Seisokkikorvaus Mallilausekkeet

Seisokkikorvaus. 8. 5 §:n 6. ja 11. kohdassa mainittuina seisokkiaikoina, juhannuksena, jouluna ja pääsiäisenä, sekä uutena vuotena, vappuna ja helluntaina suoritetusta työstä maksetaan 200 %:lla korotettu palkka.
Seisokkikorvaus. Työstä, jota tehdään 6.4.1 kohdassa tarkoitettujen juhannus- ja jouluseisokkien aikana maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorvaukset. Samalla tavalla korvataan työskentely - sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä, - uudenvuodenaaton klo 14.00 ja seuraavan arkipäivän aamun vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä klo 07.00 välisenä aikana, - pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä klo 07.00 välisenä aikana ja - helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana. Päivätyöntekijälle maksetaan seisokkikorvaus myös jouluseisokkia välittömästi seuraavana sunnuntaina tehdystä työstä.
Seisokkikorvaus. Työstä, jota tehdään 6.4.1 kohdassa tarkoitettujen juhannus- ja jouluseisokkien aikana maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorvaukset. Samalla tavalla korvataan työskentely - sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä, - uudenvuodenaaton kello 14.00 ja seuraavan arkipäivän aa- mun vuorotyössä kello 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 väli- senä aikana, - pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä ai- kana ja - helluntaiaaton kello 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun vuoro- työssä kello 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä aikana. Päivätyöntekijälle maksetaan seisokkikorvaus myös jouluseisok- kia välittömästi seuraavana sunnuntaina tehdystä työstä. Lauantain ja juhlapäivän aaton klo 06.00 sekä sunnuntain ja juh- lapäivän klo 06.00 välisenä aikana maksetaan työntekijälle kul- takin työtunnilta erillisenä lisänä saunalisä, joka on 23,05 % pa- periteollisuuden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettu- na). Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivänä saunalisä maksetaan ai- noastaan ensimmäiseltä. Saunalisälle maksetaan työehtosopi- muksen edellyttämät seisokki- ja ylityökorotukset. Muist. 1. Neljännen neljänneksen perusteella määräytyvää sau- nalisää sovelletaan seuraavan neljännen vuosineljän- neksen alusta lukien. Palvelusvuosikorvaus Palvelusvuosikorvauksen määrä‌ Työntekijälle maksetaan hänen keskituntiansionsa ja työsuh- teensa keston perusteella määräytyvä palvelusvuosikorvaus. Palvelusvuosikorvaus määräytyy tilastovuosineljänneksen vii- meiseen päivään yhtäjaksoisesti jatkuneen työsuhteen perus- teella seuraavasti: Työsuhteen kesto Palvelusvuosikorvauksen määrä vähintään 3 vuotta 8,00 x keskituntiansio '' 6 '' 14,00 x '' '' 9 '' 26,00 x '' '' 12 '' 32,00 x '' '' 18 '' 38,00 x '' Uudet taulukot tulevat voimaan vuoden 2020 toisen tilastovuosi- neljänneksen alusta lukien (30.3.2020). Siirtymäsäännös: Mikäli työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden 10.2.2020 mennessä, hänelle maksetaan palvelusvuosikorvaus- ta 9.2.2020 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen n:o 49 taulukon mukaisesti siihen saakka, kunnes hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 3 vuotta. SOV. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki työsuhteet saman Metsäteollisuus ry:n jäsenyri- tyksen tai saman konsernin eri yrityksen palveluksessa paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltam...

Related to Seisokkikorvaus

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Tietoturvaloukkaukset 8.1. Palveluntuottajan on ilmoitettava Tilaajalle kirjallisesti tietoonsa tulleesta henkilötietojen tie- toturvaloukkauksesta ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi Palveluntuottaja sitoutuu ilmoitta- maan Tilaajalle ilman aiheetonta viivytystä muista palvelun häiriö- tai ongelmatilanteista, joilla voi olla vaikutuksia rekisteröityjen asemaan ja oikeuksiin.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Korvausrajoitukset TMH 0.3 Korvauksen edellytyksenä on, että tapahtumasta on tehty rikosilmoitus. Ajoneuvojen, kulkuvälineiden, moottorityökoneiden ja niissä olevan omaisuuden sekä kuljetettavana olevan omaisuuden osalta korvauksen edellytyksenä on lisäksi, ettei ajoneuvoa, kulkuvälinettä, moottorityökonetta tai muuta omaisuutta ole saatu takaisin 30 päivän kuluessa Xxxxxxxxx toimitetusta vahinkoilmoituksesta. Lisäksi korvauksen edellytyksenä on, että - irtaimen omaisuuden säilytystilana toimiva rakennus, huoneisto, metallinen kontti tai näiden sisällä oleva erillinen säilytystila on suojattu ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla - irtaimen omaisuuden säilytystilana toimiva ajoneuvossa, kulkuvälineessä tai moottorityökoneessa oleva kiinteä umpinainen tila on suojattu ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa tai muussa Fennian antamassa kirjallisessa ohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla - irtain omaisuus on kiinnitetty ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla - rakennukseen tai kiinteään rakennelmaan kiinnitetty valaisin, antenni, valvontalaite, markiisi tai vastaava varuste on kiinnitetty valmistajan tai Fennian antaman kirjallisen ohjeen mukaisesti siten, että varusteen anastaminen edellyttää kiinnityksen purkamisen tai rikkomisen työkalua käyttäen - ajoneuvo, kulkuväline tai moottorityökone on suojattu ja lukittu vakuutuskirjaan merkityssä murtosuojeluohjeessa edellytetyllä tai tätä suojaavammalla tavalla Tämä ehtokohta on poiketen vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 31 §:stä korvausrajoitus, ei suojeluohje. Vakuutuksesta ei korvata - vahinkoa, jonka tapahtumisajankohtaa ei voida määritellä - vahinkoa, jonka tapahtumispaikkaa ei voida määritellä - vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta tai, joka todetaan vasta määräaikaisinventaarin yhteydessä - vahinkoa, joka on aiheutunut tietomurrosta, tietovarkaudesta, vakoilusta tai muusta vastaavasta tapahtumasta.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.