Perhekoti Mallilausekkeet

Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan Perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen per- hehoitajan yksityiskotia, jossa sekä lapsi että perhehoitajat asuvat. Perhehoidossa käytet- tävien tilojen tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan, terveydellisiltä ja muita olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopivat ja turvalliset. Perhekodin sijainnin on si- joitettavan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta oltava hyvä. Jokaisella sijaishuoltoon tulevalla lapsella tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan rauhaan. Perhekodin soveltuvuudessa huomioidaan myös perheen keskinäiset ihmissuh- teet ja kodin ilmapiiri. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet lapsen sijoituksen ja voiko lapsi saada on perhekodissa tasa- arvoisen aseman suhteessa muihin jäseniin. Soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan myös perhehoitajan mahdollisuudet huomioida ja vastata sijoitettavan lapsen tarpeisiin. Lapsella on oikeus saada hyvää kohtelua ja laadukasta perhehoitoa.
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitolaissa (263/2015) 3 § tarkoitettua kunnan hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Kunta valvoo perhekodin toimintaa. Perhekotien hyväksymisen käsittelee isäntäkunnan perusturvalautakunta ja se menee tiedoksi muihin yhteistyökuntiin. Nämä asiat on oltava kunnossa ennen perhekodin perustamista: • Perhehoito perhekodissa vaatii kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen ja siellä on myönteinen ilmapiiri. • Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan turvallinen: o Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan paikallisen pelastus- laitoksen ohjeen mukaisesti. o Perhekodissa tulee mahdollisimman hyvin huomioida esteettömyys. • Perhekoti on annettavalle hoidolle tarkoituksenmukainen, kodikas ja viihtyisä. • Perhekodin sijainti on asiakkaan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä. • Perhehoitoon tulevalla henkilöllä tulee olla pääsääntöisesti oma huone, jonka hän voi halutessaan kalustaa ja sisustaa. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on mahdollisuus käyttää kaikkia kodin yhteisiä tiloja sekä mahdollisuus yksityisyyteen. • Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden per- hekodin jäsenten kanssa.
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan aluehallintovirastolta (AVI) luvan saanutta ammatillista perheko- tia tai perhehoitolain (263/2015, 3 §) mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen perhehoi- tajan kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. LLKY toteuttaa vain toimeksiantosopimussuhteista ikäihmisten perhehoitoa. Toimeksiantoso- pimussuhteisen perhekodin hyväksyy tehtävään nimetty perhehoidosta vastaava viranhalti- ja.
Perhekoti. Toimeksiantosopimussuhteisen perhekodin hyväksyy Lapinlahden kunta - Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan sopiva siellä annettavalle hoidolle. - Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja annettavalle hoidolle sopiva. - Perhekoti on tarkoituksenmukainen, kodikas, viihtyisä ja siellä on myönteinen ilmapiiri. - Perhekodin sijainti on sijoitettavan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä. - Perhekodissa on turvallista asua. - Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja perhehoidon yhdyshenkilön esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet välittömästi. - Perhekodin tulee laatia pelastuslaitokselle turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma. Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan yhteistyössä Kuopion pelastuslaitoksen kanssa. Perhehoidossa olevalla on perhekodissa mahdollisuus yksityisyyteen: - Perhekodissa asiakkaalle on lähtökohtaisesti varattu oma huone - Perhehoitoon sijoitetulla on, niin halutessaan, mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa - Perhehoitoon sijoitetulla on käytössä kaikki kodin yhteiset tilat - Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajan yksityiskotia, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin soveltuvuuden hyväksyy kunnan ikäihmisten perhehoidosta vastaava viranhaltija. Perhekodissa tulee huomioida mahdollisimman hyvin esteettömyys ja turvallisuus ja sen on oltava annettavalle perhehoidolle sopiva. Perhekodin jäsenten väliset ihmissuhteet tulee olla kunnossa ja kaikkien perhekodin jäsenten hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava oma huone. Perhehoidettavalla on halutessaan mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. Perhekodin sijainnin on oltava perhehoidettavan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä. Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ohjeen mukaisesti. Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja perhehoidon yhteyshenkilön esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet välittömästi.
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajalaissa tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 26 §).
Perhekoti. Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitetun tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteiltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.” Perhehoitolaki 5 §
Perhekoti. Siun soten Vammaispalvelut järjestää perhehoitoa toimeksiantosopimuksella. Tällöin Xxxxxxxxxxxxxxx hyväksyttyään yksityiskodin perhekodiksi tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Vammaispalvelut ei tee perhehoidon toimeksiantosopimuksia ammatillisesta perhehoidosta (perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:ssa tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa). Perhekodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Sopivuutta harkittaessa kiinnitetään erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin ja perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Perhehoitajan tulee olla ammattitaitoinen, työhönsä sitoutuva ja yhteistyökykyinen. Perhekodin muiden jäsenten tulee hyväksyä sijoitettava henkilö siten, että hän voi saada perhekodissa tasavertaisen aseman toisiin nähden. Perhekodin tulee olla myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on perhehoitopaikassa oltava omaa tilaa, mielellään oma huone. Perhehoitajiksi haluavista henkilöistä pyydetään asuinkunnalta lausunto, jossa kunnan sosiaaliviranomaisilta kysytään, onko heillä tiedossa jotain estettä ko. perheen tai henkilön toimimiselle perhehoitajana (onko ollut lastensuojelun asiakkuutta, päihde- tai mielenterveysongelmia, rikollista toimintaa tms.). Siun sote on velvollinen pyytämään alle 18-vuotiaan lapsen perhehoitajaksi ryhtyvää henkilöä toimittamaan Oikeusrekisterikeskukselta nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellisen rikosrekisteriotteen. Rikosrekisteriote on voimassa 6 kk sen antamispäivämäärästä alkaen. Kun toimeksiantosopimussuhde jatkuu katkeamatta, perhehoitajan ei tarvitse toimittaa uutta rikosrekisteriotetta 6 kk:n välein. Perhehoitaja tilaa rikosrekisteriotteen itse ja esittää sen työntekijälle. Siun sote ei voi tilata otetta henkilön puolesta. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa tai kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoito toteutetaan suomen kielellä. Perhehoitajalla on oltava riittävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito (puhuminen, kirjoittaminen, puheen ja luetun ymmärtäminen). Hyvällä suomen kielen taidolla tarkoitetaan opetushallituksen yleisten kielitutkintojen keskitason tutkinnon mukaista määrittelyä kiel...
Perhekoti. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitolaissa tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Perhekodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Kodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin sekä perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan tarpeet henkilön edun mukaisesti. Huomiota tulee kiinnittää myös perhehoitoa antavan henkilön yhteistyökykyyn kunnan tai kuntayhtymän sekä perhehoitoon sijoitettavan henkilön läheisten henkilöiden kanssa. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. (Perhehoitolaki 5§).

Related to Perhekoti

  • Perhevapaat Naispuoliselle toimihenkilölle annetaan erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan erityisäitiys-, äitiys- ja van- hempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kol- melta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että toimihenkilön työ- suhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiysvapaa- seen rinnastettava palkallinen loma. Miespuolisen toimihenkilön oikeus saada isyys- ja vanhempainvapaata määräytyy työ- sopimuslain, sairausvakuutuslain ja -asetuksen mukaan. Edellä tässä pykälässä maini- tun mukaisesti maksetaan toimihenkilölle palkkaa myös enintään kuuden päivän pitui- seen kalenterijaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain nojalla tulevan isyysva- paan alkamispäivästä lukien. Perhevapaiden päättyessä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Tässä tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista. Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempain- ja hoitovapaan käyttämisestä. Hoitovapaan ja osittaisen hoitovapaan osalta sovelletaan työsopimuslain säännöksiä.

  • Henkilötiedot Luotonantaja on vastuussa siitä, että luotonsaajan henkilötietoja käsitellään voimassaolevan lainsäädännön ja viranomaisten antamien määräysten mukaisesti. Luotonsaajan on lainaa hakiessaan ilmoitettava henkilötietojensa lisäksi kaikki lainahakemuksessa pyydetyt tiedot. Luotonantaja käyttää henkilötietoja lainan myöntämisen edellytyksiä arvioidessaan ja voimassaolevien lakien ja viranomaismääräysten edellyttämällä tavalla. Henkilötietoja käytetään myös asiakassuhteen ylläpitämiseen ja markkinointitarkoituksiin. Luotonantajalla on oikeus luovuttaa tietoja kolmannelle osapuolelle pankkisalaisuuden estämättä, mikäli tämä kuuluu samaan konserniin luotonantajan kanssa tai mikäli kyse on luotonantajan yhteistyökumppanista. Luotonantajalla on oikeus luovuttaa edellä kerrottuja tietoja myös EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Henkilötietoja ei luovuteta luotonantajan konsernin ulkopuolelle, paitsi käsiteltäväksi luotonantajan puolesta edellä esitetyn mukaisesti ja silloinkin erityisen salassapitosopimuksen mukaisesti. Luotonantajalla on oikeus luovuttaa henkilötietoja luottosopimuksen siirron saajalle tilanteessa, jossa luotonantaja käyttää oikeuttaan siirtää luottosopimus. Luotonantajalla on lisäksi oikeus tallentaa luotonsaajan ja luotonantajan välinen yhteydenpito. Allekirjoittaessaan lainasopimuksen luotonottaja antaa saamalla suostumuksensa siihen, että luotonantajalla on oikeus käsitellä henkilötietoja edellä kuvatulla tavalla. Luotonsaajalla on oikeus kerran vuodessa saada kuluitta tietoonsa kaikki häntä koskevat henkilötiedot tiedustelemalla luotonantajalta kirjallisesti selvitystä häntä koskevista henkilötiedoista. Luotonsaajalla on oikeus pyytää kirjallisesti oikaisua häntä koskevien virheellisten tietojen oikaisemiseksi tai kieltää henkilötietojensa käyttämistä suoramarkkinoinnissa lähettämällä tätä koskevan kirjallinen pyyntö luotonantajalle.

  • Ympäristövahinko Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka liittyy ympäristövahinkoon tai on seuraus ympäristövahingosta.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1. Lainhuutotodistus 2. Rasitustodistus

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuuttajalta vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.