Pätemätön sopimus Mallilausekkeet

Pätemätön sopimus. Pätemätön sopimus viittaa pätemättömyyden käsitteeseen. Pätemättömyys on kyseessä, kun oikeustoimi ei saa aikaan oikeusvaikutusta, mikä sen tavoitteeksi on asetettu. On mah- dollista, että oikeustoimi – esimerkiksi sopimus, on pakottavan lainsäädännön vastainen. Tai sen on voinut tehdä henkilö, jolta puuttuu oikeustoimikelpoisuus. Esimerkiksi silloin, kun sopimuksen hyväksyy henkilö, joka on alaikäinen tai edunvalvonnan alainen. Sopi- muksen hyväksymiseen pakottaminen, tai niin sanottu ”petollinen viettely” johtavat sopi- muksen pätemättömyyteen. Sopimusoikeuden olennainen sisältö on, että sopimukset on tehtävä vapaasta tahdosta, terveellä ja täydellä ymmärryksellä. Erityisen tärkeä on muistaa, että jotkut oikeustoimet vaativat tiettyä muotoa ollakseen päteviä. Esimerkiksi kiinteistön kauppa (ja tarjous kiinteistöstä) on tehtävä sille määrättyä muotoa käyttäen ollakseen päte- vä. Pätemättömälläkin oikeustoimella, eli vaikkapa sopimuksella, voi olla oikeusvaikutuksia. Tätä ei kuitenkaan käsitellä tässä oppaassa nyt laajemmin.
Pätemätön sopimus. Koska kilpailukieltosopimuksen seuraamukset eivät ole vähäisiä työntekijälle, tu- leekin erityisen painavaa syytä punnita tarkoin. Onko painava syy todella olemas- sa ja siten perusteltua sitouttaa työntekijä sopimukseen? Muutoinhan sopimus raukeaa mitättömänä, jos vaadittavat ehdot eivät täyty. Vaikka sopimukselle ei olisi minkäänlaisia perusteita, saatetaan sopimus solmia työntekijän kanssa ikään kuin varmuuden varalta. Myöskään se, että esimerkiksi jokin yrityksen tuotteiden tilaaja voisi vaatia työntekijöiltä kilpailukieltosopimukseen sitoutumista, ei ole mahdollista ilman lain määräämiä päteviä syitä. Työnantajan toimialan ollessa kilpailulle hyvin altista, saattaa kilpailukieltorajoitus olla perusteltua. (Engblom, 2013, 111) Sopimusehtoihin liittyen työantaja on niin kauan etuoikeutettu ehdon tulkitsemi- seen omaa kantaansa ajatellen, kunnes toisin tuomioistuimessa asiasta tuomitaan. Työntekijän on siihen asti toimittava työantajan tulkinnan mukaan. Kyseistä työn- antajan oikeutta kutsutaan tulkintaetuoikeudeksi. Tätä oikeutta ei kuitenkaan so- velleta kilpailukieltosopimuksiin, jotka tehdään työntekijän kanssa. Käytännössä työntekijä voi omalla vastuullaan esimerkiksi solmia kilpailevan työsopimuksen pitäessään kilpailukieltosopimusta mitättömänä, jolloin jää aikaisemman työnan- tajan päätettäväksi oikeustoimenpiteiden aloittaminen mahdollisesta sopimusrik- komuksesta johtuen. Jos sopimuksen jokin ehto on epätarkka, tulkitaan se ehdon laatijalle tappiollisesti. Tarkasti määritelty kilpailukieltosopimuksen sisältö on siten työnantajan oman edun mukaista. (Paananen, 2009, 33-34) Jos työsopimus on solmittu kauan ennen kuin työsuhde päättyy, on huomio kiinni- tettävä kilpailukieltosopimuksen voimassaoloon. Voi nimittäin olla, että sopimus on ollut pätevä vain siihen aikaan kun sopimus solmittiin esimerkiksi jos työnteki- jä on tällöin työskennellyt tehtävissä, joissa on saanut merkittävää informaatiota liittyen yrityksen toimintaan. Jos työntekijän tehtävät ovat tämän jälkeen muuttu- neen siten, että perusteita sopimukselle ei enää ole ja työssä saadut tiedotkin ovat jo vanhoja, ei aikanaan solmittu kilpailukieltosopimus ole enää voimassa. (Paana- nen, 2009, 39) Helsingin hovioikeuden ratkaisussa (HO 24.10.2008, S07/3485) työntekijä oli solminut kilpailukieltosopimuksen vuonna 1995. Kuitenkin hänen työtehtävänsä olivat sisältäneen kilpailullisesti tärkeitä tietoja vasta vuonna 1997. Hovioikeus katsoi, että työnantajalla ei ole siten ollut perusteltua sy...

Related to Pätemätön sopimus

  • Sopimuksen soveltamisala Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritysten palveluksessa olevat ylemmät toimihenkilöt. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulutasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksen ylemmän toimihenkilön tehtävä on suunnittelu-, konsultointi- tai asian- tuntijatehtävä taikka esimiestehtävä. Xxxxxxx toimihenkilön toimi on suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehto- sopimuksen soveltamisalan sisältämiä toimia vaativampi. Xxxxxxxxxxxxx kuuluminen tiettyyn henkilöryhmään määräytyy hänen pääasiallisten tehtäviensä mukaisesti. Sopimus ei koske yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia ja johtamiseen osallistuvia henkilöitä, ei myöskään näihin verrat- tavia johtoa avustavia asiantuntijoita eikä henkilöitä, jotka edus- tavat työsuhteeseen liittyvissä asioissa yritystä suhteessa ylem- piin toimihenkilöihin ja joilla on oikeus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista.

  • Koko sopimus Tämän Sopimuksen katsotaan oleva koko sopimus sinun ja Myyjän välillä koskien Ratkaisujen ja Dokumentaation käyttöäsi. Tämä Sopimus ohittaa kaikki aiemmat tai samanaikaiset suulliset tai kirjalliset kommunikaatiot, toteamukset, lausunnot, takuut ja esitykset liittyen Ratkaisujen ja Dokumentaation asennukseesi ja/tai käyttöösi. Edellä mainitusta huolimatta mikään tässä Sopimuksessa ei heikennä oikeuksia, joita sinulla voi olla lainkäyttöalueellasi kuluttajansuojalakeihin tai muihin soveltuviin lakeihin perustuen ja joita ei voida sopimuksella muuttaa. Tämä Sopimus, Sovellettavat ehdot ja Dokumentaatio tulkitaan, niin pitkälle kuin se on käytännössä toteutettavissa, olevan yhdenmukaisia toistensa kanssa, mutta ristiriitatapauksessa niiden kohdalla seurataan seuraavaa arvojärjestystä: (i) Sovellettavat ehdot; (ii) tämä Sopimus; ja (iii) Dokumentaatio.

  • Muut Sopimusehdot Sopimusosapuolet edesauttavat kumpikin osaltaan sopimuksen toteutumista. Sopi- musosapuolet antavat viivytyksettä toisilleen tämän Käyttösopimuksen soveltami- sessa tarpeelliset tiedot. Käytännön menettelytapamuutoksista sopimusosapuolet so- pivat kirjallisesti Käyttösääntöjen puitteissa. Mikäli Tuottaja käyttää tämän Käyttösopimuksen velvoitteiden täyttämisessä palvelu- tuottajia tai alihankkijoita, Tuottaja vastaa tarvittavien sopimusten ja velvoitteiden täyt- tämisestä. Tuottajan tulee huolehtia myös siitä, että Tuottajan avoin toimittaja ja tase- vastaava ottavat huomioon tämän Käyttösopimuksen edellyttämät, tasekäsittelyyn liittyvät Suomessa sovellettavat säännöt ja ohjeet. Sopimusasiakirjojen pätemisjärjestys on seuraava: 1. Käyttösopimus, 2. Käyttösään- nöt, 3. Päätös, 4. Tarjous.

  • Sopimus Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle säädetyt ennakkotiedot mm. palvelun keskeisistä ominaisuuksista, palvelun hinnasta tai hinnan määräytymisen perusteista sekä teleyrityksen virhevastuusta. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla tai, jos se ei ole mahdollista, ne on annettava asiakkaan saataville ladattavassa asiakirjassa. Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle myös sopimustiivistelmä. Jos sopimustiivistelmää on teknisesti mahdotonta antaa ennen sopimuksen tekemistä, kuten puhelinmyynnissä, se on annettava viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin sopimus tulee voimaan vasta, kun asiakas on sopimustiivistelmän saatuaan vahvistanut sopimuksen. Viestintäpalvelua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Viestintäpalvelua koskeva sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti edellyttäen, että sopimuksen sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa, ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla. Muuta palvelua koskeva sopimus on mahdollista tehdä muotovapaasti. Viestintäpalvelua koskevassa sopimuksessa tai tilausta koskevassa tilausvahvistuksessa todetaan, milloin sopimus tulee voimaan. Muuta palvelua koskeva sopimus syntyy, kun teleyritys on hyväksynyt asiakkaan tilauksen esimerkiksi avaamalla palvelun tai ilmoittamalla hyväksyneensä asiakkaan tilauksen. Teleyrityksellä on sopimusta tehtäessä oikeus tarkistaa asiakkaan luottotiedot. Luottopäätös voidaan antaa automaattisia järjestelmiä käyttäen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalla on oikeus edellyttää, että asian käsittelee uudelleen luonnollinen henkilö. Sopimuksen voimaantulo saattaa edellyttää ennakkomaksun tai vakuuden maksamista. Tällöin teleyritys voi asettaa takarajan, johon mennessä vakuus on asetettava tai ennakkomaksu maksettava.

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Yleiset sopimusehdot Ellei muuta sovita, vuokralaisella on oikeus metsästää vuokra-alueelta metsästyslaissa mainittuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä vieraslajilainsäädännössä mainittuja haitallisia vieraslajeja, myöntää vuokra-alueelle lyhytaikaisia metsästyslupia ja rauhoittamattomien sekä haitallisten vieraslajien pyyntilupia sekä harjoittaa tavanomaisia riistanhoitotoimenpiteitä. Hirvieläimillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa metsästyslain 26 §:ssä mainittuja eläimiä. Petoeläimillä tarkoitetaan metsästyslain 5 §:ssä mainittuja petoeläimiä. Riistanhoitotoimenpiteet eivät saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle tai haltijalle. Vuokralainen vastaa myös myöntämänsä metsästysluvan perusteella tapahtuvan metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata tässä sopimuksessa tarkoitettua metsästysoikeutta kolmannelle ellei siitä erikseen muuta sovita. Yhteislupamenettely on hyväksyttyä. Vuokralainen vastaa siinäkin tapauksessa metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokranantaja säilyttää myös itse oikeuden metsästää vuokra-alueella tai siirtää pidättämänsä oikeuden kolmannelle. Osapuolet pitävät riista-, rauhoittamattomien ja vieraslajien kannansäätelyä sekä riistanhoitoa tämän sopimuksen olennaisena osana. Vuokralainen pyrkii aktiivisesti metsästyksen keinoin tapahtuvalla kannansäätelyllä alueellisen riistaneuvoston vuosittain määrittämän tavoitehirvikannan saavuttamiseen. Hirvieläinten pyyntilupia hakiessaan vuokralainen huomioi alueen maanomistajajärjestön riistanhoitoyhdistyksen sidosryhmäneuvottelussa antamat lausunnot vuosittain. Vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irtipitoon vuokra-alueella metsästyslain mukaisesti. Vuokralainen sitoutuu siihen, että metsästys, koirien koulutus tai riistanhoitotoimet eivät aiheuta haittaa vuokranantajalle. Jos ampumisesta tai metsästyksestä muutoin asuin- tai vapaa-ajan rakennuksen lähistöllä aiheutuu merkittävää haittaa vuokranantajalle, niin vuokranantaja voi purkaa sopimuksen, kuultuaan vuokralaista. Tämä sopimus ei oikeuta vuokralaista harjoittamaan alueella metsästysmatkailua tai muuta vastaavaa kaupallista toimintaa. Sellaisesta toiminnasta osapuolet neuvottelevat ja sopivat erikseen. Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole. Mahdollisista passitornien tms. rakenteiden pystyttämisestä, riistakameroiden käytöstä sekä nuolukivistä ja hirvieläinten ruokintapaikoista vuokra-alueella sovitaan erikseen. Vuokralaisella on oikeus raivata arvotonta puuvartista aluskasvillisuutta sekä puiden kuolleita oksia hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä passipaikoista. Raivauksesta ei saa aiheutua metsänomistajalle taloudellista vahinkoa. Vuokralainen saa tarvittaessa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöistä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöiden suorittamiseen. Ajoneuvoja on käytettävä siten, että ne eivät aiheuta haittaa tai vahinkoa maa- ja metsätaloudelle. Jos jotain vahinkoa kuitenkin aiheutuu, niin vuokralainen sitoutuu ilmoittamaan niistä vuokranantajalle ilman aiheetonta viivytystä ja korvaamaan aiheutuneet vahingot. Vuokralainen sitoutuu myös mahdollisuuksiensa mukaan ilmoittamaan havaitsemistaan metsätuhoista (esimerkiksi myrskytuhot) vuokranantajalle. Muutoksista tilan/tilojen omistuksessa/hallinnassa ja muista tähän metsästysvuokrasopimukseen mahdollisesti vaikuttavista muutoksista pyritään ilmoittamaan sopijakumppanille kohtuullisessa ajassa. Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi omistaja saa irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen päättymään kuten toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta on sovittu. Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy voimassa. Jos kiinteistön luovutuskirjassa on määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä tai jos luovutuksensaaja on sopimuksen muutoin hyväksynyt, vuokrasopimus sitoo luovutuksen saajaa. Jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muutoin sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin, eikä rikkomus ole vähäinen, vuokranantaja saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Jos vuokranantaja rikkoo sopimusehtoja, eikä rikkomus ole vähäinen, tai jos vuokrattu alue olosuhteissa tapahtuneen muutoksen vuoksi käy metsästykseen soveltumattomaksi, vuokralainen saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Toistaiseksi tehty sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa. Irtisanomisaika on hirvieläinten ja suurpetojen metsästystä koskien kuusi kuukautta ja muilla riistaeläimillä kolme kuukautta. Sopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua umpeen. Irtisanominen voidaan tehdä myös sähköpostiviestillä. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua umpeen.

  • Sopimuksen kohde 1.1. Asiakas rekisterinpitäjänä ohjeistaa Maponille, miten henkilötietoja käsitellään Palvelun tarjoamiseksi Asiakkaan ja Maponin välillä tehdyn Sopimuksen mukaisesti. Palvelun tarjoamisen aikana Asiakkaalta tai Mapon järjestelmästä saatujen henkilötietojen osalta Asiakas toimii rekisterinpitäjänä, ja Mapon tietojenkäsittelijänä.

  • Sopimusosapuolet Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 2 samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopi- japuolelle. Turussa xx.xx.2020 Turun kaupunki Raision kaupunki Liite 1. Talousarvio

  • Sopimuksen sitovuus Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden ala- yhdistyksiä sekä työnantajia ja toimihenkilöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta huolehtimalla siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja toimihenkilöt eivät riko sen määräyksiä.