Esityksen vaikutukset. Sopimuksella ei ole valtion talousarvioon ulottuvia vaikutuksia. Lentoliikennesopimus on elinkeinoelämän edun mukainen, koska säännölliset lentoyhteydet mahdollistavat viennin kasvun ja tukevat suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Lentoliikenteen Suomen ja Bahrainin välillä odotetaan jatkuvan vähäisenä eikä sopimuksella siten ole merkittäviä lyhyen aikavälin yritysvaikutuksia. Esityksellä ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Lentoliikenteen määrän olennaisella kas- vulla voisi olla jonkin verran paikallisia vaikutuksia lentomelun ja muiden lentoliikenteen päästöjen kasvuun. Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia viranomaisten toimintaan tai kansallisen tason orga- nisaatio- tai henkilöstövaikutuksia. Suomi ja Bahrain neuvottelivat kahdenvälisestä lentoliikennesopimuksesta Helsingissä 8 päi- vänä maaliskuuta 2012 ja sopimus parafoitiin neuvottelujen päätteeksi. Euroopan komissio hyväksyi ulkosuhdeasetuksen mukaisesti neuvottelutuloksen 15 päivänä maaliskuuta 2012. Sopimus allekirjoitettiin 27.3.2017 Bahrainin pääkaupungissa Manamassa. Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä virkatyönä. Esitysluonnok- sesta on pyydetty lausunnot ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainministe- riöltä, Liikennevirastolta sekä Liikenteen turvallisuusvirastolta ja lentoliikenneverkostolta. Ulkoasiainministeriö esitti täsmennysehdotuksia esityksen voimaantuloa, eduskunnan suostu- muksen tarpeellisuutta ja käsittelyjärjestystä ja lakiehdotusta koskeviin osioihin. Lisäksi ulko- asiainministeriö kiinnitti huomiota allekirjoitustietoihin sekä sopimustekstin julkaisukieleen. Ulkoasianministeriön esittämät täsmennysehdotukset on otettu sellaisenaan huomioon esityk- sen jatkovalmistelussa. Valtiovarainministeriö esitti lausunnossaan täsmennyksiä esityksen toimivallanjakoa unionin ja jäsenvaltion välillä käsittelevään kohtaan. Lisäksi ministeriön lausunnossa huomautettiin esityksessä viitattuihin kahteen säädökseen, jotka on kumottu sen jälkeen, kun sopimus on alun perin neuvoteltu. Valtiovarainministeriön täsmennysehdotukset on otettu sellaisenaan huomioon esityksen jatkovalmistelussa. Liikenteen turvallisuusvirasto piti esitystä asianmukaisena. Virasto on ollut mukana sopimus- neuvotteluissa ja sen näkemykset on otettu huomioon hallituksen esityksessä jo valmisteluvai- heessa. Finnair Oyj kannatti esityksen hyväksymistä ja siihen kuuluvien määräysten voimaansaatta- mista. Oikeusministeriöllä tai muilla lentoliikenneverkoston jäse...
Esityksen vaikutukset. On arvioitavissa, että työlomasopimuksen mukaisia lupia hakevat erityisesti suomalaiset nuoret Japaniin. Hakemuksia voidaan arvioida tulevan vuosittain vireille muutamia satoja. Suomen maakuva Japanissa on myönteinen, joten myös japanilaisten nuorten hakemuksia Suomeen voi- daan arvioida tulevan vireille, kuitenkin ehkä hieman vähemmän kuin suomalaisten hakemuk- sia. Arvio perustuu siihen, että Suomesta haetaan Australiaan vuosittain arviolta lähes tuhat ja Uuteen-Seelantiin arviolta useita satoja työlomasopimukseen perustuvaa lupaa. Australiasta ja Uudesta-Seelannista vireille tulleiden hakemusten määrä sen sijaan on huomattavasti pienempi. Arvioihin vaikuttaa myös se, että Xxxxxxxx on ollut työlomasopimus vain kahden valtion kanssa, kun taas Australialla, Uudella-Seelannilla ja Japanilla on työlomasopimuksia huomat- tavasti enemmän. Näiden maiden nuorilla on siten laaja valinnanvara sen suhteen, mihin maa- han suunnata työlomalle. Esityksessä ei ole varsinaisesti kyse maahanmuutosta, vaan maahan tutustumisesta. Esitys kui- tenkin luo pohjaa myöhemmille mahdollisille maahanmuuttopäätöksille. Siksi esitys vaikuttaa pidemmällä aikavälillä myönteisesti työvoiman maahanmuuton lisääntymiseen. Sopimuksen soveltamisen myötä syntyneiden myönteisten mielikuvien konkreettiset vaikutukset ovat kui- tenkin vaikeasti arvioitavissa. Esityksellä ei ole vaikutuksia valtion talousarvioon. Työloman viettäjän mahdollinen turvautu- minen julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään ei kuormittaisi julkisia varoja, koska työloma- sopimuksen kautta maahan tulevalta henkilöstä edellytettäisiin sairausvakuutus. Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia Maahanmuuttoviraston resursseihin siksi, että Suo- meen haettavien oleskelulupamäärien määrät arvioidaan vähäisiksi ja koska työlomasopimuk- siin perustuvat päätöksentekoprosessit ovat jo olemassa. Työlomasopimuksen perusteella oles- kelulupa myönnetään kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) 9 a §:n (277/2022) perusteella. Koska lupaperuste sisältyy jo maahanmuuttohallin- non tietojärjestelmään (UMA-järjestelmään), tietojärjestelmään ei tarvitse tehdä muutoksia. Esityksen mukaiset oleskelulupahakemukset ja niihin liittyvät tiedustelut vaikuttavat Suomen Tokion suurlähetystön kansalaispalveluiden työmäärään. Suurlähetystö pitää tärkeänä seurata työlomahakemusten määrää ja niiden ajallista jakautumista riitt...
Esityksen vaikutukset