Common use of Taloudelliset vaikutukset Clause in Contracts

Taloudelliset vaikutukset. Omaisuusjärjestelyjen kuntataloudelliset ja hyvinvointialueen talouteen kohdistuvat vaikutukset on esitetty hallituksen esityksessä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen anta- miseksi (HE 241/2020 vp). Vuokramenot sisältyvät hyvinvointialueen rahoituksesta annetun lain (617/2021) 5 §:n mukaisiin valtionrahoituksen perusteena oleviin kustannuksiin. Vaikutus valti- ontalouteen ilmenee kunnilta siirtyvään rahoitukseen sisältyvien tilakustannusten ja asetuksen mukaisen vuokratason erotuksesta. Taloudellisten vaikutusten arviointia vaikeuttaa tarkan tiedon puute kuntien toimitiloista sekä se, että kunnilta siirtyvät kustannukset eivät ole vertailukelpoisia ja erikseen ei raportoida pelkkiä tilakustannuksia. Omaisuusjärjestelyjen seurauksena kuntien tulot tulevat hieman lisääntymään uudistuksen en- simmäisten kolmen vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimiti- loista saatavien ulkoisten vuokratulojen seurauksena. Tilakustannuksia ei jatkossa rahoitettaisi kuntien verorahoituksella tai kuntien valtionosuuden kautta. Lähtökohtana olisi siten julkisen talouden kannalta kustannusneutraali järjestely. Tilakustannusten vertailua hankaloittaa se, että kustannukset tiloista ovat pääosin nykyisin kun- tien sisäistä vuokraa. Kuntien käytännöt myös poikkeavat toisistaan. Jatkossa kuntien talouden näkökulmasta vuokratulot ovat ulkoista tuloa, joka vaikuttaa tulokseen. Pääomalle tuleva korvaus poikkeaa kuntien sisäisessä vuokrassaan käyttämistä tuottovaatimuksista. Maakuntien tilakeskus Oy oli tehnyt HE 15/2017 liittyvän valmistelun yhteydessä uudistuksen toimeenpanoon liittyen kunnille tiedustelut kuntien nykyisestä vuokratasosta vuonna 2018 ja 2019 keväällä. Kunnilta tuolloin saatujen tietojen perusteella arvioitiin, että siirtymäkauden ai- kana vuokraa maksettaisiin noin viidestä miljoonasta neliömetristä kuntien omistamista toimiti- loista. Tämä tarkoittaisi, että asetuksen mukaisesti laskettu hyvinvointialueiden kunnille mak- sama vuokran määrä olisi tuolloin ollut noin 900 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueille syntyy edellä mainitun suuruinen kustannus ainakin kolmen vuoden siirty- mäkauden ajaksi. Hyvinvointialueiden näkökulmasta vuokrat on rahoitettava yleiskatteisesta ra- hoituksesta.

Taloudelliset vaikutukset. Omaisuusjärjestelyjen kuntataloudelliset ja hyvinvointialueen Nato SOFAn tai Pariisin pöytäkirjan voimaansaattaminen sinänsä eivät edellä jakson 6 johdantokappaleessa selostetun mukaisesti aiheuta merkittäviä välittömiä vaikutuksia valtion budjettitalouteen. Natoon liittymisen kokonaisvaikutukset valtion talouteen kohdistuvat vaikutukset on esitetty aiemmin kuvattu hallituksen esityksessä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja sosiaali- kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen anta- miseksi voimaansaattamiseksi (HE 241/2020 315/2022 vp). Vuokramenot sisältyvät hyvinvointialueen rahoituksesta annetun lain Tuloverotuksen osalta Nato SOFA ja Pariisin pöytäkirja sisältävät joukkojen ja siviilihenkilöstön jäsenten verotuskohtelua vastaanottajavaltiossa koskevia yksittäisiä määräyksiä, jotka poikkeavat Suomen tuloverolainsäädännöstä. Nyt kyseessä olevalla esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia arvonlisäverotuksen, tullien, valmisteverotuksen, ajoneuvo- ja autoverotuksen eikä tuloverotuksen osalta. Yleisesti ottaen Naton puitteissa toteutettavaa puolustustoimintaa koskevat verovapaudet voivat aiheuttaa kasvavia verotuoton menetyksiä Naton puitteissa toteutettavan puolustustoiminnan määrän kasvaessa. Tämä voi johtua esimerkiksi Suomessa tapahtuvan Naton puitteissa toteutettavan harjoitustoiminnan määrän kasvusta tai Suomessa mahdollisesti olevista toisten Natoon kuuluvien valtioiden joukoista. Tarkempien tietojen puuttuessa mahdollisia tulonmenetyksiä on vaikea arvioida. Arvonlisäverolain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (617/2021HE 2/2023 vp) 5 §:n mukaisiin valtionrahoituksen perusteena oleviin kustannuksiinmahdollisten tulonmenetysten on arvioitu olevan vähäisiä. Vaikutus valti- ontalouteen ilmenee kunnilta siirtyvään rahoitukseen sisältyvien tilakustannusten Suomi voi vastaavasti hyötyä vapautuksista osallistuessaan Naton puitteissa toteutettavaan puolustustoimintaan Suomen ulkopuolella. Nato SOFA ja asetuksen mukaisen vuokratason erotuksestaPariisin pöytäkirja eivät itsessään aiheuta välittömiä taloudellisia velvoitteita puolustushallinnon toimialalla. Taloudellisten vaikutusten arviointia vaikeuttaa tarkan tiedon puute kuntien toimitiloista Tosiasialliset vaikutukset aiheutuvat vasta siitä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista, joihin Nato SOFAa sovelletaan. Käytänteet tulevat muodostumaan vuosien varrella, eikä vielä voida antaa tarkempaa arviota siitä, kuinka suuria välillisiä taloudellisia vaikutuksia Nato SOFAsta aiheutuu Puolustusvoimien toimintaan. Sopimuksen soveltamistilanteiden määrä on suorassa suhteessa tarvittaviin resursseihin nähden. Puolustusvoimien käsiteltäväksi kuuluvien Nato SOFAn VIII artiklan mukaisten vahinkojen osalta Puolustusvoimilla ei ole olemassa erillistä rahoitusta, minkä vuoksi epätavallisen suurten vahinkojen konkretisoituessa jouduttaisiin tukeutumaan lisätalousarviomenettelyyn. Nato SOFAan ja Pariisin pöytäkirjaan liittymisellä on vaikutuksia Valtiokonttorin korvausmenomäärärahoihin. Vuosina 2018–2022 Valtiokonttori on käsitellyt vuosittain keskimäärin 256 Puolustusvoimien toimintaan liittyvää vahingonkorvausvaatimusta, joista keskimäärin 219 on aiheutunut ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuneista vahingoista on mainittuna aikana maksettu korvausta vuosittain keskimäärin noin miljoona euroa, josta lähes 85 % on kohdistunut liikennevahinkoihin. Samana aikana Valtiokonttori on edustanut valtiota vuosittain keskimäärin neljässä oikeudenkäynnissä, jossa on käsitelty Puolustusvoimien toiminnassa aiheutuneeseen vahinkoon liittyvää kannetta tai jossa Puolustusvoimien tai sen palveluksessa olevan toimintaan perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta on käsitelty rikosasian käsittelyn yhteydessä. Vastaavana ajanjaksona asevelvollisille on sattunut vuosittain keskimäärin 900 tapaturmaa, joista on maksettu korvauksia keskimäärin 7,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti Puolustusvoimien palveluksessa oleville on korvattu työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla vuosittain keskimäärin 2,1 miljoonaa euroa keskimäärin 660 tapaturmasta. Vahinkotapausten määrää ei voida ennakoida, mutta sen voidaan arvioida olevan korrelaatiosuhteessa toiminnan määrän kanssa. Puolustusvoimien lisääntyvästä harjoitustoiminnasta kotimaassa ja ulkomailla sekä seulkomaisten joukkojen vierailuista Suomessa voi seurata Puolustusvoimien henkilöstölle sattuvien tapaturmien ja liikennevahinkojen sekä niistä Valtiokonttorille tehtävien vahinkoilmoitusten määrän kasvua. Vahinkojen määrän kasvulla on vaikutusta myös Puolustusvoimilta veloitettavien tapaturma- ja liikennevakuutusmaksujen määrään. Myös Puolustusvoimien toiminnassa kolmannelle osapuolelle aiheutuvat vahingot ja niistä Valtiokonttorille esitettävät korvausvaatimukset voivat lisääntyä. Kolmannelle aiheutuvien vahinkojen osalta vastaanottajavaltion suorittaman korvauksen edellytetään olevan lopullinen ja sopijapuolia sitova. Yksittäinen korvaus voi siten pääomittamisen myötä muodostua huomattavan korkeaksi. Sen sijaan korvausvaatimuksista luopumisesta ei vastavuoroisuuden takia voida arvioida satunnaisia vaihteluita lukuun ottamatta aiheutuvan valtion menojen lisäystä. Valtiokonttorille aiheutuvaan korvausmenon lisäykseen tulee varautua riittävällä korvausmenomäärärahalla ja tarvittaessa lisätalousarviomenettelyllä. Korvaustoiminnan lisäys kohdistuu pääosin korvauslajeihin, että kunnilta siirtyvät kustannukset eivät ole vertailukelpoisia ja erikseen ei raportoida pelkkiä tilakustannuksiajoita hoidetaan vanhaan teknologiaan perustuvalla, elinkaarensa lopussa olevalla korvaustietojärjestelmällä. Omaisuusjärjestelyjen seurauksena kuntien tulot tulevat hieman lisääntymään uudistuksen en- simmäisten kolmen vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimiti- loista saatavien ulkoisten vuokratulojen seurauksena. Tilakustannuksia ei jatkossa rahoitettaisi kuntien verorahoituksella tai kuntien valtionosuuden kautta. Lähtökohtana olisi siten julkisen talouden kannalta kustannusneutraali järjestely. Tilakustannusten vertailua hankaloittaa se, että kustannukset tiloista ovat pääosin nykyisin kun- tien sisäistä vuokraa. Kuntien käytännöt myös poikkeavat toisistaan. Jatkossa kuntien talouden näkökulmasta vuokratulot ovat ulkoista tuloaPalveluiden jatkuvuuden varmistamiseksi Valtiokonttorin teknologiaympäristö edellyttää pikaisella aikataululla merkittävää uudistamista, joka vaikuttaa tulokseentulee huomioida Valtiokonttorin talousarviossa kehyskaudella 2025–2028. Pääomalle tuleva korvaus poikkeaa kuntien sisäisessä vuokrassaan käyttämistä tuottovaatimuksistaKorvaustoiminnan laajeneminen sopijapuolen vahinkojen käsittelyyn sekä korvausvaatimuksista luopuminen edellyttävät lisäksi joitakin välittömiä tilastointiin liittyviä muutoksia Valtiokonttorin nykyisiin korvaustietojärjestelmiin. Maakuntien tilakeskus Oy oli tehnyt HE 15/2017 liittyvän valmistelun yhteydessä uudistuksen toimeenpanoon liittyen kunnille tiedustelut kuntien nykyisestä vuokratasosta vuonna 2018 ja 2019 keväälläNäistä voidaan arvioida aiheutuvan noin 50 000–100 000 euron kertaluonteinen kustannus. Kunnilta tuolloin saatujen tietojen perusteella arvioitiin, että siirtymäkauden ai- kana vuokraa maksettaisiin noin viidestä miljoonasta neliömetristä kuntien omistamista toimiti- loista. Tämä tarkoittaisi, että asetuksen mukaisesti laskettu hyvinvointialueiden kunnille mak- sama vuokran määrä olisi tuolloin ollut noin 900 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueille syntyy edellä mainitun suuruinen kustannus ainakin kolmen vuoden siirty- mäkauden ajaksi. Hyvinvointialueiden näkökulmasta vuokrat on rahoitettava yleiskatteisesta ra- hoituksestaEdellä arvioidut lisämenot katetaan nykyisten määrärahojen puitteissa.