Common use of Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Clause in Contracts

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuus terminä ymmärretään samanlaisek- si kohteluksi samanlaisissa tilanteissa. Erilainen kohtelu koetaan negatiiviseksi ja syrjiväksi. YK:n vammaissopi- muksessa kuvattu laaja syrjintäkielto tarkoittaa kaiken- laisen syrjinnän ja vammaisuuteen perustuvan erottelun kieltämistä ilman asiallista perustetta. Yhdenvertaisuus lain edessä tarkoittaa viranomaisen lakiin perustuvaa velvollisuutta käsitellä kansalaisten asiat hallinnossa ta- sapuolisesti ja kohdella kansalaisia asianmukaisesti. Laajaan syrjintäkieltoon sisältyy välittömän ja välillisen syrjinnän kiellot. Välittömän syrjinnän tunnusmerkis- tö täyttyy, mikäli jokin kansallinen laki, viranomaisohje tai -käytäntö asettaa vammaisen henkilön hänen vam- mastaan johtuen eriarvoiseen asemaan. Myös yksityinen taho, kuten elinkeinonharjoittaja tai muu yhteisö rikkoo syrjintäkieltoa, mikäli epää vammaisen henkilön palvele- misen tai hänen päästämisen kaikille tarkoitettuun tilai- suuteen ilman asiallista perustetta. Välillistä syrjintää on se, että vaikka menettely olisi it- sessään näennäisesti yhdenvertainen, sen lopputulos on syrjivä. Esimerkiksi liikuntavammaisen opiskelijan opis- kelu estyy, jos oppilaitoksen tilat ovat hänelle esteellisiä eikä hän voi liikkua niissä pyörätuolilla. Vaikka oppilai- tos muuten opetusta myöten olisi korkeatasoinen, ilman kohtuullisia mukautuksia eli yksittäistapauksellisia jär- jestelyjä vammaisen opiskelijan kohdalla, tilanne johtaa välilliseen syrjintään. YK:n vammaissopimuksesta artiklasta 5 ja yleisistä pe- riaatteista käy ilmi vammaisten henkilöiden tasa-arvo. Tasa-arvoa ei käsitteenä kuitenkaan täsmennetä millään tavoin. Tasa-arvo liitetään yleensä naisten ja miesten vä- liseen tasa-arvoa koskevaan vaatimukseen. Suomessa tasa-arvolaki painottuu vain sukupuoleen perustuvaan tasa-arvoiseen kohteluun naisten ja miesten välillä työ- suhteen ehdoissa sekä palkkauskysymyksissä. Yhdenver- taisuus on käsitteenä siten tasa-arvoa laajempi käsite Tasa-arvolakia koskevalla uudistuksella vuonna 2015 kir- jattiin sukupuoli-identiteetti ja sukupuoleen perustuva ilmaisu uusiksi syrjintäperusteiksi. Sukupuoli-identiteetil- lä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuoles- taan. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan puolestaan su- kupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Vastaavasti syrjintää koskevia säännöksiä sovelletaan tilanteisiin, joissa henkilön fyysi- set sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksi- selitteisesti naisen tai miehen. Jos henkilöä kohdellaan henkilöön liittyvien ominaisuuksien perusteella edellä mainituista syistä eri tavoin, kyse on uudistetun tasa- arvolain perusteella syrjinnästä.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuus terminä ymmärretään samanlaisek- si samanlaiseksi kohteluksi samanlaisissa tilanteissa. Erilainen kohtelu koetaan negatiiviseksi ja syrjiväksi. YK:n vammaissopi- muksessa kuvattu laaja syrjintäkielto tarkoittaa kaiken- laisen syrjinnän ja vammaisuuteen perustuvan erottelun erotte- lun kieltämistä ilman asiallista perustetta. Yhdenvertaisuus Yhdenver- taisuus lain edessä tarkoittaa viranomaisen lakiin perustuvaa pe- rustuvaa velvollisuutta käsitellä kansalaisten asiat hallinnossa ta- sapuolisesti hal- linnossa tasapuolisesti ja kohdella kansalaisia asianmukaisestiasianmu- kaisesti. Laajaan syrjintäkieltoon sisältyy välittömän ja välillisen syrjinnän kiellot. Välittömän syrjinnän tunnusmerkis- tö tunnusmerkistö täyttyy, mikäli jokin kansallinen laki, viranomaisohje tai -käytäntö asettaa vammaisen henkilön hänen vam- mastaan johtuen eriarvoiseen asemaan. Myös yksityinen yksityi- nen taho, kuten elinkeinonharjoittaja tai muu yhteisö rikkoo syrjintäkieltoa, mikäli epää vammaisen henkilön palvele- misen palvelemisen tai hänen päästämisen kaikille tarkoitettuun tilai- suuteen tarkoitet- tuun tilaisuuteen ilman asiallista perustetta. Välillistä syrjintää on se, että vaikka menettely olisi it- sessään näennäisesti yhdenvertainen, sen lopputulos on syrjivä. Esimerkiksi liikuntavammaisen opiskelijan opis- kelu estyy, jos oppilaitoksen tilat ovat hänelle esteellisiä eikä hän voi liikkua niissä pyörätuolilla. Vaikka oppilai- tos muuten opetusta myöten olisi korkeatasoinen, ilman kohtuullisia mukautuksia eli yksittäistapauksellisia jär- jestelyjä vammaisen opiskelijan kohdalla, tilanne johtaa välilliseen syrjintään. YK:n vammaissopimuksesta artiklasta 5 ja yleisistä pe- riaatteista käy ilmi vammaisten henkilöiden tasa-arvo. Tasa-arvoa ei käsitteenä kuitenkaan täsmennetä millään mil- lään tavoin. Tasa-arvo liitetään yleensä naisten ja miesten vä- liseen mies- ten väliseen tasa-arvoa koskevaan vaatimukseen. Suomessa Suo- messa tasa-arvolaki painottuu vain sukupuoleen perustuvaan pe- rustuvaan tasa-arvoiseen kohteluun naisten ja miesten mies- ten välillä työ- suhteen työsuhteen ehdoissa sekä palkkauskysymyksissäpalkkauskysymyk- sissä. Yhdenver- taisuus Yhdenvertaisuus on käsitteenä siten tasa-arvoa laajempi käsite Tasa-arvolakia koskevalla uudistuksella vuonna 2015 kir- jattiin sukupuoli-identiteetti ja sukupuoleen perustuva ilmaisu uusiksi syrjintäperusteiksi. Sukupuoli-identiteetil- lä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuoles- taan. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan puolestaan su- kupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Vastaavasti syrjintää koskevia säännöksiä sovelletaan tilanteisiin, joissa henkilön fyysi- set sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksi- selitteisesti naisen tai miehen. Jos henkilöä kohdellaan henkilöön liittyvien ominaisuuksien perusteella edellä mainituista syistä eri tavoin, kyse on uudistetun tasa- arvolain perusteella syrjinnästäkäsite.