Talanoa-dialogi. Pariisin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä päätettiin myös vuoden 2018 aikana käytävästä dialogista ilmastotoimien kunnianhimoon liittyen, ottaen huomioon mm. IPCC:n 1,5 asteen raportti. Tällä ns. Talanoa- dialogilla8 oli useita maailmanlaajuista tilannekatsausta muistuttavia piirteitä. Se tarkasteli Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutumista kolmen kysymyksen valossa: missä ollaan nyt, mihin halutaan mennä ja miten tavoitteeseen päästään. Dialogiin osallistuivat Pariisin sopimuksen osapuolten lisäksi erilaiset sidosryhmät. Dialogin nimi ’talanoa’ tulee sen aikana YK:n ilmastoneuvottelujen puheenjohtajana toimineelta Fijiltä. Se tarkoittaa avointa ja läpinäkyvää dialogia, jonka osallistujat jakavat tarinoita pyrkien empaattiseen ja toiset huomioivaan lopputulokseen ja jonka puitteissa toisten syyttely ja kriittiset huomiot ovat kiellettyjä. Tyynenmeren perinteitä kunnioittaen myös YK:n ilmastosopimuksen puitteissa käyty talanoa määriteltiin rakentavaksi, tukea tarjoavaksi ja ratkaisukeskeiseksi prosessiksi. Dialogin ensimmäisessä vaiheessa eri toimijat järjestivät paikallisella, kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla tapahtumia tukemaan Talanoa-dialogin toteutumista ja toimittivat kirjallisia panoksia yhteiseen prosessiin. Dialogin aikana tarkasteltiin osapuolten yhteisiä toimia Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumiseksi. Dialogilla pyrittiin myös antamaan osapuolille eväitä näiden seuraavien kansallisesti määriteltyjen panosten valmisteluun ja kunnianhimon nostamiseen. Talanoa-dialogiin osallistui useita toimijoita ja sen aikana keskusteltiin useista tärkeistä asioista. Sen sijaan sen vaikutus Pariisin sopimuksen toimeenpanoon jäi varsin väljäksi. Joulukuussa 2018 järjestetyssä Katowicen ilmastokokouksessa osapuolet tyytyivät sanamuotoon, joka ”kutsuu” valtioita ”ottamaan huomioon” Talanoan dialogin lopputulokset9 valmistellessaan kansallisesti määriteltyjä panoksiaan vuotta 2020 edeltävän kunnianhimon tason nostamiseksi.10
