Taustatiedot. Suurin osa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden tiloille tehdyistä ympäristö- tukisopimuksista oli tehty 2000-luvulla. Vanhin sopimus oli kuitenkin vuodelta 1999. Uusimmat olivat vuodelta 2011. Haastateltavilta kysyttiin, miten heidän tilallaan oleva ympäristötukikohde oli havaittu. Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti eri luokkiin. Eniten kohteita oli havaittu leimikon rajauksen yhteydessä ja toiseksi eniten metsäsuunnittelun maastotyössä. Metsäkeskuksen tekemässä avainbiotooppien kartoituksessa oli havaittu 3 kohdetta. Samoin 3 vastaajaa kertoi olleensa itse tietoinen tilallaan sijaitsevasta kohteesta ja säilyttäneensä sen. Huomion arvoista on myös se, että 2 niistä vastaajista jotka ilmoittivat kohteen havaitun jollain muulla tavalla, mainitsivat myös joko itse tienneensä tai vähintäänkin epäilleensä, että heidän tilallaan oleva puro tai noro olisi mahdollinen suojeltava kohde. Ne kohteet, jot- ka oli huomattu jollain muulla kuin edellä mainituilla tavoilla, oli poikkeuksetta huomattu hakkuun yhteydessä. Rämö, Xxxxx ja Xxxxxxxx (2012, 46–47) ovat tutkimuksessaan huomanneet, että metsänomistajat kokevat oman tietonsa metsälakiasioista melko heikoksi. Kuitenkin sellaiset metsänomistajat, jotka olivat saaneet henkilökohtaista neu- vontaa, tunsivat tietonsa muita useammin hyviksi. Tähän tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, kokevatko he ymmärtävänsä ym- päristötukikohteiden ja metsälain tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisen pe- rusteet. Suurin osa haastatelluista koki ymmärtävänsä nämä perusteet. Tästä aiheesta keskusteltaessa muutama metsänomistaja mainitsi, ettei ymmärrä miksi juuri heidän tilallaan oleva kohde oli pitänyt säästää. Nämäkin metsän- omistajat kokivat kuitenkin ymmärtävänsä perusteet yleisellä tasolla. Haastatellut pitivät kohteiden säilyttämisen perusteena erilaisia luontoarvoja kuten harvinaisia kasveja tai muusta metsästä poikkeavaa kasvuympäristöä. Monimuotoisuus oli myös usein mainittu peruste. Luontokohteen hyväksyminen ympäristötukialueeksi perustuu kuitenkin myös siihen, että kohteella on niin pal- jon puuta, että sen säästämisestä tulee vähäistä suurempaa haittaa (ks. ympä- ristötuen perusteet -kappale). Tällöin kohteelle voi hakea ympäristötukea. Tätä asiaa ei kukaan haastatteluista maininnut. Vastaajat eivät luultavasti tulleet aja- telleeksi asiaa niinkään ympäristötuen ja sen perusteiden kannalta vaan pi- kemminkin metsälain tärkeiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelun kannalta. Haastattelua tehdessäni ajattelin its...
Taustatiedot. (a) Sopimuksen mukaan Toimittaja tarjoaa Palveluita, mukaan lukien mutta ei yksinomaan, Hosting-Palveluita ja/tai Tukipalveluita (sellaisina kuin Sopimuksessa on määritelty) Asiakkaalle.
Taustatiedot. Lainsäädäntö asettaa velvoitteen kilpailuilla markkinoilla toimivien kunnallisten työterveyshuoltopalveluiden yhtiöittämisestä tai vetäytymisestä kilpailluilta markkinoilta 31.12.2018 mennessä (Kuntalaki 410/2015). Tämä Luovutuskirja perustuu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätökseen 17.9.2018 § 117 perustaa yhdessä Kuopion kaupungin, Varkauden kaupungin ja Siilinjärven kunnan kanssa kaksi työterveyshuollon palveluita tuottavaa yhtiötä ja siirtää Luovuttajan työterveyshuollon palveluliiketoiminta perustettaville yhtiöille. Yhtiöt Järviseudun Työterveys Oy (ns. In-house – yhtiö) ja Kallaveden Työterveys Oy (ns. markkinayhtiö) on perustettu 25.10.2018. Vastaanottaja tuottaa omistajiensa henkilöstön työterveyshuollon sekä lakisääteisen kuntien velvollisuudeksi säädetyn työterveyshuollon, joka mahdollisesti myöhemmin siirtyy maakuntien vastuulle. Kallaveden Työterveys Oy:öön siirretään ne ulkopuoliset asiakkaat (muun muassa yritys- ja yrittäjäasiakkaat), joille tuotetaan kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palvelut. Luovuttajan työterveyshuollon in-house sekä lakisääteisiin työterveyshuoltosopimuksiin kuuluva palveluliiketoiminta (”Liiketoiminta”) siirretään kokonaisuudessaan Vastaanottajalle ja siirtoon sovelletaan liikkeenluovutuksen periaatteita. Samanaikaisesti tämän Luovutuskirjan allekirjoittamisen yhteydessä toteutetaan vastaavanlaiset luovutukset myös muiden osakkeenomistajien ja Vastaanottajan välillä sekä osakkeenomistajien ja Kallaveden Työterveys Oy:ön välillä. Osakkeenomistajilla tarkoitetaan tässä Kuopion kaupunkia, Varkauden kaupunkia sekä Siilinjärven kuntaa kuin myös Luovuttajaa, joka on . .2018 toteutetuilla osakekaupoilla hankkinut osakkeita Kuopion kaupungilta ja tullut osakkeenomistajaksi Vastaanottaja-yhtiöön ja Kallaveden Työterveys Oy:öön.
Taustatiedot. Kummallekin vastaajalle työvuosia hankintojen parissa on kertynyt, toiselle 2,5 vuotta ja toiselle 15. Toinen vastaajista on hoitanut hyvinkin erilaisia hankin- toja laidasta laitaan, ihan pienistä hankinnoista suuriin sote-palvelukokonai- suuksiin. On ollut tarvikehankintaa, palveluhankintaa ja viimeisimpänä myös laitehankintoja. Toinen vastaaja on taas keskittynyt vain laitehankintoihin, sekä pieniä että isompia kokonaisuuksia. Kumpikin vastaajista on käyttänyt pääsääntöisesti avointa menettelyä ja nyt uusimpana dynaamista hankintajär- jestelmää. Toiselle on kertynyt kokemusta lisäksi neuvottelumenettelystä, kil- pailullisesta menettelystä ja muutaman kerran kokeillut myös sähköistä huuto- kauppaa.
Taustatiedot. Taustatietoina vastaajilta kerättiin tieto vastaajan yhteistyön kestosta HUSin kanssa, edustaman yrityksen tekemän yhteistyön kestosta ja edustaman yri- tyksen olemassa olevien hankintasopimusten määrästä. Lähes kaikki vastaa- jat ovat tehneet HUSin kanssa yhteistyötä yli viisi vuotta, vain yhdellä oli pie- nempi kokemus (1–5 vuotta). Kaikkien vastaajien edustama yritys on puoles- taan toiminut HUSin kumppanina yli viisi vuotta. Lähes kaikkien vastanneiden edustamalla yrityksellä on enemmän kuin 10 voimassa olevaa hankintasopi- musta HUSin kanssa, kahdella taas sopimuksia oli vähemmän (5–10 kappa- letta). Tähän saatiin monenlaisia vastauksia. Yhteistyön kerrottiin olevan hyvää tai sujuvaa kahdeksan vastaajan mukaan, toisaalta kaksi vastasi kokevansa yh- teistyön kohtalaiseksi. Eräs vastaaja nosti esiin, että parantumista on tapahtu- nut vuodesta 2019 alkaen, jota aiemmin toiminta oli ala-arvoista. Vastauksien perusteella on pientä epäselvyyttä edelleen siinä, kehen ottaa yhteyttä näin massiivisessa organisaatiossa ja huomautettiin myös viiveistä viestien vastaa- misessa. Näin koki neljä vastanneista. Muutama yksittäinen vastaus nosti esiin tarjouspyyntöjen tason laskun, sopimusten päällekkäisyydet, hankintatoi- men henkilöstön vaihtuvuuden näkymisen tai lähiaikoina käyttöön otetun dy- naamisen hankintajärjestelmän hankaluudet. Kategorian kanssa toimimiseen saatiin pääasiassa samankaltaisia vastauksia, mutta muutama seikka nosti päätään. Seitsemän vastaajista koki yhteistyön kategorian kanssa olevan melko hyvää, hyvää tai erinomaista. Kaksi vastaa- jista koki yhteistyön kohtalaiseksi. Yksi vastaajista totesi, että ”Asiasta riippuen Xxxxxxxx kategorian kanssa tehtävään yhteistyöhön tulevaisuudessa saatiin monia erilaisia vastauksia. Ehdotettiin tuotekoulutuksia myös hankinnan työn- tekijöille, jotta tarjouspyyntöjen valmisteluista saataisiin laadukkaampia ja en- tistä tasapuolisempia ilman, että ne selkeästi suosivat jotain tiettyä toimittajaa tai tuotetta. Yhteistyön lisäämistä ja kehittämistä pidettiin niin ikään tärkeänä, vaikka vastaaja ei suuria muutoksia kaivannutkaan. Järkevän keskusteluyh- teyden säilyttämistä pidettiin tärkeänä erään vastaajan toimesta. Peräänkuulu- tettiin myös asiantuntijoiden vaikutusmahdollisuuksia tarjouspyyntöjen valmis- teluvaiheessa ja samalla huomautettiin, että halvalla ei välttämättä aina saa hyvää. Sama vastaaja toi myös esiin koulutusten tärkeyden ja koulutuksen huomioimisen tarjouspyynnössä, esimerkkinä ehdotettiin ser...
Taustatiedot. Mikkelin kaupunki on julkaissut asiointi-, työmatka- ja koululaisvuorojen joukkoliikennepalvelun hankinnasta tarjouspyynnön (nro 406760) julkisten hankintojen sähköisellä ilmoituskanavalla (HILMA) 23.06.2022. Hankintamenettely on toteutettu avoimessa menettelyssä. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankinta on jaettu osiin, joista on tarjous- pyynnössä käytetty nimitystä 3.1 – 3.8 (hankintapäätöksessä kohteet 1 – 8). Tarjouksentekijät ovat voineet jättää kaikista osista erillisen tarjouksen. Tilaus- liikenne Xxxxxxxx on jättänyt tarjouksen kohdista: Kohde 2 (tarjouspyyntö 3.2) Haukivuoren alue Kohde 3 (tarjouspyyntö 3.3) Mikkeli-Haukivuori-Mikkeli Kohde 4 (tarjouspyyntö 3.4) Mikkeli-Rämälä-Vehmaskylä-Hiirola-Mikkeli Tarjouspyynnön mukaan hankintasopimus on kunkin kohteen osalta voi- massa ajalla 01.11.2022 – 31.10.2026. Hankintasopimukseen sisältyy optio jatkaa sopimusta yhdellä vuodella ajalla 01.11.2026 – 31.10.2027. Xxxxxxxxx ennakoitua arvonlisäverotonta kokonaisarvoa ei ole tarjousasiakir- joissa ilmoitettu. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 6 miljoo- naa euroa. Tarjousasiakirjojen mukaan hankinnassa on ollut kysymys EU -kynnysarvon ylittävästä julkisista hankinnoista annetussa laissa (397/2016, ”hankintalaki”) tarkoitetusta hankinnasta. 28.06.2022 julkaistussa ilmoituksessa TED-verkkosivustolla (xxxxx://xxx.xx- xxxx.xx/xxx?xxx=XXX:XXXXXX:000000-0000:XXXX:XX:XXXX) hankinnan oikeusperustaksi on ilmoitettu direktiivi 2014/24/EU.
Taustatiedot. Roolisi oppisopimushankkeessa • Miten tulit mukaan oppisopimushankkeeseen? • Mitä kokemuksia sinulla oli aikaisemmin oppisopimuskoulutuksesta? • Mitä kokemuksia sinulla oli aikaisemmin kehitysvammaisista asiakkaista?
Taustatiedot. Yhdistyksille ja säätiöille osoitetun kyselyn alussa selvitettiin ko. yhteisön henkilöstö- rakennetta, siinä tapahtuneita muutoksia ja millaista yhteisön toiminta on (erityisesti, onko sillä elinkeinotoimintaa). Näitä selvitettiin nimenomaan siksi, että työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien vaikutusta ko. yhteisössä olisi mahdollista arvioida. Kaikilla vastanneilla yhdistyksillä ja säätiöillä oli oman työsuhteisen henkilöstön ohella vapaaehtoistyövoimaa, mutta sen suuruus oli huomattavasti pienempi kuin palkatun henkilöstön osuus. Vapaaehtoistyövoimaa, ilman työsuhdetta 1.1.2015 lukien: Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Taustatiedot. 31 7.3 Työsopimukset 32 7.4 Työsuhteen muodot 33 7.5 Palkkaus 33 7.6 Työsopimuksien ja työsuhteen muutokset 35 7.7 Muut huomiot 36 LÄHTEET 37 LIITTEET 39
Taustatiedot. Kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä 46 % kuuluu Etelä- ja Länsi- Suomen kilpailutusalueeseen ja 8 % Itä- ja Pohjois-Suomen. 46 % vastanneista kertoi kuuluvansa molempiin kilpailutusalueisiin. (Kuvio 1.) KUVIO 1. Vastanneiden yritysten kilpailutusalueet. Kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa eli 85 % oli osakeyhtiöitä. 7,5 % oli osuuskuntia ja saman verran jokin muu vaihtoehtoja. Jokin muu vaihtoehdon valinneet eivät kuitenkaan kertoneet yrityksen yritysmuotoa. Vastanneista ku- kaan ei edustanut kommandiittiyhtiötä eikä avoimia yhtiöitä. (Kuvio 2.) KUVIO 2. Vastanneiden yritysten yritysmuodot. Seuraavaksi kyselytutkimuksessa kysyttiin viittomakielen tulkkien henkilöluku- määriä yrityksittäin kyselyn ajankohtana syksyllä 2016. Vastausvaihtoehdoiksi oli annettu henkilölukumäärät 1-5, 6-10, 11–15, 16–20 sekä 21 tai enemmän. Eniten vastauksia eli 38 % vastasivat, että yrityksessä työskentelee tulkkeja 21 henkilöä tai enemmän. Seuraavaksi yleisimmät henkilölukumäärät olivat 1-5 ja 6-10 kappaletta, joihin molempiin vastasivat 23 % yrityksistä. 8 % vastaajilla työskentelee 11–15 ja 16–20 tulkkia. (Kuvio 3.) KUVIO 3. Tulkkien henkilömäärä vastanneissa yrityksissä.