvonta. Hyvinvointialueella on sosiaalihuoltolain edellyttämä omavalvontasuunnitelma perhehoitoon. Perhehoidon järjestäjänä se vastaa perhehoidon toteutumisen seurannasta, ja valvoo perhehoidon laatua osana omavalvontaa. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon ennakoivaa valvontaa ovat perhehoitajalle annettu ohjaus ja tuki sekä perhehoidon seuraaminen ja perhehoidolle asetettujen tavoitteiden arviointi yhteistyössä perhehoitajan kanssa. Hyvinvointialue valvoo perhehoitoa tekemällä perhekodeissa ohjaus- ja valvontakäyntejä. Käynti voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta ja sen kulusta pidetään pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia valvontakäynnin aikana. Lisäksi hyvinvointialue kerää asiakaspalautetta perhehoidon laadun varmistamiseksi ja sen kehittämiseksi. Paloturvallisuuden osalta perhekodit kuuluvat omavalvonnan piiriin, ja rakennuksen omistajan ja haltijan on itse huolehdittava tilojensa turvallisuudesta. Perhekodin turvallisuuden varmistamisessa tehdään yhteistyötä pelastusviranomaisten kanssa jo hyväksyttäessä kotia perhekodiksi, sekä perhekotien paloturvallisuusohjeisiin liittyvissä asioissa. Pelastuslaissa (29.4.2011/379 §17) ja asetuksessa palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta (2009) säädetään muun muassa palovaroittimien määrästä ja sijoittamisesta, alkusammutuskaluston sijoittamisesta ja tehosta sekä poistumisturvallisuudesta. Pelastusviranomaiset voivat asettaa perhekodille erityisiä turvallisuusvaatimuksia pelastuslain perusteella.