Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus. Vastuuvakuutuksesta ei korvata tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettua vahinkoa tai kustan- nusta.
Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus. Vakuutuksesta ei korvata tahallaan tai törkeällä huolimatto- muudella aiheutettua vahinkoa. Yksittäisen vakuutetun tahallista tai törkeän huolimatonta tekoa tai laiminlyöntiä tai tietoisuutta jonkun toisen vakuu- tetun teosta tai laiminlyönnistä ei lueta muiden vakuutettujen syyksi.
Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus. Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai törkeää huolimattomuuttaan AIG:n vastuuta voidaan alentaa tai korvaus voidaan evätä kokonaan sen mukaan, mikä on olosuhteisiin nähden kohtuullista.
Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus. Vakuutuksesta ei korvata tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettua vahinkoa (katso kuluttajaan rinnastettavien yritysasiakkaiden osalta kuitenkin Yritysturvan yleiset sopimusehdot kohta 6.2). Vahinkoa voidaan pitää tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheutettuna muun muassa silloin, jos vahingon aiheuttanut teko, toimintatapa tai laiminlyönti on sisältänyt olosuhteet huomioiden huomattavan riskin vahingon syntymisestä. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tahallisesti ja törkeällä huolimattomuudella aiheutettu vahinko, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on työnantajana vastuussa työntekijän työssä aiheuttamasta vahingosta ja vakuutuksenottaja tai vakuutettu osoittaa, ettei se, eikä sen työjohto tiennyt eikä heidän pitänytkään tietää työntekijän menettelystä (katso Yritysturvan yleiset sopimusehdot).
Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus. Vakuutuksesta ei korvata vakuutuksenottajan tai tämän lukuun työskentelevän tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamaa vahinkoa tai kus- tannusta.
Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus. Jos rahdinkuljettaja on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, hän ei voi vedota niihin tämän luvun säännöksiin, jotka vapauttavat hänet vastuusta tai rajoittavat vastuuta taikka siirtävät todistamisvelvollisuuden toiselle. Tällöin välilliset vahingotkin tulevat korvattaviksi, jos vastuunrajoitukset eivät ole sovellettavissa. Sisula-Tulokas (2003) muotoilee asian: ‖Rahdinkuljettajalla, joka on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, ei ole oikeutta vastuunrajoitukseen. Hänen on korvattava koko aiheutunut vahinko102‖ TKSL noudattaa täten tuottamusvastuuperiaatetta vahingoista, jotka ovat vastuunrajoituksien rajoittamaa määrää suuremmat. Tilanteissa, joissa lähettäjä ei jostain syystä ole erikseen ilmoittanut rahdin tavallista suurempaa arvoa, TKSL:n säännökset korvausmäärästä herättävät kysymyksen, kuinka laajasti erilaisiin sopimuskumppaneihin soveltuvia ne ovat, varsinkin jos sopimusrikkomuksessa ei ole kyse tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta. Esimerkkinä voimalaitokseen kuljetettavan hakkeen korvaamiseen edellä mainitut säännökset voisi kuvitella olevan huomattavasti 102 Sisula-Tulokas (2003) s. 160. Sanamuotoa ‖…sopimuksen rikkomisesta aiheutunut vahinko kokonaan‖ käytettiin myös ratkaisussa KKO 1984 II 152. sopivampia, kuin vaikkapa tietyn, voimalaitoksen toimintaan ratkaisevasti liittyvän osan kuljettamiseen. Jos kyseessä on vaikkapa yksittäinen, erikoisvalmisteinen pultti, pultin hinta tai 20 euron korvaus puuttuvaa kiloa kohti ei todennäköisesti vastaa vahinkoa, joka osan viivästymisestä aiheutuu. Tässä mielessä TKSL:n korvaussäännökset vaikuttavat vajavaisilta. Taloustieteen näkökulmasta korvaus tulisi olla siinä määrin suuri, että se loisi tarpeeksi kannustimia panostamaan sopimuksen noudattamiseen, silloin kun sen noudattamisesta koituvat hyödyt kattavat siitä aiheutuvat kustannukset. Mitä pienempi vahingonkorvaus on, sitä suurempi on todennäköisyys, ettei se luo tarpeeksi kannustimia panostamaan sopimuksen noudattamiseen. Tätä seikkaa pitää tietenkin punnita edellä mainittuihin kannustimiin ilmoittaa tavallista suuremmasta rahdin arvosta, joka myös tähtää säilyttämään kannustimet varautumiseen sopimuksen täyttämiseksi riittävinä.