Tutkimuksen luotettavuus. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa keskeisiä käsitteitä ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Edellisellä viitataan tutkimuksen toistettavuuteen ja jälkimäisellä pätevyyteen, eli tutkitaanko sitä mitä on tarkoitus tutkia. Toisin sanoen ollaan kiinnostuneita mittarin kyvystä mitata haluttua asiaa. Reliabiliteettia tarkastellaan pysyvyyden ja yhtenäisyyden näkökulmasta. Pysyvyyttä voidaan arvioida toistomittauksia tekemällä ja yhtenäisyyttä mittarin sisäisellä johdonmukaisuudella. Validiteetti puolestaan jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen ja validiteettiin. Tutkimuksen ulkoisella validiteetilla viitataan tutkimuksen yleistettävyyteen. Sisäisellä validiteetilla viitataan usein kolmeen osatekijään, jotka ovat sisällön validiteetti, käsitevaliditeetti tai kriteerivaliditeetti. (Ronkainen ym. 2014, 129–130; Metsämuuronen 2003, 35.) Tässä tutkimuksessa sisäistä validiteettia ei eritellä. Tätä tutkimusta varten rakennettiin oma mittaristo. Mittareiden reliabiliteettia tarkasteltiin vain yhtenäisyyden näkökulmasta, sillä toistomittauksia ei suoritettu. Mittareiden sisäistä johdonmukaisuutta arvioitiin Cronbachin alfakertoimilla. Muodostetut summamuuttujat, jotka kuvasivat kokonaisosaamista ja tyytyväisyyttä työpaikalta saatuun tukeen, saivat korkeat alfakertoimet. Tämä kertoo mittareiden hyvästä sisäisestä johdonmukaisuudesta. Sisäistä johdonmukaisuutta pyrittiin parantamaan myös tarkastelemalla samaa asiaa eri tavoin. Osaamiskokemuksen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin suoriutumiskokemusta. Nämä muuttujat mittaavat lähes samaa asiaa, sillä todellisesta osaamisesta puhutaan silloin, kun jotakin sovelletaan käytäntöön. Näiden muuttujien todettiinkin korreloivat hyvin keskenään. Tutkimuksen sisäisen validiteetin tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen, että saadaanko kyselylomakkeella vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tällöin mietittävänä on myös menetelmävalinnan sopivuus. Kyselylomakkeen todettiin soveltuvan hyvin tarkoitukseensa, sillä sen avulla oli mahdollista tavoittaa kattava joukko lähijohtajia maantieteellisesti laajalta alueelta. Täytyy kuitenkin huomioida, että lomakekyselyllä saadaan yleisluonteinen kuva tutkittavasta asiasta. Koska aikaisempaa tutkimusta aiheesta oli hyvin vähän, tutkimuksella pyrittiinkin juuri yleiskuvan saamiseen. Sisäistä validiteettia voidaan tarkastella myös operationalisoinnin näkökulmasta. Tällöin ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka hyvin abstrakti käsite on saatu mitattavaan muotoon. Työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen liitt...
Tutkimuksen luotettavuus. Roolini tutkijana
Tutkimuksen luotettavuus. Tutkimusta voidaan arvioida niin tutkimuksen reliabiliteetin kuin myös tutkimuk- sen validiteetin kannalta. Näen tutkimukseni reliabiliteetin olevan hyvä varsinkin teoriaosan kannalta, sillä pidän käyttämiäni lähteitä eli lähinnä oikeuskirjallisuutta sekä Suomen lakia luotettavani. Pyrin käyttämään myös mahdollisimman tuoreita lähteitä ja lähes kaikki niistä onkin julkaistu vuoden 2013 jälkeen. Xxxxxxxxxxxxxx- suudesta olen pyrkinyt käyttämään erityisesti Urpo Kankaan teoksia sekä muita Xxxx Xxxxxxxx verkkokirjahyllyssä julkaistuja teoksia, sillä näen nämä luotettavina lähteinä. Vaikka yksi tärkeä käyttämäni kirjallisuuslähde eli Xxxxx Xxxxxxx Edun- valvontavaltuutus onkin vuodelta 2007, pidän sitä luotettavana, sillä Laki edunval- vontavaltuutuksesta ei ole muuttunut merkittävästi vuoden 2007 jälkeen. Empiiri- sen osan kannalta tutkimuksen reliabiliteetti heikentää erityisesti huono vastauspro- sentti. Vastauksia saatiin ainoastaan 61, jonka vuoksi tutkimuksen tulokset saattai- sivat muuttua merkittävästi, jos kysely suoritettaisiin uudelleen. Tutkimuksen relia- biliteettia heikentää myös tutkijan kokemattomuus. Mielestäni kyselyn kysymykset olivat hyvin muotoiltuja niin, että ne ymmärrettiin samalla tavalla, joka parantaa tutkimuksen validiteettia. Kyselyn validiteettia pa- rantaa myös kyselyyn liitetyt lyhyet selitykset mitä avioehtosopimuksella ja edun- valvontavaltuutuksella tarkoitetaan, sillä tulokset olisivat saattaneet vääristyä eri- tyisesti vastaajien sekoittaessa edunvalvontavaltakirjan edunvalvonnan alaisena olemiseen. Kysely lähetettiin myös ainoastaan kohderyhmään kuuluville, jonka an- sioista validiteetti paranee. Kyselyllä saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää vastausprosentin jäätyä erittäin matalaksi.