Common use of Perhehoidon valvonta Clause in Contracts

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asi- at ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asiantuntemus huo- mioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riit- tävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Kun lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestä. Tällä turvataan sijoi- tetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvonta. Sijoi- tuskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Sijoittava kunta toteuttaa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan, sijaishuoltoyksikön ja aluehallintoviraston (AVI) kanssa. AVI ja Valvira ohjaavat ja valvovat kuntien toiminnan lainmukaisuutta. Perhehoidon valvonta voidaan jakaa ennakolliseen, suunnitelmalliseen ja reaktiiviseen valvontaan. Sisällöllisesti valvonta voi olla laillisuusvalvontaa eli toiminnan lainmukaisuu- den ja tarkoituksen mukaisuuden seurantaa ja valvontaa.

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asi- at olen- naiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asiantuntemus huo- mioidaan asian- tuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riit- tävä riittävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Kun Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan ja aluehallintoviraston kanssa. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestäpäättymises- tä. Tällä turvataan sijoi- tetun sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoi- tuskunnan Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Sijoittava Jos lapsen sijoittanut kunta toteuttaa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnantai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, sijaishuoltoyksikön ja aluehallintoviraston jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (AVI) LsL 79§). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. AVI Näin ollen perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Kokonaistilanteen selvittä- miseksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja Valvira ohjaavat avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuk- sen säilymiselle ja valvovat kuntien nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Sijoittaja- ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan lainmukaisuuttaja tilat ennalta il- moittamatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perhehoidon valvonta Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin ja tarkas- tuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijoittajakunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Jos puutetta ei ole korjattu asetetussa määrä- ajassa, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutetta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan jakaa ennakolliseen, suunnitelmalliseen ja reaktiiviseen valvontaan. Sisällöllisesti valvonta voi olla laillisuusvalvontaa eli toiminnan lainmukaisuu- den ja tarkoituksen mukaisuuden seurantaa ja valvontaapurkaa välittömästi.

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan Perhehoidon valvonnasta säädetään perhehoitolaissa ja sijaishuollon valvonnasta lastensuojelu- laissa. Sijoitetun lapsen oikeus on, että hänen hoitoaan, huolenpitoaan ja muita sijoitukseen liitty- viä olosuhteita valvotaan säännöllisesti omavalvonnan lisäksi ulkopuolelta. Perhehoitolain (22 §) mukaan sijoittaneen kunnan tehtävänä on mahdollistaa valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoi- met, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Kun lapsi sijoitetaan pit- käaikaiseen perhehoitoon, on hänelle järjestettävä palvelut siitä kunnasta missä hän on sijoitet- tuna. Lyhytaikaisessa perhehoidossa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asi- at mahdollinen koulupaikka, ja valvoa niiden käytännön toteutumistamuut palvelut yleensä säi- lyvät Jyväskylässä, vaikka lapsi olisi sijoitettuna lähikuntaan. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhe- hoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimin- tayksiköt ja tasa-arvoiseen yhteistyöhöntoimitilat silloin, jossa kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perhehoitolaki (22 §) oikeuttaa tekemään tarkastuksen myös ennalta ilmoittamatta. Sosiaalihuollon edustaja on pääs- tettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Valvonta tulee toteuttaa lapsikeskeisesti lasta osallistaen sekä sijoittajan varmistaen lapsen oikeuksien toteu- tuminen (Lastensuojelulaki 53 § 2 mom ja 79 §.) Työntekijöiden käytössä tulee olla konkreettisia lapsilähtöisiä työskentelymenetelmiä sekä mahdollisuus tavata lasta ja perhettä riittävän usein, jotta valvonta voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Sijaisperheisiin tehdään kotikäyntejä säännölli- sesti ja siten, että perhehoitajan asiantuntemus huo- mioidaan asiakassuunnitelmia kaikki sijaisperheen jäsenet ja päätöksiä tehtäessäperheen ihmissuhteet tulevat huomioiduiksi. Yhteistyön sujumisen kannalta riit- tävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntäLap- sen asioista vastaava sosiaalityöntekijä käy myös vanhempien kanssa keskusteluja lapsen hyvin- voinnista. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun tai laitoshuol- toon toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimettu- kitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on 16 b §:n mukaisesti järjestettävä. Kun Järjestetyistä palveluista ja tu- kitoimista aiheutuneet kustannukset sijoituskunta on oikeutettu perimään sijoittajakunnalta Las- tensuojelulain 16 §: 23 mom. viittausten mukaisesti. (Lastensuojelulaki 79 §) Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoituskunta ja aluehallintovirastot (AVI). Valvontaa toteuttaessaan toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä sijoittajakunnan kanssa. Jos lapsen sijoittajakunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapi- tovelvoitteiden estämättä ilmoittaa asiasta viipymättä sijoituskunnalle. Ilmoitus tulee tehdä myös Aluehallintovirastolle, Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikölle sekä tiedossa oleville muille lapsia sa- maan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kunnille. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaanon sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen kunnan alueelle (sijoituskunta), tulee sijoittajakunnan tulee ilmoittaa lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestä. Tällä turvataan sijoi- tetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvonta. Sijoi- tuskunnan toimielimelle, jonka on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§)Lastensuo- jelulaki 78 §) • Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö valvoo omalta osaltaan valmentamiaan perhehoitajia ja kunnille tarjoamiaan sijaishuoltopaikkoja. Sijoittava kunta toteuttaa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnanSijaishuoltoyksikkö kokoaa palautetta käyttäjiltä • Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli toimeksiantosuhteisen perhehoidon valvonnassa. Käynnit perhehoitoa järjestävässä perheessä ovat keskeinen val- vonnan keino. Lisäksi lapsella tulee olla riittävä mahdollisuus tavata asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää ilman muiden läsnäoloa. (Lasten- suojelulaki 53 § 2 mom.) • Jyväskylän kaupungilla on lastensuojelupalveluiden valvontakoordinaattori, sijaishuoltoyksikön joka tekee valvontakäyntejä, sekä ohjaa ja aluehallintoviraston (AVI) kanssa. AVI neuvoo asiakkaita sekä viranomaisia lainmukaisen ja Valvira ohjaavat ja valvovat kuntien toiminnan lainmukaisuutta. Perhehoidon valvonta voidaan jakaa ennakolliseen, suunnitelmalliseen ja reaktiiviseen valvontaan. Sisällöllisesti valvonta voi olla laillisuusvalvontaa eli toiminnan lainmukaisuu- den ja tarkoituksen mukaisuuden seurantaa ja valvontaalaa- dukkaan lastensuojelun toteuttamiseksi.

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asi- at ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asiantuntemus huo- mioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riit- tävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. Lapsen Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on järjestettäväsijoitettu. Kun lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, Sekä sijoittajakunnan tulee ilmoittaa että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä sen päättymisestätoiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Tällä turvataan sijoi- tetun lapsen Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvontaturvaamiseksi. Sijoi- tuskunnan Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsistapöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. Perhehoidon onnistumisen ja laadun kannalta vastuutyöntekijän yhteydenpito, toimiva yhteistyö sekä oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki ovat ratkaisevan tärkeitä. Yhteistyön ja tuen toimiessa myös perhehoidon arviointi ja valvonta voivat toteutua tarkoitetulla tavalla. Perhehoidon valvonnan painopisteenä on perhehoidon riittävän tuen järjestäminen, jotta puutteiden tai epäkohtien ilmaantuminen pystytään ehkäisemään ennalta tai niihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. (LsL 78§STM 2017:25 Perhehoitolain toimeenpanon tuki.) Kunnalla/ kuntayhtymällä on omavalvontasuunnitelma perhehoitoon. Perhehoidon järjestäjä vastaa perhehoidon toteutumisen seurannasta ja valvoo sen laatua osana omavalvontaa. Toimeksianto- suhteinen perhehoito rinnastetaan julkisen sektorin itsensä tuottamiin palveluihin, joten perhehoitoon ei sovelleta lakia yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Sijoittava kunta toteuttaa valvontatehtävää Toimeksiantosuhteisen perhehoidon ennakoivaa valvontaa ovat perhehoitajalle annettu ohjaus ja tuki sekä perhehoidon seuraaminen ja perhehoidolle asetettujen tavoitteiden arviointi yhteistyössä sijoituskunnan, sijaishuoltoyksikön ja aluehallintoviraston (AVI) perhehoitajan kanssa. AVI Perhehoitajalle annetaan valvontakäyntiin liittyvät asiakirjat etukäteen täytettäviksi, jotka käydään valvontakäynnillä yhdessä keskustellen läpi. Perhehoitajat arvioivat omaa toimintaansa itsearviointilomakkeella, jonka pohjalta perhehoitaja ja Valvira ohjaavat perhehoidon koordinaattori käyvät kehityskeskustelun vuosittain. Ikäihmisen oikeuden toteutumista hyvään, palvelusuunnitelman mukaiseen perhehoitoon ja valvovat kuntien toiminnan lainmukaisuuttakohteluun seurataan säännöllisesti. Perhehoidon valvonta voidaan jakaa ennakolliseen, suunnitelmalliseen ja reaktiiviseen valvontaan. Sisällöllisesti valvonta voi olla laillisuusvalvontaa eli toiminnan lainmukaisuu- den ja tarkoituksen mukaisuuden seurantaa ja valvontaaPerhehoidossa olevilta ikäihmisiltä sekä heidän läheisiltään kerätään kirjallisesti palautetta vuosittain (Vanhuspalvelulaki 2012).

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asi- at ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asiantuntemus huo- mioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riit- tävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. Lapsen Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on järjestettäväsijoitettu. Kun lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, Sekä sijoittajakunnan tulee ilmoittaa että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä sen päättymisestätoiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Tällä turvataan sijoi- tetun lapsen Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvontaturvaamiseksi. Sijoi- tuskunnan Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsistapöytäkirjaa. (LsL 78§)Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Sijoittava kunta toteuttaa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnanJos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijaishuoltoyksikön toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja aluehallintoviraston (AVI) kanssatarpeidensa mukaisella tavalla. AVI Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. Palvelujen valvontaan ja Valvira ohjaavat toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja valvovat kuntien toiminnan lainmukaisuutta. Perhehoidon valvonta voidaan jakaa ennakolliseenmuiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, suunnitelmalliseen ja reaktiiviseen valvontaan. Sisällöllisesti valvonta voi olla laillisuusvalvontaa eli toiminnan lainmukaisuu- den ja tarkoituksen mukaisuuden seurantaa ja valvontaamitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään." Perhehoitolaki 22 §

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asi- at olen- naiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asiantuntemus huo- mioidaan asian- tuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riit- tävä riittävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. välttämättömyys.. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Kun Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan ja aluehallintoviraston kanssa. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestäpäättymises- tä. Tällä turvataan sijoi- tetun sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoi- tuskunnan Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Sijoittava Jos lapsen sijoittanut kunta toteuttaa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnantai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, sijaishuoltoyksikön ja aluehallintoviraston jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (AVI) LsL 79§). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. AVI Näin ollen perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Kokonaistilanteen selvittämi- seksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilan- teesta. Asioiden välitön ja Valvira ohjaavat avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle ja valvovat kuntien nopealle tilanteeseen puuttumiselle. Sijoittaja- ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan lainmukaisuuttaja tilat ennalta il- moittamatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perhehoidon valvonta Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin ja tarkas- tuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijoittajakunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Jos puutetta ei ole korjattu asetetussa määrä- ajassa, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutetta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan jakaa ennakolliseen, suunnitelmalliseen ja reaktiiviseen valvontaan. Sisällöllisesti valvonta voi olla laillisuusvalvontaa eli toiminnan lainmukaisuu- den ja tarkoituksen mukaisuuden seurantaa ja valvontaapurkaa välittömästi.

Perhehoidon valvonta. Sijoittavan kunnan tehtävänä on mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asi- at ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asiantuntemus huo- mioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riit- tävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämätöntä. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Kun Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan, sijaishuoltoyksikön ja aluehallintoviras- ton kanssa. Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa. Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestäpäättymises- tä. Tällä turvataan sijoi- tetun sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoi- tuskunnan Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§). Sijoittava Jos lapsen sijoittanut kunta toteuttaa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnantai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, sijaishuoltoyksikön jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (LsL 79§). Sijoittaja- ja aluehallintoviraston (AVI) sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan ja tilat ennalta ilmoittamatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan ta- paus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhe- hoitopaikan tiloihin ja tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista keskustellaan heti perhehoitajien kans- sa. Perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta, saada kokemus kuulluksi tulemisesta sekä ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovitta- valla tavalla. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä keskustelee harkintansa mukaan havaituista epäkohdista lapsen ja tämän vanhempien kanssa. AVI Kokonaistilanteen selvittä- miseksi on hyvä kartoittaa myös muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä konsultoi tarvittaessa sijaishuoltoyksikön sosiaalityön- tekijää valvonnan aloittamisesta. Asioiden välitön ja Valvira ohjaavat avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymi- selle ja valvovat kuntien toiminnan lainmukaisuuttanopealle tilanteeseen puuttumiselle. Perhehoidon valvonta Perhehoitajalle on tärkeä antaa selkeä kuvaus havaitusta epäkohdasta ja millaisia muutoksia toimintaan odotetaan, jotta asian kanssa voidaan jakaa ennakolliseentyöskennellä. Havaittuihin epäkohtiin ei aina löydy nopeaa ratkaisua, suunnitelmalliseen mutta per- hehoitajan on tärkeä sitoutua vastaanottamaan tiivistä tukea ja reaktiiviseen valvontaansijoittavan kunnan sitoutua tukea järjestämään. Sisällöllisesti valvonta voi olla laillisuusvalvontaa eli toiminnan lainmukaisuu- den Sijaisperheen palvelusuunnitelma, tukitoimien riittävyys ja tarkoituksen mukaisuuden seurantaa mukaisuus tarkistetaan. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on tarpeen mukaan yhteydessä sijaishuoltoyksikköön tarvittavan tuen järjestämiseksi ja valvontaavalvonnan toteutta- miseksi. Ostopalveluperhehoidon kohdalla lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä tarkistaa tuo- tetun palvelun sopimuksen mukaisuuden. Valvontaprosessin aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa työparin kans- sa perhehoitajia keskustellen epäkohdista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Tapaamisista on hyvä kirjata muistio, joka annetaan myös perhehoitajalle. Keskusteluiden tavoitteena on antaa/saada palautetta työskentelystä, sopia mahdollisten jäljellä olevien epäkohtien korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden toteutumisen tarkastamisen ajankohdasta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä osallistaa harkintansa mukaan lapsen vanhemmat mukaan valvontaprosessiin. Epäkohtien korjaantumisen jälkeen valvontaprosessi päätetään ja siitä annetaan ilmoitus myös perhehoitajalle. Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi korjaustoimenpiteistä huolimat- ta tai puutetta ei ole korjattu asetetussa määräajassa, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutet- ta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksian- tosopimus voidaan purkaa välittömästi.