Pohdintaa. On huomioitava se seikka, että valmius pelastustoiminnan tehtäviin sekä riskienhallinnan tehtävä- määrät kussakin kunnassa perustuvat lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin ja palvelutasosta on päätetty pelastustoimen palvelutasopäätöksessä. Nykyinen maksuosuusmalli ottaa huomioon eri kunnissa olevan palvelutason ja kohtelee suunnil- leen samankokoisia kuntia tasavertaisesti lukuun ottamatta pelastuslaitoksen toiminnan alussa sovittuja helpotuksia Sysmälle ja Hollolalle. Lahden muita alhaisemmalle kertoimelle löytyy perusteet, kun tarkastellaan toteutuneita tehtävä- määriä, jotka ovat suhteessa asukaslukuun alhaisemmat kuin muissa ryhmissä. Lahden hälytysteh- tävien määrä on 52,2 % alueen tehtävistä ja maksuosuus 55,8 %. Mikäli nykyisestä maksuosuusmallista poistetaan ”helpotukset” Sysmältä ja Hollolalta, kohdistuisi Sysmään noin 59 000 euron ja Hollolaan noin 464 000 euron maksuosuuden kasvu. Muiden pien- ten kuntien sekä Lahden maksuosuudet laskisivat, Lahden n. 337.000 euroa. Pelkästään asukaslukuun perustuvassa mallissa Lahden maksuosuus kasvaisi yli 729 000 euroa ja Sysmän 71 000 euroa. Suurin maksuosuuden lasku kohdistuisi Orimattilaan (373 000 euroa) ja Hei- nolaan (438 000 euroa). Kun pelkästään asukaslukuun perustuvassa mallissa huomioidaan Lahdelle 90 % asukaskohtaisesta kustannuksesta, Lahden maksuosuus kasvaisi 248 000 euroa, Hollolan 147 000 euroa ja Sysmän 94 000 euroa. Suurinta kustannusten lasku olisi Heinolassa 325 000 euroa. Kokonaisuutena pienet kunnat maksaisivat jonkun verran lisää ja keskikokoiset nykyistä vähemmän. Pelkästään toiminnalliseen toteumaan (hälytystehtävien määrä + riskienhallinnan tehtävät) perus- tuva malli on ongelmallinen pienten kuntien osalta. Valmiudesta vastaavat sopimuspalokunnat, joiden valmiuden ylläpidosta aiheutuva kustannus on huomattavasti alhaisempi kuin esim. keski- kokoisten kuntien valmiuden ylläpito, jolloin pienten kuntien kustannukset kasvaisivat nykyisestä huomattavasti. Lisäksi ensivastetehtävien (ei pelastuslain mukaista toimintaa) määrä vaikuttaa tehtävämääriin. Tässä mallissa maksuosuudet nousisivat pienillä kunnilla ja Heinolan kaupungilla.
Pohdintaa. Sipilän hallituksen neuvottelut tuottivat lopulta tulosta toukokuussa 2016, jolloin työehtosopimus kantoi nimeä kilpailukykysopimus. Sopimus sisälsi muun muassa työajan pidennyksen palkattomalla lisäajalla, palkkatasojen jäädytyksen ja lomarahojen leikkaamisen. Sen voi nähdä Suomen kolmikantahistoriassa merkittävänä työehtojen heikentäjänä. Kolmetoista kuukautta kestäneiden neuvotteluiden aikana Xxxxxxx hallituksen tavoitteena oli muuttaa kolmikantaa parlamentaarisemmaksi ja siirtää aikaisemmin työmarkkinajärjestöjen päätösvallassa olleita asioita eduskunnan päätettäviksi. Keskitetyistä ratkaisuista oli haluttu selvästi pois.170 Verrattuna Xxxxxxxxx yhteiskuntasopimukseen vuoden 2015 yhteiskuntasopimusneuvotteluja kuvailtiin Helsingin sanomissa kokonaisuudessaan tarkoittavan erilaisia asioita. Klassisen 168 HS 27.5.2015 Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx SAK: Hallitukselta raskain taakka työttömien niskaan – EK kiittää säästöjä 169 Ibid 170 HS 4.6.2016 Kotimaa Xxxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Kilpailukykysopimus syntyi yli vuoden väännön jälkeen; HS 14.6.2016 Kotimaa Xxxxx Xxxxxxxxxx Kuukausien työ sai päätöksen: kilpailukykysopimus allekirjoitettiin Kesärannassa; Wuokko, Maiju et al. Loputtomat kihlajaiset: yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940–2020. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2020. Print. 394 yhteiskuntasopimuksen nähtiin tarkoittavan parlamentaarista demokratian kautta sovittuja päätöksistä, kun puolestaan Sipilän neuvottelut mahdollisesta laajemmasta kolmikannasta nähtiin enemmänkin etujärjestöjen mahdollisuutena päästä vaikuttamaan uuteen hallitusohjelmaan. Sipilän hallituksen toimet kuitenkin ohjasivat kolmikantaa uudenlaiseen suuntaan, jossa sopimusyhteiskunta muutettaisiin yhteiskuntasopimukseksi. Tupon kaltainen korporatismi olisi nyt historiaa ja tulevaisuudessa mahdolliset kolmikannat toteutettaisiin yhteiskuntasopimuksena. Yhteiskuntasopimuksen aikaansaamisen kontekstina oli jälleen talous. Suomen velkaantuminen täytyi pysäyttää ja työllisyys saada takaisin nousuun. Yritystoimintaa haluttiin kasvattaa ja työelämän säännöistä tehdä joustavampia. Yhteiskuntasopimus nähtiin ratkaisuna ja uudistuksena, joka voisi saada aikaan nopeasti muutoksen parempaan taloudelliseen tilanteeseen. Se kuitenkin vaati suostumuksen ammattijärjestöiltä, joilla oli erilaiset näkemykset vaadittavista pelastustoimista. Ilman järjestöjen suostumusta hallituksen vaihtoehdot olivat rajalliset ja mahdolliset lisäleikkaukset ja veronkorotukset olisivat jopa vahi...
Pohdintaa