Sosiaali- ja terveyspalvelut Mallilausekkeet

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto on Ristiinassa arkipäivinä. Suomenniemellä lääkärin vastaanotto joka 2. viikko samana arkipäivänä ja sairaanhoitajan vastaanotto kahtena päivänä viikossa. Muina aikoina Suomenniemen palvelut tarjotaan Ristiinasta. Terveysneuvonta ja neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut ovat Ristiinan yksikössä, josta hoidetaan Suomenniemen palvelut. Ristiinassa on hammashoidon yksikkö ja Suomenniemen hammashoidon palvelut tarjotaan Ristiinassa. Ristiinan terveysaseman peruskorjauksen yhteydessä vuodeosasto muutetaan peruskorjauksesta tehtävän suunnitelman mukaisesti lyhytaikaisen sairaalasta kotiuttamisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköksi, jossa otetaan huomioon Ristiinan ja Suomenniemen alueen tarpeet ja hoitopaikkamäärä. Sosiaalityön palvelut ovat Ristiinan yksikössä ja yksiköstä hoidetaan Suomenniemen palvelut. Lastensuojelupalvelut ovat Ristiinassa ja Suomenniemen lastensuojelu tukeutuu Ristiinan yksikköön. Vanhuspalvelut, kotihoito ja palveluasuminen järjestetään nykyisen toimintamallin mukaisesti.
Sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämääränä on toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Tähän pyritään mahdollisimman laajalla sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä kunnilta viidelle sosi- aali- ja terveysalueelle (sote-alue), jolloin kuntien vastuulle jää palveluiden tuottaminen kuntayhtymän jäsenkuntana tai tuottamisalueen vastuukuntana. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen mukaan sotealue laatii palve- lujen toteuttamisesta joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen, jonka valmistelussa STM:ää on kuultava. Päätöksessä määritellään tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja tuotta- misalueen vastuukunnat sekä niiden tehtävät, rahoituksen ja voimavarojen kohdentami- nen, keskeiset periaatteet ostopalveluille, laatu- ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt, lähi- palvelujen varmistaminen sekä kielelliset oikeudet. Tuottamisvastuun edellytyksenä on riittävät voimavarat ja kyky vastata sosiaali- ja ter- veyspalveluista yhtenä kokonaisuutena siten kuin laissa tarkemmin määritellään. Tuottami- nen voi tapahtua omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa. Teemallisia tuottajakuntayhtymiä ei voida muodostaa. Uusi kunta, metropolikaupunki, muodostuu viidestä nykyisestä kunnasta, jotka kuulu- vat eteläiseen sote-alueeseen. Metropolikaupungin väestöpohja on merkittävä ja sen alueella saadaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut integroitua kokonaisvaltaisesti. Metropolikau- punki myös täyttää kaikki asetettavissa olevat tuottamisvastuun kriteerit. Sote-uudistuksen tavoitteet saavutettaisiin parhaiten siten, että metropolikaupunki olisi tuottamisvastuullinen toimija nykyisten viiden kunnan alueella. Tämä mahdollisuus tulisi sisällyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin. Vaihtoehtoisesti metropolikaupunki voisi olla tuottamisvastuualueen vastuukunta, jol- loin sote-integraation piiriin tulisi koko Hyks-sairaanhoitoalue. Metropolikaupunki vastaisi alueellaan kaikista lainsäädännön kunnille antamista teh- tävistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisprosessit, samoin kuin vastuu- alueen päätöksenteko ja johtaminen olisivat uuden kunnan perustoimintaa. Tällöin väl- tyttäisiin kuntayhtymähallintoon liittyvistä ohjattavuusongelmista. Metropolikaupungin ja eteläisen sote-alueen muodostama järjestäjä-tuottajamalli tarjoaisi tasapainoisen neu- votteluase...
Sosiaali- ja terveyspalvelut. Perusturvan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti omana toimintana. Terve- yskeskus toimii Säkylässä ja Kepolassa on lääkäripalveluja tarjoava terveysasema. Tärkeä tavoi- te on edistää uuden kunnan oman palvelutuotannon uudistamista tehokkuuden ja tuottavuu- den parantamista sekä uusien toimintamallien käyttöönottoa sosiaalitoimen ja terveydenhuol- lon palveluissa. Kuntien yhteisen terveydenhuollon kuntayhtymä puretaan kuntaliitoksen toteutuessa 31.12.2015 lukien.
Sosiaali- ja terveyspalvelut. Vähäarvoisia hankintoja eli alle 5.000 euron arvoisia hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa. 5.000 – 10.000 euron arvoisissa hankinnoissa tulee pyytää tarjouksia vapaamuotoisesti soveltuviksi tiedetyiltä tarjoajilta (esimerkiksi kaksi tarjousta eri tarjoajilta). Tarjoukset voidaan pyytää puhelimitse eikä niitä tarvitse erikseen dokumentoida. 10.000 – 400.000 euron arvoisissa hankinnoissa tulee pyytää kirjallisia tarjouksia soveltuviksi tiedetyiltä tarjoajilta (esimerkiksi 3 – 5 tarjousta eri tarjoajilta). Tarjousten pyytäjän on huolehdittava riittävästä dokumentoinnista siten, että jälkikäteen on osoitettavissa toteutettu kilpailuttaminen ja siinä annetut tarjoukset. Näissä hankinnoissa tehdään valituskelpoinen hankintapäätös.
Sosiaali- ja terveyspalvelut. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn loppuvuodesta 2014. Lain hyväksyminen ja mahdollinen voimaantulo varmistuu erityisen kuntaja- koselvityksen toimikauden päättymisen jälkeen. Sopijakunnat tarkentavat yhdistymissopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- tä ja tuottamista käsittelevän tämän sopimuskohdan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan ennen kuin sopijakunnat päättävät kuntien yhdistymisestä viimeistään 30.4.2015. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan ennen sopijakuntien päätöksentekoa kuntien yhdistymisestä, sopijakunnat hakevat yhdessä Turun kaupunkiseudun ja muiden Varsinais- Suomen kuntien kanssa toimivan hallinnollisen ratkaisun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuussa olevien organisaatioiden perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi järjestämis- lain mukaisesti. Sopijakunnat siirtävät järjestämislain mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantonsa ja palveluhenkilöstössä tuotantovastuussa olevan organisaation palvelukseen lain määräämä ajankoh- tana. Sopijakunnat sopeuttavat yhdistymishallituksen ohjauksessa kuntien hallinnon ja tukipalvelut muut- tuneeseen tilanteeseen. Samoin omaisuusjärjestelyt tehdään tuotantoalueen kuntien sopimalla ta- valla ja/tai järjestämislaissa säädetyllä tavalla. Siinä tapauksessa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan ennen kuntien pää- töksentekoa yhdistymisestä tai lain voimaantulo siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi, sopijakunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Yhdistymishallituksen ohjauksessa tehdään sopijakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdistämiseen liittyvät valmistelut. Sopijakunnat irtautuvat nykyisistä kuntayhtymien tai vastuukun- tien ylläpitämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista vuoden 2017 alusta. Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenteeseen kuuluva monijäseninen toimielin ohjaa ja vastaa päätöksenteosta sosiaali- ja terveyspalveluissa yhdistetyssä kunnassa.

Related to Sosiaali- ja terveyspalvelut

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Vuokranantajan ilmoitus maaperän puhtaudesta Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä vuokrananta- jaan (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu). Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutu- neet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sel- vyyden vuoksi todetaan, että alemman ohjearvon alittavista haitta-ai- nepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokranantaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta vii- västymisestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, joita vuokralaisen hankkeelle tai kolmannelle osapuo- lelle saattaa aiheutua. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus pilaantuneesta maaperästä on voimassa siihen asti, kun kaikki vuokra-alueelle raken- nettavat rakennukset ovat asemakaavan nro 12220 ja tämän vuokraso- pimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ensimmäisen kerran viran- omaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi, kuitenkin enintään viisi vuotta vuokrasuhteen alkamisesta lukien. Tämän jälkeen vuokra- lainen vastaa pilaantumisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus ei koske vuokralai- sen tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista. Edellä mainittu ei myöskään koske vuokra-aikana aiheutunutta pilaantumista riippumatta sen aiheut- tajasta.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoi- suuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai vi- ranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyö- tykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa ai- heuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat ai- heuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ai- netta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilai- toksen rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC, • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erilli- sellä sopimuksella.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Sopimussakko ja vahingonkorvaus Jos vuokramies rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, hän on velvollinen maksamaan kaupungille paitsi vahingonkor- vausta, myös sopimussakkoa, joka on määrältään sen hetkinen vuotuinen vuokra viisinkertaisena, sekä kaupungille asiasta aiheutuneet kustannukset.

  • Luottamusmiesten koulutus Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamises- ta on sovittu koulutussopimuksessa. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.