Sopimuskäytännön ja oikeuskielen kehitystarpeista Mallilausekkeet

Sopimuskäytännön ja oikeuskielen kehitystarpeista. Valitukset kelvottomasta työstä tahi pilalle menneestä teoksesta ja sen kautta tulleesta vahin- gosta ja tappiosta, sekä muut riidat ostajain ja elinkeinon-harjoittajain välillä, kuin myös kaikki kanteet rikostöistä tätä asetusta vastaan ajetaan yleisen tuomioistuimen tykönä, ellei asia erinäisten asetuksien mukaan kuulu poliisikamarin käyteltäviin.”1 Kauas on tultu niistä ajoista, kun juridinen kielenkäyttö oli runomuotoista, rytmillistä, rituaalista ja jopa maagista.2 Oikeuskieli voisi edelleen olla sellaista, ellei sitä olisi tietoisesti kehitetty. Oikeuskielellä on useita tehtäviä, joita ovat esimerkiksi oikeuden arvovallan tukeminen ja oi- keudesta ja oikeudellisista asioista viestiminen.3 Voiko olla, että painotamme oikeuden arvoval- taa liikaa niin, että viestin välittäminen unohtuu? Xxxxxxxxxxx vahvistaa juristikunnan ryhmähenkeä ja kryptinen kielenkäyttö tukee oikeusalan asiantuntijoiden arvovaltaa. Oikeuskielen käytössä ilmenee tietty monimutkaisuuden ihan- nointi. Yksi oikeuskielen vaikeatajuisuuden syistä onkin se, että asiantuntijat suosivat tyyliä, jonka tarkoitus on tehdä vaikutus ulkopuolisiin.4 Näkemykseni mukaan juristit voivat tehdä käyttäjäystävällisempiä tekstejä, ilman että juristikunnan identiteetti ja oikeuden arvovalta mu- renee. Oikeuskielen selkeys ei tee juristia turhaksi, sillä juridiset asiat voivat olla ilman kankeaa kieliasuakin vaikeita ymmärtää, eikä vaikeutta ole tarpeen oikeuskielellä tehostaa. Selkeä oi- keuskieli voi myös olla keino tukea oikeuden arvovaltaa, sillä emme voi aidosti sitoutua ja 1 Ruotsin valtakunnan laki 1909, s. 191. K.A Elinkeinoista 46 §. 2 Mattila 2017, s. 62. 3 Mattila 2017, s. 51, 54. 4 Mattila 2017, s. 59, 160. noudattaa normeja, joita emme ymmärrä tai muista.5 Jos oikeustieteilijät eivät olisi aiemmin uskaltaneet ottaa riskiä oikeuskielen kehittämiseksi, lu- kisimme edelleen runomuotoista ja iskulauseen kaltaista oikeustekstiä. Oikeuskielessä on ajan saatossa tehty suuria harppauksia ja nykyään kehitystyötä jatketaan ennakoivan oikeusajattelun ja sopimusmuotoilun pioneerien toimesta. Tämän tutkielman tarkoitus on jatkaa keskustelua pa- remman oikeuskielen ja sopimuskäytännön puolesta ja esittää ratkaisuehdotuksia sopimusehto- jen epäselvyysongelmiin sopimusmuotoilun keinoin. Tässä tutkielmassa sopimusehdot on muo- toiltu sillä ajatuksella, että ne olisivat mahdollisimman käyttäjäystävällisiä ja tukisivat sopimus- puolten onnistumisen edellytyksiä. Ehtoja ei ole laadittu juristeilta juristeille -...

Related to Sopimuskäytännön ja oikeuskielen kehitystarpeista

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Ylivakuutus ja rikastumiskielto Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudel- le sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittä- miseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olen- naisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puut- teelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 17.08.2020 - 31.12.2023

  • Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättymään milloin tahansa vakuutuskauden aikana. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Muu irtisanominen on mitätön. Jos vakuutuksenottaja ei ole määrännyt vakuutuksen päättymisaikaa, vakuutus päättyy, kun irtisanomista koskeva ilmoitus on jätetty tai lähetetty Fennialle. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole, jos vakuutussopimuksen sovittu voimassaoloaika on lyhempi kuin 30 vuorokautta.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. 2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella: Lomapäivien kerroin Lukumäärä 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 loma- päivää kohden. Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Talousarvio ja -suunnitelma Seuraavan vuoden talousarviosta ja -suunnitelmasta on jäsenkunnille toimitettava riittävät tiedot 31.8. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Talousarvion muutosesitykset tulee saattaa jäsenkuntien tietoon hyvissä ajoin ennen muutospäätöksen tekemistä.