Common use of Tapausesimerkki Clause in Contracts

Tapausesimerkki. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mu- kaan oppilaitos syrji näkövammaista, kun opaskoiran käyttö kiellettiin oppilaitoksen tiloissa Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki tarkastuksen oppilai- tokseen loppuvuodesta 2015, kun opaskoiran käyttö kiellettiin näkövammaiselta henkilöltä eikä sovittelu lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut. Valtuu- tettu katsoi, että oppilaitos kohteli näkövammaista muita epäedullisimmin eikä pitänyt oppilaitoksen se- litystä joidenkin henkilökunnan ja oppilaitoksen op- pilaiden väitetyistä allergioista tai opaskoiran aihe- uttamasta turvallisuusriskistä hyväksyttävänä syynä erilaiselle kohtelulle. Allergioista huolimatta on mah- dollista yhteensovittaa sekä opaskoirankäyttäjän että allergisten oikeudet yhteisymmärryksessä. Opaskoira on näkövammaisen välttämätön apuväline liikkumi- sessa ja näkövammaisella on yhtäläinen oikeus opis- keluun muiden kanssa, katsoo yhdenvertaisuusval- tuutettu Xxxxx Xxxxx. Asetustasoisesti on säädetty muun muassa fyysises- ti vammaisten avustajakoirien pääsystä ravintoloiden asiakastiloihin (Maa- ja metsätalousministeriön ase- tus 291/2017) ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta; 18 § Eläinten pääsystä elintar- vikehuoneistoon). Lemmikkikoiran pääsy ravintolaan edellyttää ravintolan edustajan suostumusta, mutta avustajakoiran pääsyssä ravintolaan ei erillistä lu- paa edellytetä. Kuten asetuksen nimestä voi päätellä, kyse on elintarvikkeiden hygieniaan liittyvästä sään- telystä eikä asetuksen teksti ota kantaa siten edellä mainitun tapauksen kuvaukseen koira -allergisten ja hyötykoiran käyttäjien oikeuksien yhteensovittami- seen. Siihen tilanteeseen voidaan soveltaa yhdenver- taisuuslakia. Kela on linjannut, että opas- ja avustajakoirat sekä muut vammaisen tai sairaan mukana liikkuvat tuki- koirat saa tuoda mukanaan Kelan toimistoon. Muut lemmikit pitää jättää asioinnin ajaksi kotiin. Näin huomioidaan muiden asiakkaiden mahdolliset allergi- at ja helpotetaan ruuhkaa toimistojen asiakastiloissa.

Tapausesimerkki. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mu- kaan oppilaitos syrji näkövammaistaPyörätuolia käyttävä vammainen nainen tanssi ravintolassa miehen kanssa. Ravintolan vahtimestari tuli huomauttamaan naiselle, että pyörätuoli on turvallisuusriski muille tanssijoille. Toimenpiteet: vahtimestarin vammaista syrjiväs- tä käytöksestä huomautettiin hänen työnantajal- leen. Vammaisjärjestöllä on mahdollisuus antaa vammaisuuden kohtaamisesta koulutusta ravintolan henkilökunnalle. YK:n vammaissopimuksen 17 artiklan mukaan jokaisella vammaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkisen koske- mattomuutensa kunnioittamiseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tutkimukset osoittavat, että seksuaaliri- kos kohdistuu tyypillisesti naisiin ja tyttöihin, mutta toisinaan myös poikiin. Suomen rikoslain seksuaalirikos- säännösten muutoksella on merkitystä lain tasolla vammaisten ihmisten seksuaalisen itsemääräämisoikeu- den aiempaa vahvempaan oikeussuojaan. Ensinnäkin puolustuskyvyttömän henkilön seksuaalinen hyväksi- käyttö katsotaan ankarammin rangaistavaksi raiskauk- seksi. Toiseksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tulki- taan lähtökohtaisesti törkeäksi. Näiden sääntömuutos- ten tavoitteena on yhdenmukaistaa oikeuskäytäntöä ja ennaltaehkäistä rikoksia sekä lisätä tietoisuutta siitä, että vammaiseen henkilöön tai vammaiseen lapseen kohdistuva seksuaalirikos on erityisen paheksut- tava ja vakava teko. Ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi joutuneelle tämä merkitsee oikeusturvan parantumista. Samalla on syytä painottaa, että täysi-ikäisen vammaisen henkilön seksuaaliseen itsemääräämisoikeu- teen kuuluu siitä päättäminen, kenen kanssa ryhtyy vapaaehtoiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen vai ryhtyykö lainkaan. Vammaisilla henkilöillä on täysi oikeus perheen perustamiseen ja oikeus hankkia lapsia. Rikoslain raiskausta ja törkeää raiskausta koskevat pykä- lät on uudistettu vuonna 2014. Rikoslain 20 luvun 1 §:n mukaan henkilö, joka pakottaa toisen sukupuoli- yhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa, on tuomittava vankeuteen 1-6 vuodeksi. Raiskauksesta tuomitaan myös henkilö, joka on suku- puoliyhteydessä käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen on esimerkiksi vammaisuutensa tai muun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmai- semaan tahtoaan. Lakiuudistuksesta huolimatta jäi kuitenkin pääosin voi- maan rikoslain 20 luvun 5 §, jossa säädetään seksuaali- sesta hyväksikäytöstä. Ensinnäkin tunnusmerkistön soveltaminen edellyttää tekijältä määrättyä asemaa tai riippuvuussuhdetta suhteessa uhriin (esim. hoitovastuus- sa oleva työntekijä). Toiseksi todetaan tämän aseman hyväksikäyttäminen, jolla taivutetaan sukupuoliyhtey- teen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämis- oikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi sairaalassa tai hoitolaitoksessa oleva uhri, jonka kyky puolustaa itse- ään taikka muodostaa tai ilmaista tahtoaan on sairau- den, vammaisuuden tai muun heikkoudentilan vuok- si olennaisesti heikentynyt. Tällöin tekijä on tuomittava seksuaalisesta hyväksikäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöön sisältyy mm. tahdonvastainen suku- puoliyhteys, joka on päällekkäinen ankarammin rangais- tavan raiskauksen tunnusmerkistön kanssa. Tiedetään, että vammaisten henkilöiden, erityisesti vam- maisten naisten, riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on moninkertainen verrattuna ei-vammaisiin henkilöihin. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla riski on jopa kymmenkertainen. Myös hoitolaitoksissa tapahtuu eriasteisia seksuaalirikosten tunnusmerkistön täyttäviä tekoja. Tapaukset jäävät monesti pimentoon asian arkaluontoisuuden vuoksi, mutta myös siksi, että tällaisten tekojen kohteena olevat henkilöt ovat mones- ti alisteisessa ja hyvin riippuvaisessa asemassa tekoihin syyllistyneisiin ihmisiin. Oikeuskäytännössä on myös vakiintunut tapa mitata rangaistukset seksuaalirikoksis- sa rangaistusasteikon alarajan tuntumasta. YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koske- van yleissopimuksen (CEDAW; Naisten oikeuksien sopi- mus) alainen Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea on vuonna 2014 antamassaan seitsemännessä määräaikaisraportissaan ilmaissut huolensa siitä, että rikoslaissa määritellään raiskaus edelleen tekijän käyttä- män väkivallan asteen mukaan sen sijaan, että se määri- teltäisiin uhrin suostumuksen puuttumisen perusteella. Raportissa pidetään epäkohtana myös sitä, että rikoslain muutosesityksessä määritellään edelleen rikoksentekijän aseman perusteella tapahtuva seksuaalinen kanssakäy- minen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi eikä raiskaukseksi, mikä johtaa lieviin rangaistuksiin mm. tapauksissa, joissa rikoksentekijän teko kohdistuu laitosolosuhteissa hei- kommassa asemassa oleviin henkilöihin, erityisesti vam- maisiin naisiin. CEDAW-komitea päätyi raportissaan suosittelemaan raiskausrikosten tunnusmerkistön muuttamista. Invalidi- liitto puolestaan on esittänyt, että rikoslain 20 luvun 5 §:n mukaisissa vammaisiin henkilöihin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa sovellettava alakohta kumottaisiin tai ainakin seuraamustasoa nostettaisiin merkittävästi vastaamaan raiskauksiksi nimettyjen tekojen rangaista- vuutta. Iso-Britanniassa on selvitetty CP-vammaisten ihmisten lisääntynyttä kuolevuutta eri sairauksiin suhteessa valta- väestöön. Xxxxxxx tutkimusryhmineen havaitsi jo vuonna 1999, että CP-vammaisilla naisilla on jopa kolme kertaa suurempi riski kuolla rintasyöpään verrattuna valtaväes- töön, minkä voi aiheuttaa puutteellinen seulonta ja hoi- to. Myös Suomessa on vihdoin ryhdyttävä kiinnittämään huomiota aikuisten vammaisten naisten rintasyövän eh- käisyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. koska asenteis- ta ja joukkotarkastuspaikkojen esteellisyyksistä johtuen puutteita näiltä osin on osoitettavissa. Tutkimuslaitteet ovat usein esteellisiä ja vammaisen naisen on niihin vaikea päästä. Laissa säädetyn kansan- terveystyön parantaminen vammaisten naisten yksilöön ja elinympäristöön kohdistuvana terveyden edistämise- nä edellyttää tällöin rintasyöpäseulontaan liittyvien tutkimuslaitteiden esteettömyyttä. Lisäksi terveyden- huollossa kiinnitetään liikaa huomiota vammasta johtu- viin toimintarajoitteisiin, jolloin muut terveydenhuollon palvelut uhkaavat jäädä saavuttamatta. Monet vam- maisen naisen rintasyövän esiasteet voivat jäädä havait- sematta ja ne voidaan pahimmillaan tulkita vammaan kuuluviksi. Vammaisten naisten hyvinvointi lisääntyy, kun opaskoiran käyttö kiellettiin oppilaitoksen tiloissa Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki tarkastuksen oppilai- tokseen loppuvuodesta 2015, kun opaskoiran käyttö kiellettiin näkövammaiselta henkilöltä eikä sovittelu lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut. Valtuu- tettu katsoi, että oppilaitos kohteli näkövammaista muita epäedullisimmin eikä pitänyt oppilaitoksen se- litystä joidenkin henkilökunnan seulonta ja oppilaitoksen op- pilaiden väitetyistä allergioista tai opaskoiran aihe- uttamasta turvallisuusriskistä hyväksyttävänä syynä erilaiselle kohtelulle. Allergioista huolimatta on mah- dollista yhteensovittaa sekä opaskoirankäyttäjän että allergisten oikeudet yhteisymmärryksessä. Opaskoira on näkövammaisen välttämätön apuväline liikkumi- sessa ja näkövammaisella on yhtäläinen oikeus opis- keluun muiden kanssa, katsoo yhdenvertaisuusval- tuutettu Xxxxx Xxxxx. Asetustasoisesti on säädetty muun muassa fyysises- ti vammaisten avustajakoirien pääsystä ravintoloiden asiakastiloihin (Maa- ja metsätalousministeriön ase- tus 291/2017) ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta; 18 § Eläinten pääsystä elintar- vikehuoneistoon). Lemmikkikoiran pääsy ravintolaan edellyttää ravintolan edustajan suostumusta, mutta avustajakoiran pääsyssä ravintolaan ei erillistä lu- paa edellytetä. Kuten asetuksen nimestä voi päätellä, kyse on elintarvikkeiden hygieniaan liittyvästä sään- telystä eikä asetuksen teksti ota kantaa siten edellä mainitun tapauksen kuvaukseen koira -allergisten ja hyötykoiran käyttäjien oikeuksien yhteensovittami- seen. Siihen tilanteeseen voidaan soveltaa yhdenver- taisuuslakia. Kela on linjannut, että opas- ja avustajakoirat sekä muut vammaisen tai sairaan mukana liikkuvat tuki- koirat saa tuoda mukanaan Kelan toimistoon. Muut lemmikit pitää jättää asioinnin ajaksi kotiin. Näin huomioidaan muiden asiakkaiden mahdolliset allergi- at ja helpotetaan ruuhkaa toimistojen asiakastiloissariittävän varhaisessa vaiheessa aloitettu hoito toteutetaan asianmukaisesti.

Tapausesimerkki. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mu- kaan mukaan oppilaitos syrji näkövammaista, kun opaskoiran käyttö kiellettiin oppilaitoksen tiloissa Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki tarkastuksen oppilai- tokseen oppilaitokseen loppuvuodesta 2015, kun opaskoiran opas- koiran käyttö kiellettiin näkövammaiselta henkilöltä henki- löltä eikä sovittelu lukuisista yrityksistä huolimatta huolimat- ta onnistunut. Valtuu- tettu Valtuutettu katsoi, että oppilaitos oppilai- tos kohteli näkövammaista muita epäedullisimmin epäedullisim- min eikä pitänyt oppilaitoksen se- litystä selitystä joidenkin henkilökunnan ja oppilaitoksen op- pilaiden väitetyistä oppilaiden väi- tetyistä allergioista tai opaskoiran aihe- uttamasta aiheuttamasta turvallisuusriskistä hyväksyttävänä syynä erilaiselle erilai- selle kohtelulle. Allergioista huolimatta on mah- dollista yhteensovittaa sekä opaskoirankäyttäjän että allergisten oikeudet yhteisymmärryksessä. Opaskoira on näkövammaisen välttämätön apuväline liikkumi- sessa apu- väline liikkumisessa ja näkövammaisella on yhtäläinen yhtä- läinen oikeus opis- keluun opiskeluun muiden kanssa, katsoo yhdenvertaisuusval- tuutettu yhdenvertaisuusvaltuutettu Xxxxx Xxxxx. Asetustasoisesti on säädetty muun muassa fyysises- ti fyysi- sesti vammaisten avustajakoirien pääsystä ravintoloiden ravin- toloiden asiakastiloihin (Maa- ja metsätalousministeriön ase- tus 291/2017) metsätalousmi- nisteriön asetus 1367/2011 ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elin- tarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta; 18 § Eläinten pääsystä elintar- vikehuoneistoonelintarvikehuoneistoon). Lemmikkikoiran Lem- mikkikoiran pääsy ravintolaan edellyttää ravintolan ravinto- lan edustajan suostumusta, mutta avustajakoiran pääsyssä ravintolaan ei erillistä lu- paa lupaa edellytetä. Kuten asetuksen nimestä voi päätellä, kyse on elintarvikkeiden hygieniaan liittyvästä sään- telystä sääntelys- tä eikä asetuksen teksti ota kantaa siten edellä mainitun tapauksen kuvaukseen koira -allergisten -allergis- ten ja hyötykoiran käyttäjien oikeuksien yhteensovittami- seenyhteen- sovittamiseen. Siihen tilanteeseen voidaan soveltaa yhdenver- taisuuslakia. Kela on linjannut, että opas- ja avustajakoirat sekä muut vammaisen tai sairaan mukana liikkuvat tuki- koirat saa tuoda mukanaan Kelan toimistoon. Muut lemmikit pitää jättää asioinnin ajaksi kotiin. Näin huomioidaan muiden asiakkaiden mahdolliset allergi- at ja helpotetaan ruuhkaa toimistojen asiakastiloissasovel- taa yhdenvertaisuuslakia.

Tapausesimerkki. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mu- kaan oppilaitos syrji näkövammaistaFyysisesti vammainen henkilö asui yksityisen tahon omistamassa palveluasumisyksikössä, jonka muut asukkaat olivat pääasiassa muistisairaita. Yrityk- sen työntekijät lukitsivat muistisairaiden ulko-ovet karkaamisriskin vuoksi. Vammainen henkilö ei ol- lut muistisairas, ja hänen WC-tilansa ovi lukittiin sanktioksi väitetystä huonosta käyttäytymisestä. Hän joutui soittamaan yrityksen työntekijälle, joka saapui useamman kilometrin päästä avaamaan oven avaimella. Kyse on selvästi YK:n vammaisso- pimuksen 14 artiklan tarkoittamasta laittomasta vapauden riistosta, josta tulee tehdä ilmoitus alue- hallintoviranomaiselle, joka valvoo asumisyksiköi- tä. Kunnan sosiaaliasiamiehellä on puolestaan lain nojalla ohjaus- ja neuvontavelvollisuus. Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoittei- den kannalta ongelmallisia ja ns. perusoikeusherkkiä ovat sellaiset kansallisessa lainsäädännössämme ole- vat sääntelyt, joilla puututaan henkilöiden itsemää- räämisoikeuteen. YK:n vammaissopimuksen ratifioin- nin lykkäämistä on perusteltu esim. kehitysvammalain (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta; 23.6.1977/519) 42 §, jossa oikeutetaan henkilöön kohdistuvat pakko- toimet tietyissä tilanteissa. YK:n vammaissopimuksen 14 artiklassa on puolestaan selvä kirjaus: ”… eikä vammai- suuden olemassaolo missään tapauksessa oikeuta vapau- denriistoon.” Hallituksen esitys kehitysvammalain muuttamiseksi kä- siteltiin eduskunnassa keväällä 2016. Kehitysvammalain uudistuksen tarkoituksena oli vahvistaa erityishuollos- sa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäis- tä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Rajoitustoimenpiteitä voitaisiin käyttää vain silloin, kun opaskoiran se olisi välttämätöntä erityis- huollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun olisi tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko. Rajoitustoimenpi- teisiin ei saisi ryhtyä, jos käytettävissä olisi jokin lievempi keino. Rajoitustoimenpiteen käyttö kiellettiin oppilaitoksen tiloissa Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki tarkastuksen oppilai- tokseen loppuvuodesta 2015, olisi lopetettava heti kun opaskoiran käyttö kiellettiin näkövammaiselta henkilöltä eikä sovittelu lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunutse ei enää olisi välttämätöntä. Valtuu- tettu katsoi, että oppilaitos kohteli näkövammaista muita epäedullisimmin eikä pitänyt oppilaitoksen se- litystä joidenkin henkilökunnan ja oppilaitoksen op- pilaiden väitetyistä allergioista tai opaskoiran aihe- uttamasta turvallisuusriskistä hyväksyttävänä syynä erilaiselle kohtelulleMahdollisen lain- muutoksen myötä jokaisella kehitysvammaisella ihmisel- lä tulee olla mahdollisuus täysimääräiseen osallistumi- seen yhteiskunnassa. Allergioista huolimatta on mah- dollista yhteensovittaa sekä opaskoirankäyttäjän että allergisten oikeudet yhteisymmärryksessä. Opaskoira on näkövammaisen välttämätön apuväline liikkumi- sessa ja näkövammaisella on yhtäläinen oikeus opis- keluun muiden kanssa, katsoo yhdenvertaisuusval- tuutettu Xxxxx Xxxxx. Asetustasoisesti on säädetty muun muassa fyysises- ti vammaisten avustajakoirien pääsystä ravintoloiden asiakastiloihin (Maa- ja metsätalousministeriön ase- tus 291/2017) ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta; 18 § Eläinten pääsystä elintar- vikehuoneistoon). Lemmikkikoiran pääsy ravintolaan edellyttää ravintolan edustajan suostumusta, mutta avustajakoiran pääsyssä ravintolaan ei erillistä lu- paa edellytetä. Kuten asetuksen nimestä voi päätellä, kyse on elintarvikkeiden hygieniaan liittyvästä sään- telystä eikä asetuksen teksti ota kantaa siten edellä mainitun tapauksen kuvaukseen koira -allergisten ja hyötykoiran käyttäjien oikeuksien yhteensovittami- seen. Siihen tilanteeseen voidaan soveltaa yhdenver- taisuuslakia. Kela on linjannut, että opas- ja avustajakoirat sekä muut vammaisen tai sairaan mukana liikkuvat tuki- koirat saa tuoda mukanaan Kelan toimistoon. Muut lemmikit pitää jättää asioinnin ajaksi kotiin. Näin huomioidaan muiden asiakkaiden mahdolliset allergi- at ja helpotetaan ruuhkaa toimistojen asiakastiloissaSiksi kehitysvammalaissa säädettäisiin mm.

Tapausesimerkki. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mu- kaan oppilaitos syrji näkövammaistaPyörätuolia käyttävä vammainen nainen tanssi ravintolassa miehen kanssa. Ravintolan vahtimestari tuli huomauttamaan naiselle, että pyörätuoli on turvallisuusriski muille tanssijoille. Toimenpiteet: vahtimestarin vammaista syrjiväs- tä käytöksestä huomautettiin hänen työnantajal- leen. Vammaisjärjestöllä on mahdollisuus antaa vammaisuuden kohtaamisesta koulutusta ravintolan henkilökunnalle. Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhden- vertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttä- vää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liit- tyvän syyn perusteella. Vamma ja sukupuoli esiintyvät siis erillisinä syrjintäperusteina, mutta niiden samanai- kaista päällekkäisyyttä ei oteta laissa huomioon. YK:n vammaissopimuksen 17 artiklan mukaan jokaisella vammaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkisen koske- mattomuutensa kunnioittamiseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tutkimukset osoittavat, että seksuaaliri- kos kohdistuu tyypillisesti naisiin ja tyttöihin, mutta toisinaan myös poikiin. Suomen rikoslain seksuaalirikos- säännösten muutoksella on merkitystä lain tasolla vammaisten ihmisten seksuaalisen itsemääräämisoikeu- den aiempaa vahvempaan oikeussuojaan. Ensinnäkin puolustuskyvyttömän henkilön seksuaalinen hyväksi- käyttö katsotaan ankarammin rangaistavaksi raiskauk- seksi. Toiseksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tulki- taan lähtökohtaisesti törkeäksi. Näiden sääntömuutos- ten tavoitteena on yhdenmukaistaa oikeuskäytäntöä ja ennaltaehkäistä rikoksia sekä lisätä tietoisuutta siitä, että vammaiseen henkilöön tai vammaiseen lapseen kohdistuva seksuaalirikos on erityisen paheksut- tava ja vakava teko. Ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi joutuneelle tämä merkitsee oikeusturvan parantumista. Samalla on syytä painottaa, että täysi-ikäisen vammaisen henkilön seksuaaliseen itsemääräämisoikeu- teen kuuluu siitä päättäminen, kenen kanssa ryhtyy vapaaehtoiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen vai ryhtyykö lainkaan. Vammaisilla henkilöillä on täysi oikeus perheen perustamiseen ja oikeus hankkia lapsia. Rikoslain raiskausta ja törkeää raiskausta koskevat pykä- lät on uudistettu vuonna 2014. Rikoslain 20 luvun 1 §:n mukaan henkilö, joka pakottaa toisen sukupuoli- yhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa, on tuomittava vankeuteen 1-6 vuodeksi. Raiskauksesta tuomitaan myös henkilö, joka on suku- puoliyhteydessä käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen on esimerkiksi vammaisuutensa tai muun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmai- semaan tahtoaan. Lakiuudistuksesta huolimatta jäi kuitenkin pääosin voi- maan rikoslain 20 luvun 5 §, jossa säädetään seksuaali- sesta hyväksikäytöstä. Ensinnäkin tunnusmerkistön soveltaminen edellyttää tekijältä määrättyä asemaa tai riippuvuussuhdetta suhteessa uhriin (esim. hoitovastuus- sa oleva työntekijä). Toiseksi todetaan tämän aseman hyväksikäyttäminen, jolla taivutetaan sukupuoliyhtey- teen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämis- oikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi sairaalassa tai hoitolaitoksessa oleva uhri, jonka kyky puolustaa itse- ään taikka muodostaa tai ilmaista tahtoaan on sairau- den, vammaisuuden tai muun heikkoudentilan vuok- si olennaisesti heikentynyt. Tällöin tekijä on tuomittava seksuaalisesta hyväksikäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöön sisältyy mm. tahdonvastainen suku- puoliyhteys, joka on päällekkäinen ankarammin rangais- tavan raiskauksen tunnusmerkistön kanssa. Tiedetään, että vammaisten henkilöiden, erityisesti vam- maisten naisten, riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on moninkertainen verrattuna ei-vammaisiin henkilöihin. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla riski on jopa kymmenkertainen. Myös hoitolaitoksissa tapahtuu eriasteisia seksuaalirikosten tunnusmerkistön täyttäviä tekoja. Tapaukset jäävät monesti pimentoon asian arkaluontoisuuden vuoksi, mutta myös siksi, että tällaisten tekojen kohteena olevat henkilöt ovat mones- ti alisteisessa ja hyvin riippuvaisessa asemassa tekoihin syyllistyneisiin ihmisiin. Oikeuskäytännössä on myös vakiintunut tapa mitata rangaistukset seksuaalirikoksis- sa rangaistusasteikon alarajan tuntumasta. YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koske- van yleissopimuksen (CEDAW; Naisten oikeuksien sopi- mus) alainen Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea on vuonna 2014 antamassaan seitsemännessä määräaikaisraportissaan ilmaissut huolensa siitä, että rikoslaissa määritellään raiskaus edelleen tekijän käyttä- män väkivallan asteen mukaan sen sijaan, että se määri- teltäisiin uhrin suostumuksen puuttumisen perusteella. Raportissa pidetään epäkohtana myös sitä, että rikoslain muutosesityksessä määritellään edelleen rikoksentekijän aseman perusteella tapahtuva seksuaalinen kanssakäy- minen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi eikä raiskaukseksi, mikä johtaa lieviin rangaistuksiin mm. tapauksissa, joissa rikoksentekijän teko kohdistuu laitosolosuhteissa hei- kommassa asemassa oleviin henkilöihin, erityisesti vam- maisiin naisiin. CEDAW-komitea päätyi raportissaan suosittelemaan raiskausrikosten tunnusmerkistön muuttamista. Invalidi- liitto puolestaan on esittänyt, että rikoslain 20 luvun 5 §:n mukaisissa vammaisiin henkilöihin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa sovellettava alakohta kumottaisiin tai ainakin seuraamustasoa nostettaisiin merkittävästi vastaamaan raiskauksiksi nimettyjen tekojen rangaista- vuutta. Iso-Britanniassa on selvitetty CP-vammaisten ihmisten lisääntynyttä kuolevuutta eri sairauksiin suhteessa valta- väestöön. Stxxxxx xutkimusryhmineen havaitsi jo vuonna 1999, että CP-vammaisilla naisilla on jopa kolme kertaa suurempi riski kuolla rintasyöpään verrattuna valtaväes- töön, minkä voi aiheuttaa puutteellinen seulonta ja hoi- to. Myös Suomessa on vihdoin ryhdyttävä kiinnittämään huomiota aikuisten vammaisten naisten rintasyövän eh- käisyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. koska asenteis- ta ja joukkotarkastuspaikkojen esteellisyyksistä johtuen puutteita näiltä osin on osoitettavissa. Tutkimuslaitteet ovat usein esteellisiä ja vammaisen naisen on niihin vaikea päästä. Laissa säädetyn kansan- terveystyön parantaminen vammaisten naisten yksilöön ja elinympäristöön kohdistuvana terveyden edistämise- nä edellyttää tällöin rintasyöpäseulontaan liittyvien tutkimuslaitteiden esteettömyyttä. Lisäksi terveyden- huollossa kiinnitetään liikaa huomiota vammasta johtu- viin toimintarajoitteisiin, jolloin muut terveydenhuollon palvelut uhkaavat jäädä saavuttamatta. Monet vam- maisen naisen rintasyövän esiasteet voivat jäädä havait- sematta ja ne voidaan pahimmillaan tulkita vammaan kuuluviksi. Vammaisten naisten hyvinvointi lisääntyy, kun opaskoiran käyttö kiellettiin oppilaitoksen tiloissa Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki tarkastuksen oppilai- tokseen loppuvuodesta 2015, kun opaskoiran käyttö kiellettiin näkövammaiselta henkilöltä eikä sovittelu lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut. Valtuu- tettu katsoi, että oppilaitos kohteli näkövammaista muita epäedullisimmin eikä pitänyt oppilaitoksen se- litystä joidenkin henkilökunnan seulonta ja oppilaitoksen op- pilaiden väitetyistä allergioista tai opaskoiran aihe- uttamasta turvallisuusriskistä hyväksyttävänä syynä erilaiselle kohtelulle. Allergioista huolimatta on mah- dollista yhteensovittaa sekä opaskoirankäyttäjän että allergisten oikeudet yhteisymmärryksessä. Opaskoira on näkövammaisen välttämätön apuväline liikkumi- sessa ja näkövammaisella on yhtäläinen oikeus opis- keluun muiden kanssa, katsoo yhdenvertaisuusval- tuutettu Xxxxx Xxxxx. Asetustasoisesti on säädetty muun muassa fyysises- ti vammaisten avustajakoirien pääsystä ravintoloiden asiakastiloihin (Maa- ja metsätalousministeriön ase- tus 291/2017) ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta; 18 § Eläinten pääsystä elintar- vikehuoneistoon). Lemmikkikoiran pääsy ravintolaan edellyttää ravintolan edustajan suostumusta, mutta avustajakoiran pääsyssä ravintolaan ei erillistä lu- paa edellytetä. Kuten asetuksen nimestä voi päätellä, kyse on elintarvikkeiden hygieniaan liittyvästä sään- telystä eikä asetuksen teksti ota kantaa siten edellä mainitun tapauksen kuvaukseen koira -allergisten ja hyötykoiran käyttäjien oikeuksien yhteensovittami- seen. Siihen tilanteeseen voidaan soveltaa yhdenver- taisuuslakia. Kela on linjannut, että opas- ja avustajakoirat sekä muut vammaisen tai sairaan mukana liikkuvat tuki- koirat saa tuoda mukanaan Kelan toimistoon. Muut lemmikit pitää jättää asioinnin ajaksi kotiin. Näin huomioidaan muiden asiakkaiden mahdolliset allergi- at ja helpotetaan ruuhkaa toimistojen asiakastiloissariittävän varhaisessa vaiheessa aloitettu hoito toteutetaan asianmukaisesti.