Common use of Tehtäväkohtainen palkanosa Clause in Contracts

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: tehtävän luonne, vastuu ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuus. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun arviointijärjestelmään. Tehtävän vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisesta. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muut. 2010) Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamista.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: tehtävän luonnear- viointitekijät ovat työn luonne ja vastuu, vastuu vuorovaikutus ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot yhteistyö sekä tiedolliset ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuustaidolliset vaatimukset. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun arviointijärjestelmäänoppilaitoksissa noudatettavaan ar- viointijärjestelmään. Tehtävän Jokaisessa oppilaitoksessa on työnantaja- ja palkansaajaosapuolen yhteinen arviointiryhmä, joka käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa nii- hin. Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksenehdotuksen arviointiryhmälle. Työnantaja Oppilaitoksen johtaja tai rehtori vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot vaativuusarvioinnit, tehtävien sijoittumisen vaativuustasoille sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisestaluottamus- mies. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun marraskuun alusta. Muissa Siir- tymäkauden aikana sovelletaan 6 §:ssä vaiheiden 2–4 tarkistusten ajankohdista sovittua. Muis- sa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muutOppilaitoksen johtaja tai rehtori päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. 2010) Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli oppilaitoksen johtaja tai rehtori tekee aloitteen vakinaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan op- pilaitoksen johtajan tai rehtorin on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävättehtävät siten, että tehtä- vien vaativuustaso säilyy ennallaan. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä Arviointiryhmä määrittelee tehtävien vaativuutta arvioides- saan kantansa myös tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai sanottua sovelletaan myös sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessatehtävien muuttamiseen siihen annetun nimityksen tai mää- räyksen kestoaikana. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamistaRehtorin ja johtajan vaativuustaso määritellään Opetushallituksen kanssa käytävien tuloskes- kustelujen osana.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät arviointitekijät ovat: tehtävän luonne, vastuu ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuus. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa allekirjoittamispöytäkirjassa sovittuun arviointijärjestelmään. Tehtävän vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän arviointi- ja kehittämisryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisestaLyhytaikaiset sijaisuudet, kuten vuosilomasijaisuudet ja vastaavat, eivät muuta vaativuustasoa. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun helmikuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muut. 2010) Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa palvelusuhteessa olevan henkilön tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai taikka häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässäarviointi- ja kehittämisryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tarkoitetun tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamista.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät arviointitekijät ovat: tehtävän luonne, vastuu ja ratkaisut, itsenäisyys, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus, ammatilliset tiedot tehtävän edellyttämä vastuu, tehtävässä esiintyvät työolosuhteet ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuusihmissuhdekuormitus. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen tehtävänkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun Vankeinhoito- ja Kriminaalihuoltolaitoksessa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävän Niiden vartijan tehtävissä toimivien virkamiesten, jotka eivät ole suorittaneet Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetun asetuksen 13 §:ssä määriteltyä vankeinhoidon perustutkintoa, tehtävän vaativuus on vaativuustasolla 3. Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Sopimusalalla on työnantaja – ja palkansaajaosapuolten yhteinen arviointiryhmä, joka käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot –tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisesta. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun alusta. Siirtymäkauden aikana sovelletaan 9 §:ssä vaiheiden 2 – 5 tarkistusten ajankohdista sovittua. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muutTyönantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. 2010) Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien vaativuustason yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee aloitteen vakinaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävättehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä Arviointiryhmä määrittelee tehtävien vaativuutta arvioidessaan kantansa myös tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai sanottua sovelletaan myös sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessatehtävien muuttamiseen siihen annetun nimityksen tai määräyksen kestoaikana. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamista. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on sopimuksen liitteenä. Taulukko päivitetään esim. yleiskorotusten tullessa voimaan. Ajantasainen taulukko löytyy Kontranetistä. Tehtävien vaativuuden arvioinnin perusasiakirjana toimii tehtävänkuvauslomake, joka myös löytyy Kontranetistä. Kaikkien niiden vartijan tehtävissä toimivien virkamiesten, jotka eivät ole suorittaneet vankeinhoidon perustutkintoa, tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy vaativuustason 3 mukaan. Mainitun koulutuksen suorittanut virkamies toimiessaan mahdollisesti lyhyessäkin määräaikaisessa virkasuhteessa on oikeutettu vaativuustason 5 tai 6 mukaiseen tehtäväkohtaiseen palkanosaan. Tulos- ja kehityskeskustelun osana esimies ja työntekijä käyvät läpi työntekijän tehtävän sisällön, siinä mahdollisesti tapahtuneet muutokset, uudet tehtäväalueet ja poistuneet tehtäväalueet. Esimies arvioi, onko tehtävässä mahdollisesti tapahtuneilla muutoksilla vaikutusta tehtävän vaativuuteen. Tehtävän sisällössä voi tapahtua muutoksia, ilman vaikutusta tehtävän vaativuuteen. Mikäli muutokset saattavat vaikuttaa tehtävän vaativuuteen, täyttää työntekijä työnkuvauslomakkeen, esimies vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Xxxxxx toimitetaan yksikön johtajalle kannanottoa varten ja edelleen aluevankilan johtajalle / kriminaalihuoltojohtajalle / johtavalle ylilääkärille lausuntoa varten, jonka jälkeen asiakirjat toimitetaan Vhl / Khl arviointiryhmän sihteerille. Arviointiryhmä esittää kannanottonsa tehtävän sisällössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksesta tehtävän vaativuuteen, jonka jälkeen työnantaja ( pääjohtaja tai ylijohtaja ) vahvistaa vaativuusarvioinnin. Siirtymäkauden aikana ( vuodet 2005 – 2009 ) edellä kuvatut muutokset palkkauksessa toteutetaan kesäkuun alusta lukien. Siirtymäkauden jälkeen muutokset toteutetaan maaliskuun alusta lukien. Muissa tapauksissa muutokset toteutetaan vahvistamista seuraavan kuukauden alusta lukien. Työnantajalla tai työnantajan edustajalla on oikeus päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Työnantajan aloitteesta tehtävien vaativuustaso ei voi alentua. Mikäli tehtävän sisällössä tapahtuu työnantajan aloitteesta muutoksia, jotka johtaisivat vaativuustason alenemiseen, ei palkkausta alenneta. Työnantajan tulee selvittää mahdollisuudet järjestää työtehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan. Mikäli siis tehtävän sisältö niukkenee, tulee työnantajan selvittää onko tehtävän sisältöä mahdollisuus täydentää tai lisätä vastaavasti uusilla sisällöillä. Sama pätee määräaikaisiin virkamiehiin määräyksen kestoaikana. Mikäli virkamies määrätään työnantajan aloitteesta hoitamaan omaa tehtävää vaativampaa tehtävää vähintään kuukauden ajan, tulee virkamääräys aina antaa kirjallisena ja etukäteen. Suullinen määräys ei koskaan voi toimia palkanmaksun perusteena, kuten ei myöskään jälkikäteen annettu virkamääräys. Mainittua virkamääräystä ei tule antaa tavanomaisten vuosilomien sijaisuuksien tai muun sopimusteksteissä kuvaillun sijaistamisen johdosta. Tavanomaisena vuosiloman sijaisuutena ei pidetä sellaista työkokonaisuutta, joka pääosin muodostuu vaativamman tehtävän sijaisuuksien hoitamisesta ja on määrältään vähintään kuuden kuukauden yhteenlaskettu aika kalenterivuoden aikana. Näissäkin tapauksissa virkamääräys tulee antaa etukäteen ja samalla virkamääräyksen antajan tulee suorittaa tarkoituksenmukaisuusharkinta, onko kyseessä tilanne, jossa aidosti tarvitaan tehtäväkokonaisuus, jossa vähintään kuuden kuukauden ajan kalenterivuoden aikana hoidetaan vaativamman tehtävän sijaisuuksia. Kuuden kuukauden rajaa tulee pitää sitovana, eikä sitä arvioitaessa voida huomioida mahdollisesti toteutuvia, ennalta arvaamattomia, vaikkakin joissakin tapauksissa keskimäärin toteutuvia ( esim. sairauslomat ) sijaisuusjaksoja.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: tehtävän luonne, vastuu ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuus. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteen mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun ulosottomiesten osalta noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävän Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot –tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän arviointi- ja kehittämisryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisesta. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muut. 2010) Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässäarviointi- ja kehittämisryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamista.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: tehtävän luonnearviointitekijät ovat työn tarvitsemat tiedot ja taidot, vuorovaikutus sekä vastuu ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuus. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä liitteessä 1. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun Pelastusopistossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävän Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Sopimusalalla on työnantaja- ja palkansaajaosapuolen yhteinen arviointiryhmä, joka käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot –tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisesta. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun alusta. Siirtymäkauden aikana sovelletaan 7 §:ssä vaiheiden 2-4 tarkistusten ajankohdista sovittua. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muutTyönantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. 2010) Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee aloitteen vakinaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävättehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä Arviointiryhmä määrittelee tehtävien vaativuutta arvioidessaan kantansa myös tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai sanottua sovelletaan myös sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tehtävien muuttamiseen siihen annetun nimityksen tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamistamääräyksen kestoaikana.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: tehtävän luonnear- viointitekijät ovat työn luonne ja vastuu, vastuu vuorovaikutus ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot yhteistyö sekä tiedolliset ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuustaidolliset vaatimukset. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen teh- täväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun oppilaitoksissa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävän Kannustavassa henki- löstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tu- kena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Työnantaja Oppilaitoksen rehtori vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot vaativuusarvioinnit, tehtävien sijoittumisen vaativuus- tasoille sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän tar- vittavat arviointi- ja kehittämisryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisestaluottamus- mies. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun marraskuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muut. 2010) Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien tehtä- vien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä käsitte- lemistä arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamistaRehtorin vaativuustaso määritellään Opetushallituksen kanssa käytävien tuloskeskustelujen osana.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: arviointitekijät ovat tehtävän luonneedellyttämä osaamis- ja vuorovaikutusympäristö, tehtävän ohjaus- ja päätöksenteko sekä tehtävän vastuu ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuusrooli. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävän Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Ulkomaalaisvirastossa on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteinen arviointiryhmä, joka käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisesta. Vuotuisten tulos- ja kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun huhtikuun alusta. Siirtymäkauden aikana sovelletaan 7 §:ssä vaiheiden 2 - 4 tarkistusten ajankohdista sovittua. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muutTyönantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. 2010) Jos Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa virkasuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja kuitenkin tekisi tekee aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön vakinaisen virkasuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö virkamies suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävättehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä Arviointiryhmä määrittelee tehtävien vaativuutta arvioidessaan kantansa myös tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa sanottua sovelletaan myös sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan määräaikaisen virkasuhteen tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien muuttamiseen siihen annetun nimityksen tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamistamääräyksen kestoaikana.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: tehtävän luonne, vastuu ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuus. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun arviointijärjestelmään. Tehtävän vaativuutta ja vaativuustasoa sekä henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot kehityskeskusteluissa sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun jos henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin Viimeksi mainituissa tapauksissa aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisestaTyönantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu henkilön tehtävänkuvaukseen. Xxxxxxx tekee ehdotuksen vaativuus- ja suoritusarvioinneiksi ja -tasoiksi. Työnantaja vahvistaa arvioinnit ja tasot sekä tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan. Arviointi- ja kehittämisryhmä käsittelee vaativuusarviointeja siten kuin tämän sopimuksen eri kohdissa on sovittu. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun maaliskuunkuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muutKannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. 2010) Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien sellaiseksi muuttamiseksi, joka johtaisi tehtävien vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseentehtävien muuttamiseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja työnantaja tai henkilö itse tai taikka häntä edustava luottamusmies voi vaatia tehdä aloitteen asian käsittelemistä arviointiryhmässäkäsittelemiseksi arviointi- ja kehittämisryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin vaativuuden alentamiseen ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely käsittely ryhmässä tapahtuu mahdollisuuksien mukaan pääsääntöisesti ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä 6 momentissa sanottu koskee soveltuvin osin myös määräaikaisia ja muutoin rajoitetuksi ajaksi annettuja tehtäviä ja perustettuja palvelussuhteita, mutta ei koske kuitenkaan tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi annettujen tehtävien taikka määräaikaisen tai määräaikaisen muutoin rajoitetuksi ajaksi perustetun palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei Momentit 6 ja 7 eivät koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamista.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: tehtävän luonne, vastuu ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuus. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko tau- lukko on liitteenä 1. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteute- taan tarjoamalla tilanteen mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun sopimusalan virkamiesten osalta noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävän Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotukseneh- dotuksen. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot –tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän ehdotukset arviointi- ja kehittämisryhmän ehdo- tukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisesta. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muut. 2010) Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien tehtä- vien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässäkäsittele- mistä arviointi- ja kehittämisryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamistamuutta- mista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa momen- tissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessaalka- essa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen pal- velussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain vir- kamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamista.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy Edistämiskeskuksessa tehtävät on luokiteltu vaativuusryhmiin. Tehtävien vaativuutta arvioidaan kuuden osaamiseen, työn itsenäisyyteen ja tehtävien sisältöön liittyvän vaativuustekijän avulla: Osaamiseen liittyvät tekijät: - tehtävän vaativuustason perusteellaedellyttämä tiedon, taidon ja kokemuksen määrä - tehtävän luonne ja laajuus - tehtävän edellyttämä vuorovaikutus Päätöksentekoympäristö/työn itsenäisyyteen liittyvät tekijät: - viranhaltijan ohjaus - päätöksenteon luonne/ratkaisujen vaikeusaste Tehtävän sisältöön liittyvä tekijä: - tehtävän keskeinen sisältö ja suhde tulokseen Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: tehtävän luonneKannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Arvioinnin tuloksena tehtäville annetaan vaativuuspisteet, vastuu joiden mukaisesti tehtävät sijoitetaan vaativuusryhmiin. Liitteessä 2 on taulukko tehtäväkohtaisen palkanosan vaativuusryhmistä (1-11) kuvauksineen ja ratkaisut, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot pisterajoineen. Työnantaja päättää tehtävistä ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuus. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen viran toimenkuvaan ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävän Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän arviointi- ja kehittämisryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisesta. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun hyväksymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. (muut. 2010) Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei myöskään koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamista.

Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arvi- ointitekijät ovat: Sisäasi- ainministeriön tehtävien vaativuuden arviointi pohjautuu Weigh and See –järjestelmään, jota on osapuolten kesken yhteistyössä muokattu sisäasiainministeriön tarpeita varten. Sisäasiainministeriön tehtävien vaativuuskriteerit ovat tehtävän luonneammattitaitovaatimukset ja vastuuvaatimukset. Sisäasiainministeriön tehtäville on laadittu yleiset toimenkuvat, vastuu ja ratkaisutjoita on yhdeksän (liite 1). Jokainen tehtävä sijoitetaan yleisen toimenkuvan mukaiseen vaativuustasoon. Jos tehtävä poikkeaa vaativuudeltaan olennaisesti kyseisen vaativuustason yleisen toimen- kuvan mukaisista tehtävistä, itsenäisyys, vuorovaikutus, ammatilliset tiedot ja kokemus, työympäristö sekä tehtävän vaikuttavuusvoidaan poikkeaman laajuudesta riippuen käyttää vaati- vuustason sisällä välitasoja. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 12. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja erillisessä allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun arviointijärjestelmään. Tehtävän vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- tuloskeskusteluissa ja kehityskeskusteluissalisäksi aina, kun tehtävät muuttuvat äkillises- ti ja oleellisesti. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksenAloitteen tehtävän vaativuuden uudelleenarvioimiseksi voi tehdä esimies, asianomainen virkamies tai häntä edustava luottamusmies. Sopimusalalla on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteinen arviointiryhmä, joka käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat pal- kanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. (muut 2010) Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Arviointi tehdään viimeistään yhden kuukauden kuluttua tehtävien muuttumisesta. Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun huhti- kuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden seuraa- van kalenterikuukauden alusta. (muutTyönantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. 2010) Jos Muutettaessa tehtäviä vakinaises- sa palvelussuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mi- käli työnantaja kuitenkin tekisi tekee aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön vakinaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka jo- ka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävättehtävät siten, että tehtävien vaativuus säilyy en- nallaan. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä Arviointiryhmä määrittelee tehtävien vaativuutta arvioidessaan kantansa myös tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa sanottua sovelletaan myös sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan mää- räaikaisen palvelussuhteen tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien muuttamiseen siihen annetun nimityksen tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin. (muut. 2011) Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamistamää- räyksen kestoaikana.