Perhekoti Mallilausekkeet

Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan Perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen per- hehoitajan yksityiskotia, jossa sekä sijoitettu lapsi että perhehoitajat asuvat. Perhehoidos- sa käytettävien tilojen tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan, terveydellisiltä ja muita olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopivat ja turvalliset. Perhekodin sijain- nissa on huomioitava sijoitettavan tarvitsemat palvelut ja mahdollisuus yhteydenpitoon lapsen läheisten kanssa. Jokaisella sijaishuoltoon tulevalla lapsella tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan rauhaan. Perhekodin soveltuvuudessa huomioidaan myös perheen keskinäiset ihmissuh- teet ja kodin ilmapiiri. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet lapsen sijoituksen ja voiko lapsi saada on perhekodissa tasa- arvoisen aseman suhteessa muihin jäseniin. Soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan myös perhehoitajan mahdollisuudet huomioida ja vastata sijoitettavan lapsen kehitystar- peisiin. Lapsella on oikeus saada osakseen hyvää kohtelua ja laadukasta perhehoitoa.
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitolaissa (263/2015) 3 § tarkoitettua kunnan hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Kunta valvoo perhekodin toimintaa. Perhekotien hyväksymisen käsittelee isäntäkunnan perusturvalautakunta ja se menee tiedoksi muihin yhteistyökuntiin. Nämä asiat on oltava kunnossa ennen perhekodin perustamista: • Perhehoito perhekodissa vaatii kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen ja siellä on myönteinen ilmapiiri. • Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan turvallinen: o Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan paikallisen pelastus- laitoksen ohjeen mukaisesti. o Perhekodissa tulee mahdollisimman hyvin huomioida esteettömyys. • Perhekoti on annettavalle hoidolle tarkoituksenmukainen, kodikas ja viihtyisä. • Perhekodin sijainti on asiakkaan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä. • Perhehoitoon tulevalla henkilöllä tulee olla pääsääntöisesti oma huone, jonka hän voi halutessaan kalustaa ja sisustaa. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on mahdollisuus käyttää kaikkia kodin yhteisiä tiloja sekä mahdollisuus yksityisyyteen. • Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden per- hekodin jäsenten kanssa.
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan aluehallintovirastolta (AVI) luvan saanutta ammatillista perheko- tia tai perhehoitolain (263/2015, 3 §) mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen perhehoi- tajan kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. LLKY toteuttaa vain toimeksiantosopimussuhteista ikäihmisten perhehoitoa. Toimeksiantoso- pimussuhteisen perhekodin hyväksyy tehtävään nimetty perhehoidosta vastaava viranhalti- ja.
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan aluehallintovirastolta (AVI) luvan saanutta ammatillista perheko- tia tai perhehoitolain (263/2015, 3 §) mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen perhehoi- tajan kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. LLKY toteuttaa vain toimeksiantosopimussuhteista ikäihmisten perhehoitoa. Toimeksiantoso- pimussuhteisen perhekodin hyväksyy LLKY. - perhekodin tulee olla olosuhteiltaan sopiva, esteetön siellä annettavalle hoidolle - perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja annetta- valle hoidolle sopiva - perhekodin asiakashuoneet sijaitsevat 1. kerroksessa - perhekoti on tarkoituksenmukainen, kodikas, viihtyisä ja siellä on myönteinen ilmapiiri - perhekodin sijainti on sijoitettavan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä - perhekodissa on turvallista asua - perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja palvelukoordinaattorin esittämät mahdolli- set turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet sovitun ajan puitteissa - perhekotiin laaditaan turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma yhteistyössä perheen, palvelukoordinaattorin ja paikallisen paloviranomaisen kesken - perhekodissa asiakkaalle on lähtökohtaisesti varattu oma huone - perhehoitoon sijoitetulla on mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa - perhehoitoon sijoitetulla on käytössä kaikki kodin yhteiset tilat - perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhe- kodin jäsenten kanssa
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajan yksityiskotia, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin soveltuvuuden hyväksyy kunnan ikäihmisten perhehoidosta vastaava viranhaltija. Perhekodissa tulee huomioida mahdollisimman hyvin esteettömyys ja turvallisuus ja sen on oltava annettavalle perhehoidolle sopiva. Perhekodin jäsenten väliset ihmissuhteet tulee olla kunnossa ja kaikkien perhekodin jäsenten hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava oma huone. Perhehoidettavalla on halutessaan mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. Perhekodin sijainnin on oltava perhehoidettavan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä. Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ohjeen mukaisesti. Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja perhehoidon yhteyshenkilön esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet välittömästi.
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitolaissa tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Perhekodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Kodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin sekä perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan tarpeet henkilön edun mukaisesti. Huomiota tulee kiinnittää myös perhehoitoa antavan henkilön yhteistyökykyyn kunnan tai kuntayhtymän sekä perhehoitoon sijoitettavan henkilön läheisten henkilöiden kanssa. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. (Perhehoitolaki 5§).
Perhekoti. Siun soten Vammaispalvelut järjestää perhehoitoa toimeksiantosopimuksella. Tällöin Xxxxxxxxxxxxxxx hyväksyttyään yksityiskodin perhekodiksi tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Vammaispalvelut ei tee perhehoidon toimeksiantosopimuksia ammatillisesta perhehoidosta (perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:ssa tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa). Perhekodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Sopivuutta harkittaessa kiinnitetään erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin ja perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Perhehoitajan tulee olla ammattitaitoinen, työhönsä sitoutuva ja yhteistyökykyinen. Perhekodin muiden jäsenten tulee hyväksyä sijoitettava henkilö siten, että hän voi saada perhekodissa tasavertaisen aseman toisiin nähden. Perhekodin tulee olla myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on perhehoitopaikassa oltava omaa tilaa, mielellään oma huone. Perhehoitajiksi haluavista henkilöistä pyydetään asuinkunnalta lausunto, jossa kunnan sosiaaliviranomaisilta kysytään, onko heillä tiedossa jotain estettä ko. perheen tai henkilön toimimiselle perhehoitajana (onko ollut lastensuojelun asiakkuutta, päihde- tai mielenterveysongelmia, rikollista toimintaa tms.). Siun sote on velvollinen pyytämään alle 18-vuotiaan lapsen perhehoitajaksi ryhtyvää henkilöä toimittamaan Oikeusrekisterikeskukselta nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellisen rikosrekisteriotteen. Rikosrekisteriote on voimassa 6 kk sen antamispäivämäärästä alkaen. Kun toimeksiantosopimussuhde jatkuu katkeamatta, perhehoitajan ei tarvitse toimittaa uutta rikosrekisteriotetta 6 kk:n välein. Perhehoitaja tilaa rikosrekisteriotteen itse ja esittää sen työntekijälle. Siun sote ei voi tilata otetta henkilön puolesta. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa tai kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoito toteutetaan suomen kielellä. Perhehoitajalla on oltava riittävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito (puhuminen, kirjoittaminen, puheen ja luetun ymmärtäminen). Hyvällä suomen kielen taidolla tarkoitetaan opetushallituksen yleisten kielitutkintojen keskitason tutkinnon mukaista määrittelyä kiel...
Perhekoti. Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitetun tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteiltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.” Perhehoitolaki 5 §
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajalaissa tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 26 §).

Related to Perhekoti

  • Perhevapaat 1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaa- seen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairaus- vakuutuslain perusteella. 2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroi- sena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu. 3. Äitiysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 72 arki- päivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen loman alkua jatkunut kes- keytyksettä vähintään 3 kuukautta. Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa palkattomien vapaiden aikana, kyseistä palkkaa ei makseta tällaisten palkat- tomien vapaiden aikana, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Kuitenkin palkat- toman vapaan päätyttyä maksetaan äitiysvapaan palkkaa, jos em. palkallista äitiysvapaan alusta alkavaa jaksoa on jäljellä. Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa hoitovapaan aikana, työnantaja maksaa työntekijälle kyseisen äitiysvapaan palkan muiden äitiysvapaan palk- kaa koskevien edellytysten täyttyessä. 4. Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa kuudelta en- simmäiseltä arkipäivältä. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 3. kohdassa on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edellytyksistä.

  • Perusoikeudet Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

  • Tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojakeinot Luotonsaaja voi saattaa luoton yleisiä ehtoja ja luottosopimusta koskevan erimielisyyden kulutta- jariitalautakunnan käsiteltäväksi. Kuluttajariitalautakunta Hämeentie 3 B PL 306 00531 Helsinki puh. 029 566 5200 xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx Luottosopimusta koskevissa erimielisyyksissä kuluttajan kannattaa olla yhteydessä kuluttajaneu- vontaan ennen kuluttajariitalautakuntaa, sillä kuluttajariitalautakunta voi jättää asian käsittele- mättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan.

  • Henkilötiedot Luottamusmiehellä on oikeus saada seuraavat tiedot tämän sopimuksen piiriin kuu- luvista toimihenkilöistä: 1. Toimihenkilön suku- ja etunimet 2. Palvelukseentuloaika uusista toimihenkilöistä 3. Organisatorinen osasto

  • Ympäristövahinko Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut - veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta - melusta, tärinästä, säteilystä, vedosta, lämmöstä, hajusta, noesta, valosta, savusta, höyrystä, kaasusta, pölystä tai - muusta vastaavasta häiriöstä. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin tai muutoin toistuviin tapahtumiin. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että vakuutuksenottaja on tiennyt pilaantumisesta, päästöstä tai muusta häiriöstä viimeistään neljäntoista vuorokauden kuluttua sen alkamisesta ja tehnyt kirjallisen korvausvaatimuksen Fennialle kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa pilaantumisen, päästön tai muun häiriön alkamisesta. Ympäristövahinkojen torjuntatoimenpiteistä ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ks. kohta 3.4.2.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1. Lainhuutotodistus 2. Rasitustodistus

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuuttajalta vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Sopijapuolet Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. Vuokralainen