Raportointi ja seuranta Mallilausekkeet

Raportointi ja seuranta. Sopimuksen toteutumista seurataan tarvittaessa sopimusseuranta palavereissa, joiden koollekutsujana vastaa tilaajan yhdyshenkilö. Palaverit pidetään yhdessä sovitussa paikassa. Toimittaja voi ottaa sopimuspalaverin yhteyteen muita asioita yhdessä sovittaessa. Toimittajalla ei ole oikeutta veloittaa sopimusseurantapalavereihin osallistumisesta. Toimittajan tulee laatia seuraavat raportit sopimuskaudella kerran vuodessa tai tilaajan niin halutessa useammin. • ABC-ostotilasto eurojen ja kilomäärien mukaan • tilatut määrät tilaajittain • toimitusten xxxx xxxxxxxxxxxx yhteensä euroina • yhteenveto reklamaatioista, palautteista ja toimenpiteistä • toimitusten määrät ja toimitusvarmuus
Raportointi ja seuranta. Sipoo palveluntuottajana sekä muut osapuolina olevat kunnat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan palvelun toteutumisesta ja kehittämisestä. Kuntakohtainen kuukausittainen yhteenveto palvelun toteutuksesta (asiakasmäärät ja muu tarpeellinen tieto) on toimitettava kaikille osapuolille kerran kuukaudessa esimerkiksi laskutuksen yhteydessä. Asiakaspalautteet pyydetään ja käsitellään kerran vuodessa. Sipoo on palveluntuottajana velvollinen toimittamaan saamansa muiden osapuolina olevien kuntien toimintaa koskevat reklamaatiot kuntien tiedoksi viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluessa niiden saapumisesta. Muut osapuolina olevat kunnat ovat vuorostaan velvollisia saattamaan palveluntuottajana olevaa Sipoota koskevat reklamaatiot viivytyksettä ja vähintään kahden viikon kuluessa niiden saapumisesta tiedoksi Sipoolle.
Raportointi ja seuranta. Liitteessä 3 määritellyt vastuutahot huolehtivat sovitun asian toimeenpanon etenemisestä sovitussa aikataulussa. Toimeenpanon tueksi voidaan perustaa väliaikaisia tai pysyviä työryhmiä tai verkostoja yhden tai useamman asiakokonaisuuden tarpeen mukaisesti. Vastuutaho raportoi Sopimuksen toteutumisesta YTA-johtoryhmälle, joka seuraa ja arvioi tavoitteiden toteutumista sekä raportoi niistä aluevaltuustolle. Yhteistyösopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja yhteistyöalueen hyvinvointialueiden välisissä neuvotteluissa, johon osallistuvat myös valtiovarain- ministeriö ja sisäministeriö.
Raportointi ja seuranta. Kaupungilla on vastuu toiminnan seurannasta. Seurantaa varten SPR:n ensihuoltotoimintaan osallistuva ryhmä/ryhmät raportoivat kirjallisesti toimintatilanteista esimerkiksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tilanneraportilla mahdollisine liitteineen. Tämä sopimus annetaan tiedoksi Punaisen Ristin Hämeen piirille ja keskustoimiston kotimaan valmiustiimille.
Raportointi ja seuranta. Palveluntuottaja raportoi tehdyt suoritteet (asiakaskäynnit) Tilaajalle kokonaisulkoistussopimuksen ohjausryhmässä erikseen sovittavalla tavalla.
Raportointi ja seuranta. Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuo- sittain Pohjoisen yhteistyöalueen arviointiryhmäs- sä, joka koostuu Pohjoisen YT-alueen hyvinvoin- tialueiden johtavista viranhaltijoista. Arviointiryh- män kokoonpanosta tekee päätöksen PP-HVA:n aluehallitus hyvinvointialueiden esityksestä. Arvi- ointiryhmän tehtävä on arvioida hyvinvointialuei- den yhteistyötä ja tarvittaessa antaa suosituksia sopimukseen tarvittavista päivityksistä. Arviointi- ryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa PP- HVA:n kutsumana. Arviointiryhmä raportoi sopi- muksen toteutumisesta ja mahdollisista muutos- tarpeista aluehallituksille. Seuraavan yhteistyösopi- muksen valmistelu aloitetaan tarvittaessa, kuiten- kin viimeistään vuonna 2024. Yhteistyösopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeri- ön ja yhteistyöalueen hyvinvointialueiden välisis- sä neuvotteluissa, johon osallistuvat myös valtiova- rainministeriö ja sisäministeriö.
Raportointi ja seuranta. Vuosittain huhtikuun loppuun mennessä sitoumus2050-sivuston kautta sitoumuksen tehneiltä toimijoilta edellytetään raportointia edellisestä kalenterivuodelta mallisopimuspohjan mukaisesti. Ympäristöministeriön green deal –koordinaattori huolehtii raportointien muistattamisesta teknisen toimittajan kanssa (Motiva). Sopimusosapuolet raportoivat samassa aikataulussa omista toimenpiteistään ympäristöministeriölle, joka valmistelee ohjausryhmälle koosteen kaikista raportoinneista.

Related to Raportointi ja seuranta

  • RAPORTOINTI Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Tietoturvaloukkaukset 8.1. Palveluntuottajan on ilmoitettava Tilaajalle kirjallisesti tietoonsa tulleesta henkilötietojen tie- toturvaloukkauksesta ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi Palveluntuottaja sitoutuu ilmoitta- maan Tilaajalle ilman aiheetonta viivytystä muista palvelun häiriö- tai ongelmatilanteista, joilla voi olla vaikutuksia rekisteröityjen asemaan ja oikeuksiin.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja työsuoje- luasioissa ja -yhteistoiminnassa. Velvollisuus työsuojeluval- tuutetun valitsemiseen asetetaan työsuojelun valvontalais- sa. Lisäksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa on lakia täydentäviä määräyksiä, jotka tulee ottaa huomioon. Työsuojeluvaltuutetun ainoa tehtävä ei ole edustaa työn- tekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa, vaan hänellä on tärkeä tehtävä työturvallisuuden ylläpitämisessä. Hänellä on velvollisuus seurata työpaikan työsuojeluolosuhteita ja ilmoittaa mahdollisista epäkohdista työnjohdolle. Lisäk- si hänen täytyy aktiivisesti omalta osaltaan pitää huoli siitä, että työntekijät ovat riittävän tietoisia ja perehtyneitä työpaikan työsuojelumääräyksiin, jotta he voivat noudattaa niitä täsmällisesti tapaturmien välttämiseksi. Tehtävän- sä hoitamiseksi työsuojeluvaltuutetulla on myös muuta henkilöstöä laajemmat oikeudet. Hänellä on esimerkiksi oikeus keskeyttää työnteko, mikäli hän havaitsee välittö- män vaaratilanteen. Työsuojeluvaltuutettu tulee valita, mikäli työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työnteki- jää. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus valita työsuojeluval- tuutettu myös tätä pienemmissä yrityksissä. Kyseessä on velvollisuus, joten työntekijät eivät voi jättää valitsematta työsuojeluvaltuutettua siinäkään tilanteessa, ettei vapaa- ehtoista tehtävään löydy. Tällöin työnantaja ei voi osoittaa henkilöä tehtävään, mutta työntekijöitä tulisi huomauttaa velvollisuuden täyttämisestä sekä tarvittaessa antaa tietoa heidän oikeudestaan valita työsuojeluvaltuutettu. Valtuu- tettu edustaa koko työpaikan henkilöstöä, mutta toimihen- kilöillä on myös oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa näin halutessaan. Työsuojeluvaltuutetun valinta tehdään vaaleilla, joissa työntekijät valitsevat itselleen sekä työsuojeluvaltuutetun että kaksi varavaltuutettua kahden vuoden toimikaudeksi. Ehdolle voivat asettua kaikki työntekijät, riippumatta jär- jestäytymisestä tai muista luottamustehtävistä. Myös työ- paikan luottamusmies voi asettua ehdolle ja tulla valituksi molempiin rooleihin. Vaalien järjestäminen on työntekijöi- den vastuulla, mutta niiden ajankohdasta ja pitopaikasta tulee sopia etukäteen työnantajan kanssa. Huomioon tulee ottaa, että vaalit eivät saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle ja kaikilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus osallistua niihin. Työnantajan tulee edistää vaalien järjestämistä antamalla työntekijöille luettelo työpaikan työntekijöistä sekä muista henkilöstöryhmistä, mikäli ne valitsevat itselleen oman työsuojeluvaltuutetun. Välittömästi vaalien ratkettua niiden toimittajan tulee il- moittaa kirjallisesti työnantajalle valittu työsuojeluvaltuu- tettu sekä varavaltuutetut.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.