Tutkimuksen luotettavuus. Hirsijärvi, Remes & Sajavaara (2005, 216) sekä Vilkka (2005, 161) mainitsevat, että kvan- titatiivisen tutkimusmenetelmän luotettavuuden mittaamisessa käytetään käsitettä reliabili- teetti, joka tarkoittaa sitä, että mikäli tutkimus toistetaan uudelleen samoilla menetelmillä, tulokset toistuisivat samanlaisina yhä uudelleen riippumatta tutkijasta. Vaikka tulokset oli- sivat vääristyneet, toistettujen tutkimusten jälkeen tulokset olisivat yhtä lailla vääristyneet ja näin ollen tutkimusta voidaan pitää sen kannalta luotettavana. Reliabiliteetti on sitä parempi, mitä todennäköisemmin samoilla menetelmillä saadut tulokset toistuvat. (Vilkka 2007, 149; Vilpas 2020, 11.) Validiteetti on kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän käsite, jolla mitataan tulosten päte- vyyttä. Validiteetti ilmaisee, mitataanko ja tarkastellaanko sitä asiaa, jota oli tarkoituskin mitata. Tutkimuksen validius on hyvä, jos tutkija ei ole joutunut tutkimuksessa esimerkiksi käsitteiden tasolla harhaan ja systemaattiset virheet puuttuvat. Tutkimuksen pätevyys voi- daan varmistaa laatimalla kysymykset oikein ja huolellisesti, jotta saadaan mitattua juuri sitä asiaa mitä oli tarkoituskin. (Vilkka 2007, 150; Vilpas 2020, 11.) Kyselyssä pyrin käyttämään selkeitä, oikein ymmärrettäviä kysymyksiä ja pienellä koe- joukolla testatessa siinä ei huomattu epäselvyyksiä tai epäkohtia. Kuitenkin kyselyn päätyt- tyä ja vastauksia tarkastellessani havaitsin muutaman epäkohdan. Kysymyksessä 19. en ollut määritellyt tulorajaa erikseen yhtä kuukautta kohden, jolloin sen on voinut mahdollisesti tulkita esimerkiksi vuositulorajana. Kysymyksen 8. voi tulkita myös kahdella eri tavalla niin, että tulorajan poistumisen seurauksena saisi tienata rajattomasti il- man, jotta se vaikuttaisi etuuteen, tai siten, että kaikki tulot vaikuttaisivat etuuteen välittö- mästi. Kysymyksellä oli kuitenkin tarkoitus selvittää ensimmäistä vaihtoehtoa eli rajattoman tienaamisen mahdollisuutta. Kysymyksen konteksti kyllä hieman johdattelee tulkitsemaan sitä tällä tavalla, mutta virheen mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Lisäksi kysymykseen 3. työmarkkinatuen tilalle olisi ollut parempi vaihtoehto esimerkiksi Kelan työttömyysetuudet, joka olisi ollut vastauksena riittävä ja kansankielellä kaikkien ym- märrettävissä paremmin. Tällöin se olisi käsittänyt Kelan peruspäivärahan ja Kelan työmark- kinatuen. Xxxxxxxxxxx olisi voinut laittaa myös erikseen vastausvaihtoehdoiksi. Nyt saattaa olla mahdollista, että peruspäivärahaa saaneet ovat voi...
Tutkimuksen luotettavuus. Roolini tutkijana
Tutkimuksen luotettavuus. Tutkimusta voidaan arvioida niin tutkimuksen reliabiliteetin kuin myös tutkimuk- sen validiteetin kannalta. Näen tutkimukseni reliabiliteetin olevan hyvä varsinkin teoriaosan kannalta, sillä pidän käyttämiäni lähteitä eli lähinnä oikeuskirjallisuutta sekä Suomen lakia luotettavani. Pyrin käyttämään myös mahdollisimman tuoreita lähteitä ja lähes kaikki niistä onkin julkaistu vuoden 2013 jälkeen. Xxxxxxxxxxxxxx- suudesta olen pyrkinyt käyttämään erityisesti Urpo Kankaan teoksia sekä muita Xxxx Xxxxxxxx verkkokirjahyllyssä julkaistuja teoksia, sillä näen nämä luotettavina lähteinä. Vaikka yksi tärkeä käyttämäni kirjallisuuslähde eli Xxxxx Xxxxxxx Edun- valvontavaltuutus onkin vuodelta 2007, pidän sitä luotettavana, sillä Laki edunval- vontavaltuutuksesta ei ole muuttunut merkittävästi vuoden 2007 jälkeen. Empiiri- sen osan kannalta tutkimuksen reliabiliteetti heikentää erityisesti huono vastauspro- sentti. Vastauksia saatiin ainoastaan 61, jonka vuoksi tutkimuksen tulokset saattai- sivat muuttua merkittävästi, jos kysely suoritettaisiin uudelleen. Tutkimuksen relia- biliteettia heikentää myös tutkijan kokemattomuus. Mielestäni kyselyn kysymykset olivat hyvin muotoiltuja niin, että ne ymmärrettiin samalla tavalla, joka parantaa tutkimuksen validiteettia. Kyselyn validiteettia pa- rantaa myös kyselyyn liitetyt lyhyet selitykset mitä avioehtosopimuksella ja edun- valvontavaltuutuksella tarkoitetaan, sillä tulokset olisivat saattaneet vääristyä eri- tyisesti vastaajien sekoittaessa edunvalvontavaltakirjan edunvalvonnan alaisena olemiseen. Kysely lähetettiin myös ainoastaan kohderyhmään kuuluville, jonka an- sioista validiteetti paranee. Kyselyllä saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää vastausprosentin jäätyä erittäin matalaksi.
Tutkimuksen luotettavuus. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida reliabiliteetin ja validiteetin avulla. Reliabiliteetilla tarkoitetaan tutkimus- ja mittaustulosten toistettavuutta. Käy- tännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että jos useampi saman aiheen tutkija päätyy samanlaisiin tutkimustuloksiin, voidaan tutkimustuloksia tällöin pitää reliaabelei- na. Validiteetti tarkoittaa puolestaan tutkimuksen kykyä mitata sitä, mitä tutki- muksessa oli tarkoitus mitata. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 216) Reliabiliteetin avulla selvitetään siis tutkimustulosten ja väitteiden luotettavuut- ta. Reliabiliteetin kannalta on olennaista pohtia sitä, johtuvatko tutkimustulokset sattumasta vai kyetäänkö tutkimustulokset toistamaan riippumattomasti. Tutki- muksen reliabiliteettia pidetään siis hyvänä silloin, kun tutkimuksen tulokset ei- vät ole sattuman aiheuttamia. (Hiltunen 2009, 11) Tätä tutkimusta voidaan pitää reliaabelina, sillä jos kyseinen tutkimus tehtäisiin uudelleen, olisivat tutkimustu- lokset samanlaiset. Tutkimuksessa käytettiin luotettavia oikeudellisia aineistoja kuten ajantasaista lainsäädäntöä, oikeustapauksia sekä oikeuskirjallisuutta. Validiteettia pidetään hyvänä silloin, kun tutkimuksen kysymykset ja kohderyhmä on valittu oikein. Lisäksi validiteettia arvioitaessa huomio kohdistetaan siihen, kuinka hyvin tutkimusote sekä siinä käytetyt menetelmät vastaavat ilmiötä, jota halutaan tutkia. Jotta tutkimusta voidaan pitää validina, tulee sovellettavan tut- kimusotteen tehdä oikeuttaa tutkittavan ilmiön olemukselle sekä kysymyksen- asettelulle. (Hiltunen 2009, 3) Tätä tutkimusta voidaan pitää validina eli pätevä- nä. Tutkimuksen validiutta tukee oikeudelliset lähdemateriaalit sekä tutkimustu- lokset, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen hyvin.