Taustatiedot Mallilausekkeet
Taustatiedot. Lainsäädäntö asettaa velvoitteen kilpailuilla markkinoilla toimivien kunnallisten työterveyshuoltopalveluiden yhtiöittämisestä tai vetäytymisestä kilpailluilta markkinoilta 31.12.2018 mennessä (Kuntalaki 410/2015). Tämä Luovutuskirja perustuu Kuopion kaupunginvaltuuston päätökseen 17.9.2018 § 58 perustaa yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Varkauden kaupungin ja Siilinjärven kunnan kanssa kaksi työterveyshuollon palveluita tuottavaa yhtiötä ja siirtää Kallaveden Työterveys Liikelaitoksen liiketoiminta perustettaville yhtiöille. Yhtiöt Järviseudun Työterveys Oy (ns. In-house – yhtiö) ja Kallaveden Työterveys Oy (ns. markkinayhtiö) on perustettu 25.10.2018. Vastaanottaja tuottaa omistajiensa henkilöstön työterveyshuollon sekä lakisääteisen kuntien velvollisuudeksi säädetyn työterveyshuollon, joka mahdollisesti myöhemmin siirtyy maakuntien vastuulle. Kallaveden Työterveys Oy:öön siirretään ne ulkopuoliset asiakkaat (muun muassa yritys- ja yrittäjäasiakkaat), joille tuotetaan kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palvelut. Luovuttajan työterveyshuollon in-house sekä lakisääteisiin työterveyshuoltosopimuksiin kuuluva palveluliiketoiminta (”Liiketoiminta”) siirretään kokonaisuudessaan Vastaanottajalle ja siirtoon sovelletaan liikkeenluovutuksen periaatteita. Samanaikaisesti tämän Luovutuskirjan allekirjoittamisen yhteydessä toteutetaan vastaavanlaiset luovutukset myös muiden osakkeenomistajien ja Vastaanottajan välillä sekä osakkeenomistajien ja Kallaveden Työterveys Oy:n välillä. Osakkeenomistajilla tarkoitetaan tässä Kuopion kaupunkia, Varkauden kaupunkia sekä Siilinjärven kuntaa kuin myös Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymää (Psshp), joka on . .2018 toteutetuilla osakekaupoilla hankkinut osakkeita Kuopion kaupungilta ja tullut osakkeenomistajaksi Vastaanottaja-yhtiöön ja Kallaveden Työterveys Oy:öön.
Taustatiedot. Suurin osa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden tiloille tehdyistä ympäristö- tukisopimuksista oli tehty 2000-luvulla. Vanhin sopimus oli kuitenkin vuodelta 1999. Uusimmat olivat vuodelta 2011. Haastateltavilta kysyttiin, miten heidän tilallaan oleva ympäristötukikohde oli havaittu. Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti eri luokkiin. Eniten kohteita oli havaittu leimikon rajauksen yhteydessä ja toiseksi eniten metsäsuunnittelun maastotyössä. Metsäkeskuksen tekemässä avainbiotooppien kartoituksessa oli havaittu 3 kohdetta. Samoin 3 vastaajaa kertoi olleensa itse tietoinen tilallaan sijaitsevasta kohteesta ja säilyttäneensä sen. Huomion arvoista on myös se, että 2 niistä vastaajista jotka ilmoittivat kohteen havaitun jollain muulla tavalla, mainitsivat myös joko itse tienneensä tai vähintäänkin epäilleensä, että heidän tilallaan oleva puro tai noro olisi mahdollinen suojeltava kohde. Ne kohteet, jot- ka oli huomattu jollain muulla kuin edellä mainituilla tavoilla, oli poikkeuksetta huomattu hakkuun yhteydessä. Rämö, ▇▇▇▇▇ ja ▇▇▇▇▇▇▇▇ (2012, 46–47) ovat tutkimuksessaan huomanneet, että metsänomistajat kokevat oman tietonsa metsälakiasioista melko heikoksi. Kuitenkin sellaiset metsänomistajat, jotka olivat saaneet henkilökohtaista neu- vontaa, tunsivat tietonsa muita useammin hyviksi. Tähän tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, kokevatko he ymmärtävänsä ym- päristötukikohteiden ja metsälain tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisen pe- rusteet. Suurin osa haastatelluista koki ymmärtävänsä nämä perusteet. Tästä aiheesta keskusteltaessa muutama metsänomistaja mainitsi, ettei ymmärrä miksi juuri heidän tilallaan oleva kohde oli pitänyt säästää. Nämäkin metsän- omistajat kokivat kuitenkin ymmärtävänsä perusteet yleisellä tasolla. Haastatellut pitivät kohteiden säilyttämisen perusteena erilaisia luontoarvoja kuten harvinaisia kasveja tai muusta metsästä poikkeavaa kasvuympäristöä. Monimuotoisuus oli myös usein mainittu peruste. Luontokohteen hyväksyminen ympäristötukialueeksi perustuu kuitenkin myös siihen, että kohteella on niin pal- jon puuta, että sen säästämisestä tulee vähäistä suurempaa haittaa (ks. ympä- ristötuen perusteet -kappale). Tällöin kohteelle voi hakea ympäristötukea. Tätä asiaa ei kukaan haastatteluista maininnut. Vastaajat eivät luultavasti tulleet aja- telleeksi asiaa niinkään ympäristötuen ja sen perusteiden kannalta vaan pi- kemminkin metsälain tärkeiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelun kannalta. Haastattelua tehdessäni ajattelin its...
Taustatiedot. Sopimuksen mukaan Toimittaja tarjoaa Palveluita, mukaan lukien mutta ei yksinomaan, Hosting-Palveluita ja/tai Tukipalveluita (sellaisina kuin Sopimuksessa on määritelty) Asiakkaalle.
Taustatiedot. Liittyvä osapuoli on ilmaissut olevansa kiinnostunut liittymään liikennedata-alustoihin ja yleisemmin liikennedataan perustuviin ratkaisuihin liittyvien kaupallisten palveluiden kehittämistä ja vientiä koskevaan Vientiklusterin perustamissopimukseen, joka on päivätty 23.5.2024. Vientiklusterin perustamissopimus sallii uusien Osapuolten liittymisen Vientiklusteriin Vientiklusterin perustamissopimuksen Liitteen 2 (Yleiset ehdot) mukaisesti.
Taustatiedot. Kuopion kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio kaupunki ja Siilinjärven kunta. Asukkaita alueella on vuo- den 2017 lopussa 139 866. Kuopion kaupungin järjestämä joukkoliikenne sisältää paikallisliikennettä ja maaseutuliikennettä, joita liikennöidään tällä hetkellä vielä pääosin kannusteurakkasopimusten pohjalta. Sopimusmallissa siirrytään kilpailutusten myötä bruttoliikennesopimuksiin. Ensimmäiset bruttosopimuksiin perustuvat liikenteet käynnistyivät kesäkauden 2018 alussa. Viimeinen kannusteurakkasopimus umpeutuu 31.12.2020, jos sopimuksen sisältämiä optiovuosia (1+1) ei oteta käyttöön. Kuopion järjestämässä, pääosin keskustan kautta kulkevista heilurilinjoista muodostuvassa paikallislii- kenteessä linjakilometrejä kertyy vuosittain noin viisi miljoonaa ja maaseutuliikenteen runkolinjoilla reilut miljoona. Kuopion pinta-alasta noin neljännes on vesistöä, jonka vuoksi yhdyskuntarakenne eri- tyisesti maaseutualueilla on rikkonaista ja asutus hajallaan. Maaseutuliikenteen matkustajista noin 90 % on koululaisia, koska lakisääteiset koulukuljetukset maaseudulla hoidetaan pitkälti avoimella joukkoliikenteellä. Päätieverkostolla liikennöivän ELY-keskuksen järjestämän liikenteen hyödyntämis- mahdollisuudet ovat vähäiset, minkä vuoksi maaseutuliikenteen kustannuksista vastaa suurelta osin yksin kaupunki. Vuoden 2018 kokonaismatkustajamäärä on noin 6,8 miljoonaa. Paikallisliikenteen osuus tästä oli 6,5 miljoonaa, joka oli 4,1 % suurempi kuin vuonna 2017. Maaseutuliikenteen matkustajamäärä väheni vuonna 2018 vajaa 5 %. Joukkoliikenneyksikköön kuulunut Pohjois-Savon matkojenyhdistelykeskus siirtyi keväällä 2018 San- sia Oy:lle. Samalla siirtyi Kuopion keskeisellä kaupunkialueella, Nilsiän keskustassa ja Siilinjärvellä toi- mivien palveluliikenteiden sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten järjestä- misvastuu Sansia Oy:lle. Koulukuljetusten järjestämisvastuu on edelleen joukkoliikenneyksiköllä. Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenneohjelma 2025 valmistui keväällä 2017 strategiaksi jatkosuun- nittelulle. Siinä asetettiin tavoitteeksi, että matkustajamäärä kasvaa 20 % vuoteen 2025 mennessä ja että vuonna 2025 seudulla liikennöi 10 sähköbussia. Jotta tavoitteet saavutettaisiin, käynnistettiin ohjelman jatkotöinä linjastosuunnitelman tarkistus ja käyttövoimaselvityksen laatiminen. Linjasto- suunnitelman tarkistus valmistui alkuvuodesta 2018 ja käyttövoimaselvitys loppuvuodesta 2018. Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyyttä paikallisliikenteessä seurataan jo...
Taustatiedot vastaajalla työvuosia kunnallishallinnossa vuotta vastaajan koulutus opisto/amk_ yo/lukio_ yliopisto/korkeakoulututkinto_ jatko- tutkinto_ ammattinimike
Taustatiedot. Taustatietoina vastaajilta kerättiin tieto vastaajan yhteistyön kestosta HUSin kanssa, edustaman yrityksen tekemän yhteistyön kestosta ja edustaman yri- tyksen olemassa olevien hankintasopimusten määrästä. Lähes kaikki vastaa- jat ovat tehneet HUSin kanssa yhteistyötä yli viisi vuotta, vain yhdellä oli pie- nempi kokemus (1–5 vuotta). Kaikkien vastaajien edustama yritys on puoles- taan toiminut HUSin kumppanina yli viisi vuotta. Lähes kaikkien vastanneiden edustamalla yrityksellä on enemmän kuin 10 voimassa olevaa hankintasopi- musta HUSin kanssa, kahdella taas sopimuksia oli vähemmän (5–10 kappa- letta). Tähän saatiin monenlaisia vastauksia. Yhteistyön kerrottiin olevan hyvää tai sujuvaa kahdeksan vastaajan mukaan, toisaalta kaksi vastasi kokevansa yh- teistyön kohtalaiseksi. Eräs vastaaja nosti esiin, että parantumista on tapahtu- nut vuodesta 2019 alkaen, jota aiemmin toiminta oli ala-arvoista. Vastauksien perusteella on pientä epäselvyyttä edelleen siinä, kehen ottaa yhteyttä näin massiivisessa organisaatiossa ja huomautettiin myös viiveistä viestien vastaa- misessa. Näin koki neljä vastanneista. Muutama yksittäinen vastaus nosti esiin tarjouspyyntöjen tason laskun, sopimusten päällekkäisyydet, hankintatoi- men henkilöstön vaihtuvuuden näkymisen tai lähiaikoina käyttöön otetun dy- naamisen hankintajärjestelmän hankaluudet. Kategorian kanssa toimimiseen saatiin pääasiassa samankaltaisia vastauksia, mutta muutama seikka nosti päätään. Seitsemän vastaajista koki yhteistyön kategorian kanssa olevan melko hyvää, hyvää tai erinomaista. Kaksi vastaa- jista koki yhteistyön kohtalaiseksi. Yksi vastaajista totesi, että ”Asiasta riippuen ▇▇▇▇▇▇▇▇ kategorian kanssa tehtävään yhteistyöhön tulevaisuudessa saatiin monia erilaisia vastauksia. Ehdotettiin tuotekoulutuksia myös hankinnan työn- tekijöille, jotta tarjouspyyntöjen valmisteluista saataisiin laadukkaampia ja en- tistä tasapuolisempia ilman, että ne selkeästi suosivat jotain tiettyä toimittajaa tai tuotetta. Yhteistyön lisäämistä ja kehittämistä pidettiin niin ikään tärkeänä, vaikka vastaaja ei suuria muutoksia kaivannutkaan. Järkevän keskusteluyh- teyden säilyttämistä pidettiin tärkeänä erään vastaajan toimesta. Peräänkuulu- tettiin myös asiantuntijoiden vaikutusmahdollisuuksia tarjouspyyntöjen valmis- teluvaiheessa ja samalla huomautettiin, että halvalla ei välttämättä aina saa hyvää. Sama vastaaja toi myös esiin koulutusten tärkeyden ja koulutuksen huomioimisen tarjouspyynnössä, esimerkkinä ehdotettiin ser...
Taustatiedot. Olen kokopäivätoiminen esimies? (nykyisiin tehtäviini ei sisälly kliinistä työtä ) 1. kyllä 2.en
Taustatiedot. Tutkimuskyselyn suunnitteluvaiheessa todensin, että osakeyhtiöiden määrä on merkittävä tulkkauspalveluita tuottavissa yrityksissä (Kansaneläkelaitos 2016). Kyselytutkimuksen tulos 85 % ei siten yllättänyt minua. Olisin toivonut kuitenkin enemmän vastauksia myös muilta yritysmuodoilta. Kenties he kokivat vastaa- misen olevan riski anonyymiyden säilymiselle kyseisen yritysmuodon vähäisen määrän johdosta (Kansaneläkelaitos 2016.) Tutkimustulosta olisi voinut laajen- taa, mikäli vastauksia muilta yritysmuodoilta olisi tullut enemmän, jolloin olisi myös voinut verrata osakeyhtiöiden ja muiden yritysmuotojen työsopimusmuo- toja paremmin. Tutkimustulos jäi myös suppeaksi siitä syystä, etteivät vastaajat vastanneet jokin muu yritysmuotokohtaan. Jatkokysymys olisi siis pitänyt laittaa pakolliseksi vastauskentäksi, mikäli vastaaja valitsi kohdan jokin muu. Siten eri yritysmuodot olisivat tulleet tuloksessa paremmin esille. Kyselytutkimusta aloittaessani en ollut tietoinen alan yritysten koosta. Olin aina ajatellut tulkkauspalveluntuottajien olevan melko pieniä yrityksiä, mutta eniten vastauksia tulikin suurimpaan luokkaan eli yli 21 työntekijään. Jälkeenpäin aja- teltuna olisin voinut jakaa viittomakielen tulkkien määriä lisää tai jaotella henki- lölukumäärät eri tavalla. Minun olisi pitänyt perehtyä enemmän siihen, minkä kokoisia tulkkauspalveluja tuottavat yritykset ovat.
Taustatiedot. Sopimuksen mukaan Toimittaja tarjoaa ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇, mukaan lukien mutta ei yksinomaan, Hosting-Palveluita ja/tai Tukipalveluita (sellaisina kuin Sopimuksessa on määritelty) Asiakkaalle.