Prosessin kesto Mallilausekkeet

Prosessin kesto. Osituksen moitekanteita koskevassa tutkimuksessa on syytä käsitellä myös niitä tunnusmerkkejä, joita tutkimusaineistoon kuuluviin osituksen moittei- siin liittyy itse oikeusprosessin näkökulmasta. Tällaisia ovat muun muassa osituksen kestoon ja kanteiden käsittelyn yhdistämiseen liittyvät tiedot. Mielenkiintoista on tarkastella esimerkiksi sitä, mikä on osituksen ns. kokonaiskesto eli kuinka kauan ositus kokonaisuudessaan kestää osituspe- rusteen vireille tulosta alioikeuden tuomion antamiseen asti. Kokonaiskes- ton tarkastelu antaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka kauan ositustahojen 26 Ks. riita-asioiden määristä yleisesti Ervasti 2005, 17−19. välinen taloudellinen sidos tosiasiassa kestää. Osituksen kokonaiskestoa koskeva jakauma on nähtävissä oheisesta kuviosta 24. 14 % 61 % 14 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 2 vuotta 2-3 vuotta 4-5 vuotta yli 5 vuotta Tutkimusaineistoon kuuluvien ositusten kokonaiskesto oli valtaosassa ta- pauksista yli kaksi vuotta. Ainoastaan seitsemäsosa kaikista ositusproses- seista oli kestänyt alle kaksi vuotta. Suhteellisesti suurin osa osituksista oli kestänyt yli kaksi, mutta alle neljä vuotta. Tähän luokkaan kuului kaikista tutkimusaineistoon kuuluneista ositustapauksista noin kolme viidennestä. Vastaavasti joka kahdeksas moitteista ylitti kokonaiskestoltaan viisi vuotta. Neljä vuotta ylittäneiden ositusprosessien osuus edusti jo neljännestä kai- kista osituksista. Xxxxxxxxxxxx puolisoiden välinen avioero-ositus oli vireil- le tulonsa jälkeen jatkunut jo yli 13 vuotta. Ottamatta sen tarkemmin kantaa ositusjärjestelmän toimivuuteen ääriti- lanteissa voidaan todeta, että yli kymmenen vuotta on inhimillisesti tarkas- teltuna pitkä aika olla taloudellisesti sidoksissa puolisoon, jonka kanssa ei enää halua jakaa elämäänsä. Ositusaikoja arvioitaessa on toisaalta otettava huomioon myös se, etteivät kaikki moiteprosessit pääty alioikeuden anta- maan tuomioon. Kuten edellä kävi ilmi, noin kolmasosa tutkimusaineiston tuomioista ei saavuttanut lainvoimaa osapuolten tekemien valitusten vuok- si. Myös edellä mainitun, 13 vuotta kokonaiskestoltaan ylittävän ositusta- pauksen käsittely jatkui hovioikeudessa. Kokonaisuudessaan tämän osituk- sen kestoksi voi siis tulla jopa lähes 15 vuotta, tai ehkä vielä enemmänkin, mikäli osapuolet hakevat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.27 Tähän liittyen voidaan tarkastella, saattoiko prosessin kokonaiskestolla osaltaan olla vaikutusta valituspäätökseen. Aktiivisuus...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now

Related to Prosessin kesto

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Laskutus ja maksujen suoritus 8.1. Verkonhaltija laskuttaa käyttäjää verkkopalvelun käytöstä verkkosopimuksen ja kulloinkin voimassa olevien hinnastojen mukaisesti. Hinnastojen ja muiden sopimusehtojen muutoksia on käsitelty luvussa 15.

  • Valvova viranomainen Kuluttajaluottoja valvovat kuluttaja-asiamies ja Kuluttaja ja kilpailuvirasto (xxx.xx) sekä sen alaisina piirihallintoviranomaisina aluehallintovirastot (xxx.xx). b)

  • Tekstimuutokset Työehtosopimuksen tekstit säilyvät ennallaan lukuun ottamatta seuraavia muutoksia:

  • Irtisanomisaika 1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisanomis- ajasta ole sovittu: enintään 5 vuotta 1 kuukausi yli 5–enintään 10 vuotta 2 kuukautta yli 10–enintään 15 vuotta 3 kuukautta yli 15 vuotta 4 kuukautta

  • Irtaimisto Tämän kiinteistökaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa.

  • Tietoturvaloukkaukset 8.1. Palveluntuottajan on ilmoitettava Tilaajalle kirjallisesti tietoonsa tulleesta henkilötietojen tie- toturvaloukkauksesta ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi Palveluntuottaja sitoutuu ilmoitta- maan Tilaajalle ilman aiheetonta viivytystä muista palvelun häiriö- tai ongelmatilanteista, joilla voi olla vaikutuksia rekisteröityjen asemaan ja oikeuksiin.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Vuorokautinen ylityö Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista ylityö- korvausta.

  • Soveltamisala ja määritelmät 1.1. Näitä suurjännitteisen jakeluverkon verkkopalveluehtoja (SJVPE) sovelletaan suurjännitteiseen jakeluverkkoon liitetylle verkonhaltijalle, sähkönkäyttäjälle tai sähköntuottajalle (asiakas) tapahtuvassa sähköverkkopalvelussa ja ne ovat osa tätä palvelua koskevaa, suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan välistä sähköverkkosopimusta (verkkosopimusta).