Common use of Perhehoidon valvonta Clause in Contracts

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olen- naiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asian- tuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan ja aluehallintoviraston kanssa. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymises- tä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (LsL 79§). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. Näin ollen perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Kokonaistilanteen selvittä- miseksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuk- sen säilymiselle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Sijoittaja- ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan ja tilat ennalta il- moittamatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin ja tarkas- tuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijoittajakunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Jos puutetta ei ole korjattu asetetussa määrä- ajassa, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutetta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi.

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olen- naiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asian- tuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. Lapsen Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan ja aluehallintoviraston kanssa. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymises- tä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (LsL 79§). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. Näin ollen perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Kokonaistilanteen selvittä- miseksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuk- sen säilymiselle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Sijoittaja- ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja tilat ennalta il- moittamattatoimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mmPysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. lapsen/nuoren pyyntö Tarkastus voidaan tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtiaennalta ilmoittamatta. Valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin ja tarkas- tuksesta tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhehoito perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijoittajakunnan tulee pyrkiä toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus ohjauksen avullaasiassa. Jos puutetta ei Jollei korjausta ole korjattu asetetussa määrä- ajassamääräajassa tapahtunut, toimielimen on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutetta korjata Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. Perhehoidon onnistumisen ja laadun kannalta vastuutyöntekijän yhteydenpito, toimiva yhteistyö sekä oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki ovat ratkaisevan tärkeitä. Yhteistyön ja tuen toimiessa myös perhehoidon arviointi ja valvonta voivat toteutua tarkoitetulla tavalla. Perhehoidon valvonnan painopisteenä on perhehoidon riittävän tuen järjestäminen, jotta puutteiden tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa epäkohtien ilmaantuminen pystytään ehkäisemään ennalta tai kohtuullisessa ajassaniihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. (STM 2017:25 Perhehoitolain toimeenpanon tuki.) Kunnalla/ kuntayhtymällä on omavalvontasuunnitelma perhehoitoon. Perhehoidon järjestäjä vastaa perhehoidon toteutumisen seurannasta ja valvoo sen laatua osana omavalvontaa. Toimeksianto- suhteinen perhehoito rinnastetaan julkisen sektorin itsensä tuottamiin palveluihin, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästijoten perhehoitoon ei sovelleta lakia yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Toimeksiantosuhteisen perhehoidon ennakoivaa valvontaa ovat perhehoitajalle annettu ohjaus ja tuki sekä perhehoidon seuraaminen ja perhehoidolle asetettujen tavoitteiden arviointi yhteistyössä perhehoitajan kanssa. Perhehoitajalle annetaan valvontakäyntiin liittyvät asiakirjat etukäteen täytettäviksi, jotka käydään valvontakäynnillä yhdessä keskustellen läpi. Perhehoitajat arvioivat omaa toimintaansa itsearviointilomakkeella, jonka pohjalta perhehoitaja ja perhehoidon koordinaattori käyvät kehityskeskustelun vuosittain. Ikäihmisen oikeuden toteutumista hyvään, palvelusuunnitelman mukaiseen perhehoitoon ja kohteluun seurataan säännöllisesti. Perhehoidossa olevilta ikäihmisiltä sekä heidän läheisiltään kerätään kirjallisesti palautetta vuosittain (Vanhuspalvelulaki 2012).

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olen- naiset asiat olennaiset asi- at ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asian- tuntemus huomioidaan asiantuntemus huo- mioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä riit- tävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan sijoituskunnan, sijaishuoltoyksikön ja aluehallintoviraston aluehallintoviras- ton kanssa. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymises- tä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (LsL 79§). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. Näin ollen perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Kokonaistilanteen selvittä- miseksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuk- sen säilymiselle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Sijoittaja- ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan ja tilat ennalta il- moittamattailmoittamatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan tapaus- ta- paus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan perhe- hoitopaikan tiloihin ja tarkas- tuksesta tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista keskustellaan heti perhehoitajien kans- sa. Perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta, saada kokemus kuulluksi tulemisesta sekä ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovitta- valla tavalla. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä keskustelee harkintansa mukaan havaituista epäkohdista lapsen ja tämän vanhempien kanssa. Kokonaistilanteen selvittä- miseksi on hyvä kartoittaa myös muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä konsultoi tarvittaessa sijaishuoltoyksikön sosiaalityön- tekijää valvonnan aloittamisesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymi- selle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Perhehoitajalle on tärkeä antaa selkeä kuvaus havaitusta epäkohdasta ja millaisia muutoksia toimintaan odotetaan, jotta asian kanssa voidaan työskennellä. Havaittuihin epäkohtiin ei aina löydy nopeaa ratkaisua, mutta per- hehoitajan on tärkeä sitoutua vastaanottamaan tiivistä tukea ja sijoittavan kunnan sitoutua tukea järjestämään. Sijaisperheen palvelusuunnitelma, tukitoimien riittävyys ja tarkoituksen mukaisuus tarkistetaan. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on tarpeen mukaan yhteydessä sijaishuoltoyksikköön tarvittavan tuen järjestämiseksi ja valvonnan toteutta- miseksi. Ostopalveluperhehoidon kohdalla lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä tarkistaa tuo- tetun palvelun sopimuksen mukaisuuden. Valvontaprosessin aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa työparin kans- sa perhehoitajia keskustellen epäkohdista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Tapaamisista on hyvä kirjata muistio, joka annetaan myös perhehoitajalle. Keskusteluiden tavoitteena on antaa/saada palautetta työskentelystä, sopia mahdollisten jäljellä olevien epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden toteutumisen tarkastamisen ajankohdasta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä osallistaa harkintansa mukaan lapsen vanhemmat mukaan valvontaprosessiin. Epäkohtien korjaantumisen jälkeen valvontaprosessi päätetään ja siitä annetaan ilmoitus myös perhehoitajalle. Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijoittajakunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Jos puutteelliseksi korjaustoimenpiteistä huolimat- ta tai puutetta ei ole korjattu asetetussa määrä- ajassamääräajassa, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutetta puutet- ta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus toimeksian- tosopimus voidaan purkaa välittömästi.

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä Valvonta on luoda osa perhehoitoa, perhehoidon lainmukaisuuden arviointia ja mahdollistaa seurantaa sekä ehdoton lapsen hyvinvoinnin kannalta olen- naiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asian- tuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntäoikeus. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu tai laitoshoitoon toteutuu lapsen edun mukaisesti ja - lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, toteuttaen ja että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan ja aluehallintoviraston kanssa. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja Sijoittajakunnan sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissasijaishuoltopaikassa ovat tärkeä valvonnan keino. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sijaishuoltopaikan toimintaedellytyksiä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän Sijaishuoltopaikassa käydessään sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta lapsi sekä ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa hänen kanssaan myös kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti luottamuksellisesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua tavoitteita lapsikohtaisesti arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymises- tä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan Lastensuojelulaki 53 § 2 momentti) Sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (LsL 79§). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien sijaishuoltopaikan kanssa. Näin ollen perhehoitajilla sijaishuoltopaikalla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi siten kuin yhdessä sovittavalla tavallasovitaan. Kokonaistilanteen selvittä- miseksi selvittämiseksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä huoltajan ja muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuk- sen luottamuksen säilymiselle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Sijoittaja- Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta välittömästi lapsen sijoituskunnalle. Tämän lisäksi tulee epäkohdista ilmoittaa aluehallintovirastolle ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan tiedossa oleville muille lapsia kyseiseen paikkaan sijoittaneille kunnille. (Lastensuojelulaki 79 §). Perhehoidon valvonnassa nojataan kansallisiin sijaishuollon laatukriteereihin (sosiaali- ja tilat ennalta il- moittamatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin ja tarkas- tuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijoittajakunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Jos puutetta ei ole korjattu asetetussa määrä- ajassa, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutetta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästiterveysministeriön julkaisut).

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olen- naiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asian- tuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. välttämättömyys.. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan ja aluehallintoviraston kanssa. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymises- tä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (LsL 79§). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. Näin ollen perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Kokonaistilanteen selvittä- miseksi selvittämi- seksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteestatilan- teesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuk- sen luottamuksen säilymiselle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Sijoittaja- ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan ja tilat ennalta il- moittamatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin ja tarkas- tuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijoittajakunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Jos puutetta ei ole korjattu asetetussa määrä- ajassa, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutetta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi.

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan Perhehoidon valvonnasta säädetään perhehoitolaissa ja sijaishuollon valvonnasta lastensuojelu- laissa. Sijoitetun lapsen oikeus on, että hänen hoitoaan, huolenpitoaan ja muita sijoitukseen liitty- viä olosuhteita valvotaan säännöllisesti omavalvonnan lisäksi ulkopuolelta. Perhehoitolain (22 §) mukaan sijoittaneen kunnan tehtävänä on luoda valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu lain mukaisesti ja mahdollistaa hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoi- met, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Kun lapsi sijoitetaan pit- käaikaiseen perhehoitoon, on hänelle järjestettävä palvelut siitä kunnasta missä hän on sijoitet- tuna. Lyhytaikaisessa perhehoidossa lapsen hyvinvoinnin kannalta olen- naiset asiat mahdollinen koulupaikka, ja valvoa niiden käytännön toteutumistamuut palvelut yleensä säi- lyvät Jyväskylässä, vaikka lapsi olisi sijoitettuna lähikuntaan. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhe- hoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimin- tayksiköt ja tasa-arvoiseen yhteistyöhöntoimitilat silloin, jossa kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perhehoitolaki (22 §) oikeuttaa tekemään tarkastuksen myös ennalta ilmoittamatta. Sosiaalihuollon edustaja on pääs- tettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Valvonta tulee toteuttaa lapsikeskeisesti lasta osallistaen sekä sijoittajan varmistaen lapsen oikeuksien toteu- tuminen (Lastensuojelulaki 53 § 2 mom ja 79 §.) Työntekijöiden käytössä tulee olla konkreettisia lapsilähtöisiä työskentelymenetelmiä sekä mahdollisuus tavata lasta ja perhettä riittävän usein, jotta valvonta voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Sijaisperheisiin tehdään kotikäyntejä säännölli- sesti ja siten, että perhehoitajan asian- tuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia kaikki sijaisperheen jäsenet ja päätöksiä tehtäessäperheen ihmissuhteet tulevat huomioiduiksi. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntäLap- sen asioista vastaava sosiaalityöntekijä käy myös vanhempien kanssa keskusteluja lapsen hyvin- voinnista. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun tai laitoshuol- toon toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimettu- kitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on 16 b §:n mukaisesti järjestettävä. Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan Järjestetyistä palveluista ja aluehallintoviraston kanssatu- kitoimista aiheutuneet kustannukset sijoituskunta on oikeutettu perimään sijoittajakunnalta Las- tensuojelulain 16 §: 23 mom. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymises- tä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsistaviittausten mukaisesti. (LsL 78§Lastensuojelulaki 79 §) Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoituskunta ja aluehallintovirastot (AVI). Valvontaa toteuttaessaan toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä sijoittajakunnan kanssa. Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta sijoittajakunta havaitsee perhehoitajan sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, on emsen tulee salassapi- tovelvoitteiden estämättä ilmoittaa asiasta viipymättä sijoituskunnalle. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen Ilmoitus tulee tehdä myös Aluehallintovirastolle, Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikölle sekä tiedossa oleville muille samaan perhekotiin sijoit- taneille lapsia sa- maan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kunnille. Jos lapsi on sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen kunnan alueelle (LsL 79§sijoituskunta). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä , tulee sijoittajakunnan ilmoittaa lapsen että perhehoitajien kanssa. Näin ollen perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Kokonaistilanteen selvittä- miseksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön sijoituksesta ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuk- sen säilymiselle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Sijoittaja- ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan ja tilat ennalta il- moittamattapäättymisestä sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin ja tarkas- tuksesta jonka on pidettävä pöytäkirjaarekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. Työntekijällä (Lastensuo- jelulaki 78 §) • Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö valvoo omalta osaltaan valmentamiaan perhehoitajia ja kunnille tarjoamiaan sijaishuoltopaikkoja. Sijaishuoltoyksikkö kokoaa palautetta käyttäjiltä • Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikanakeskeinen rooli toimeksiantosuhteisen perhehoidon valvonnassa. Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi Käynnit perhehoitoa järjestävässä perheessä ovat keskeinen val- vonnan keino. Lisäksi lapsella tulee olla riittävä mahdollisuus tavata asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää tai puutteelliseksimuuta lastensuojelun työntekijää ilman muiden läsnäoloa. (Lasten- suojelulaki 53 § 2 mom.) • Jyväskylän kaupungilla on lastensuojelupalveluiden valvontakoordinaattori, sijoittajakunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Jos puutetta ei ole korjattu asetetussa määrä- ajassajoka tekee valvontakäyntejä, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa sekä ohjaa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutetta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästineuvoo asiakkaita sekä viranomaisia lainmukaisen ja laa- dukkaan lastensuojelun toteuttamiseksi.