Sisällysluettelo

Sisällysluettelo

Yliopistojen yleinen työehtosopimus

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen allekirjoitus-

pöytäkirja 1

1 Luku Yleiset määräykset 6

2 Luku Vuosilomaa koskevat määräykset 14

3 Luku Poissaolot 21

4 Luku Yliopistojen työehtosopimuksen työaikamääräykset 32

5 Luku Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaa

koskevat määräykset 42

6 Luku Yliopistojen palkkausjärjestelmä 46

7 Luku Akatemiaprofessoreita ja –tutkijoita koskevat määräykset 55

8 Luku Sopimus muuttokustannusten korvaamisesta 56

9 Luku Helsingin Yliopiston eläinsairaalaa koskevat erillismääräykset 58 10 Luku Muut sopimukset 62

- Sopimus työaikapankista 62

- Sopimusmääräykset luottamusmiestoiminnasta sekä luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja muiden yhteistoimintatehtävään osallistuvien henkilöstön

edustajien asemasta ja oikeuksista 65

- Sopimusmääräykset ammattiyhdistyskoulutuksesta 76

- Sopimus paikallisesta sopimisesta 79

Liitteet Yliopistojen palkkausjärjestelmää (YPJ) koskevat liitteet 81

Liite 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 2 Muun henkilöstön vaativuuskehikko

Liite 3 Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä

Liite 3a Henkilökohtaisen suoritusjärjestelmän kriteerit Liite 4 Muun henkilöstön työstä suoriutumisen arviointi Liite 5 Palkkataulukot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevasta työeh- tosopimuksesta seuraavin ehdoin:

1. VOIMASSAOLO

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.3.2010 – 29.2.2012.

Osapuolet neuvottelevat 28.2.2011 mennessä vuoden 2011 palkankorotusten ajankohdista sekä suuruudesta. Siinä tapauksessa, että neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, kukin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päätty- mään 28.2.2011.

2. PALKANKOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA

Sopimuskauden aikana maksetaan seuraavat palkankorotukset: 1.11.2010 5,5 % kertaerä

Kertaerä lasketaan lokakuun palkasta ja maksetaan niille, joiden työsuhde on voimassa sekä loka- että marraskuussa 2010.

Sopimuskaudella on korotusajankohta, jonka korotukset ovat 0,98 % seuraa- vasti:

1.11.2010	0,40 %	yleiskorotus
1.11.2010	0,58 %	järjestelyerä

Osapuolet ovat asettaneet palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on käydä neuvottelut järjestelyerän käyttämisestä 15.10.2010 men- nessä.

Palkkausjärjestelmien kehittämiseen 1.11.2010 kohdistettua korotusta 0,58 % käytettäessä otetaan huomioon yhteen yleiseen työaikaan siirtymisestä aiheu- tuva kustannusvaikutuksen erilainen kohdentuminen.

Siinä tapauksessa, että kehittämistyöryhmä ei pääse yhteisymmärrykseen jär- jestelyerän jakamisesta, se käytetään yleiskorotuksena niin, että

- muun henkilöstön vaativuusryhmissä 2 – 6 palkkoja korotetaan 0,4 % ja

- muun henkilöstön vaativuusryhmissä 7 – 15 palkkoja korotetaan 0,6 % ja

- opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuusryhmissä 0,6 %

Edellä mainittujen lisäksi harjoittelukoulujen opetushenkilöstön osalta aikai- semman sopimuskauden samapalkkaerän 0,2 % kohdentamisesta ja järjeste- lyerän 0,58 % käyttämisestä neuvotellaan erikseen samoilla periaatteilla kuin yliopistojen osalta yleensä.

Suomen Akatemian rahoittamien akatemiaprofessoreiden ja – tutkijoiden palkkoja tarkistetaan em. korotusten korotusvaikutusta vastaavasti. Xxxxxxx akatemiaprofessoreiden ja –tutkijoiden palkkaus määräytyy vähintään Suo- men Akatemian rahoituspäätösten mukaisesti.

Sen lisäksi osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että palkkausjärjestelmän ja eri- tyisesti sen henkilökohtaisen suoriutumisen järjestelmän määräysten kehittä- miseen tulee varata noin puolet vuonna 2011 toteutettavista palkankorotuksis- ta.

Korotukset tulevat voimaan korotuspäivästä tai sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta.

3. ARVIOINTIRYHMIEN PALKKIOT

Yliopistojen palkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaisen arviointi- ryhmän puheenjohtajalle ja jäsenelle xxxxxxxxx xxxxxxxxx, jonka määrä on jä- senelle 360 euroa ja puheenjohtajalle 720 euroa vuodelta.

Palkkio maksetaan 12 kuukauden jaksolta jälkikäteen. Jos asianomainen ei ole jonkin kalenterikuukauden aikana osallistunut ryhmän työhön, palkkio maksetaan hänen sijastaan toimineelle, laskien kalenterikuukautta kohti 1/12 osa.

Mikäli henkilö toimii edellä tarkoitetussa tehtävässä kahdessa tai useammas- sa ryhmässä, palkkio maksetaan enintään kahdesta ryhmästä.

4. LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN PALKKIOT JA KURSSIRAHA

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 1.3.2010 lukien kuten valtion virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutuloksessa 7.3.2010.

Aikaisemmin voimassa ollut kurssiraha 55 € / pv / osallistuja maksetaan suo- raan ay-koulutuksen järjestäjälle.

5. TYÖAIKAMÄÄRÄYSTEN JOUSTOJEN SOVELTAMINEN

Työehtosopimuksessa on sovittu työaikalain piirissä olevan henkilöstön osalta uudesta yhtä työaikaa koskevasta järjestelmästä. Samassa yhteydessä on uudistettu myös työaikajärjestelyihin liittyviä joustomahdollisuuksia.

Keskimääräistä työaikaa koskevat työaikajärjestelyt ovat mahdollisia jatkossa- kin vain niissä tehtävissä, joissa niitä on voitu 31.12.2009 voimassa olleen vir- ka- ja työehtosopimuksen mukaan käyttää.

Muissa tehtävissä työaikajoustoja koskevat järjestelmät (tasoittumisjaksojär- jestelmä) voidaan ottaa käyttöön, jos siitä sovitaan paikallisesti tämän työeh- tosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten 2 §:n mukaisesti.

Näiden työaikajärjestelmien käyttöönotto edellyttää tällöin myös yhteistoimin- nasta yrityksissä koskevan lain 6 luvun mukaisia neuvotteluita.

6. TYÖRYHMÄT

Osapuolet ovat päättäneet perustaa seuraavat työryhmät:

6.1. Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, joka valmistelee 15.10.2010 mennessä esi- tyksen palkkausjärjestelmän ja siihen liittyvien eri henkilöstöryhmien tehtävien vaativuuden ja suoriutumisen arviointimenetelmien kehittämisestä.

Ensimmäisenä tehtävänä työryhmällä on tarkastella vaativuusryhmien välisiä palkkaeroportaita ja sopia tavasta, jolla 1.11.2010 voimaan tuleva järjestelyerä maksetaan.

Lisäksi työryhmän tehtävänä on laatia palkkausjärjestelmän soveltamiseen liit- tyvä ohjeistus. Muilta osin palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän tehtävät määritellään osapuolten kesken erikseen 15.5.2010 mennessä.

6.2. Määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkasteleva työryhmä

Osapuolet asettavat sopimuskauden ajaksi määräaikaistyöryhmän käsittele- mään määräaikaisten työsuhteiden käytössä noudatettavien periaatteiden sel- keyttämistä. Työryhmä kerää tietoa ja kokemuksia hyvistä toimintatavoista, joiden avulla määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä voidaan ohjata oike- aan suuntaan sekä välittää tietoa keräämistään hyvistä käytännöistä yliopis- toille. Työryhmä ottaa työssään huomioon myös tasa-arvonäkökulman.

6.3. Yhteistoimintaa ja työsuojelun yhteistoimintaa tarkasteleva työryh- mä

Osapuolet perustavat työryhmän, joka 31.3.2011 mennessä selvittää ja val- mistelee työehtosopimukseen liitettävät määräykset yhteistoiminnasta yrityk-

sille annetun lain sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteis- toiminnasta annetun lain lisäksi.

6.4. Tilastoyhteistyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, joka valmistelee tilastoyhteistyösopimuk- sen osapuolten välillä noudatettavasta tilastoyhteistyöstä, jolla edistetään luottamusta neuvottelu- ja sopimustoiminnassa tarvittaviin palkka- ja muihin tilastoihin. Tavoitteena on kehittää molemminpuolista, yhteistä informaatiota, välttää tilastollisia tulkintaerimielisyyksiä ja edistää palkkausjärjestelmien toimivuutta. Kullakin osapuolella on oikeus tuoda haluamansa tilastollinen asia tilastotyöryhmän käsiteltäväksi.

Tilastotyöryhmän tehtävänä on käsitellä yhteistä tietopohjaa, tilastojen tuot- tamiseen ja luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä, ansiotilastojen yhteydessä käytettäviä palkka- yms. käsitteitä, työehtosopimuksen ansiotilastoille aset- tamia vaatimuksia ja olla yhteistyössä työehtosopimusneuvottelijoiden kans- sa tilastojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tarvittaessa antaa asiantuntija-apua yliopistoille tilastoyhteistyökysymyksissä.

7. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana siten, että neuvottelevat esiin tulevista sopimusten muutostarpeista toisen osapuolen esityksestä.

8. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Työntekijälle 1.1.2010 – 28.2.2010 välisenä aikana maksettu sairausajan pal- kallinen jakso otetaan huomioon laskettaessa 40, 50, 60 tai 90 päivän palkalli- sia jaksoja sekä 365 kalenteripäivän ajanjaksoa laskettaessa.

Jos henkilö on tämän sopimuksen voimaan tullessa poissa työstä sairauden vuoksi, hänen oikeutensa 31.12.2009 voimassa olleen valtion virka- ja työeh- tosopimuksen mukaiseen täyteen palkkaan ei tämän sairauden osalta vähene.

9. MUUT MÄÄRÄYKSET

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia on tarkoituksenmukaista käsitellä erimielisyysmenettelyssä vain siltä osin, kun se ei koske esimiehen suorittaman arvioinnin oikeellisuutta.

Yliopistot voivat edelleenkin myöntää työntekijälle palkatonta vapautusta työ- tehtävistä aikaisempien virkavapautta koskeneiden käytäntöjen mukaisesti.

Tämän työehtosopimuksen 4 luvun 20 §:n mukaisia palkkioita korotetaan vas- taisuudessa työehtosopimusneuvotteluissa sovittavalla tavalla.

10. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO

Tässä sopimuksessa sovitut työaikaa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.8.2010 alkaen niiden henkilöiden osalta, joiden työaikajärjestelmä tai työaika tämän sopimuksen mukaan muuttuu.

Muilta osin sopimusmääräyksiä noudatetaan 1.3.2010 lukien.

Helsingissä 15. päivänä huhtikuuta 2010.

SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY (ent. Yksityisen Opetusalan Liitto ry) JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa on sovittu Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen työntekijöiden työehdot.

Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka yliopisto on nimennyt työnanta- jan edustajaksi tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

Soveltamisohje: Yliopisto nimeää keskushallinnon henkilöstön joukos- ta tässä tarkoitetut työnantajan edustajat joko hallinnollisella päätök- sellä tai siten, että asiasta on erikseen sovittu henkilön työsopimuksessa.

Sopimus ei myöskään koske opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita tai muita palkkionsaajia eikä harjoittelukoulujen sivutoimisia tuntiopettajia muilta osin kuin mitä heidän osaltaan on erikseen sovittu.

Soveltamisohje: Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yliopistojen sellai- siin itsenäisiin yksiköihin (esim. yliopistopaino) joilla on oma työehto- sopimus.

2 § Voimassaolevat etuudet ja lainsäädännön määräykset

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet 31.12.2009 asti voimassa olleeseen valtion virka- ja työ- ehtosopimukseen tai sen liitteeseen.

Siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa on viitattu työlainsäädännön mää- räyksiin, eivät nämä määräykset tule osaksi tätä työehtosopimusta.

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

Yliopistolla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja irtisanoa työntekijöitä.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhde ja koeaika

Työsopimus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti.

Työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se on ollut saman työnanta- jayliopiston, muun kotimaisen yliopiston, siihen rinnastettavan tutkimuslaitok- sen tai yliopistosairaalan palveluksessa keskeytyneenä enintään 30 kalenteri- päivää tai yhden kalenterikuukauden.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslaissa ja yliopistoja kos- kevassa lainsäädännössä mainituilla perusteilla.

Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopimus- lain mukaisesti ja sen pituus on enintään neljä kuukautta.

Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa koeajan pituus saa olla enintään puolet määräajan kestosta (esim. 6 kuukauden pituinen työsuh- de, koeaika saa olla enintään 3 kuukautta).

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jonka aika- na ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työ- sopimuslain 2. luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetuilla tai muutoin koeajan tarkoi- tukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

5 § Työsuhteen päättyminen

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan työsuhteen keskeyty- mättömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja seuraavasti:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta

- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika seuraava:

- 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan muutoin työsopimuslain mukaista menettelyä.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan tai tehtävän päätyttyä il- man irtisanomisaikaa. Jos määräajan tai tehtävän pituutta ei ole määrätty

xxxxxxxxxxxxx mukaan, työnantajan on viipymättä ilmoitettava työntekijälle odo- tettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta sei- kasta, joka ei ole työntekijän tiedossa.

Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan.

Lomautusilmoitusaika on kaikkien työntekijöiden osalta on 1 kk.

Työsuhde päättyy siitä päivästä lukien, josta työntekijälle on myönnetty oman työnantajan työsuhteesta vanhuuseläke tai Suomessa täysi työkyvyttömyys- eläke.

6 § Palkka ja palkanmaksu

Palkkaperusteista ja vähimmäispalkasta on erilliset määräykset yliopistojen palkkausjärjestelmää koskevassa osiossa.

Palkka maksetaan työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työntekijän nostettavissa.

Jos työntekijän palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka mak- setaan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä.

Sellaiset lisät ja etuudet, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mu- kaan, suoritetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Työsuhteen jatkuessa palkan perusteissa tapahtuvat muutokset tulevat voi- maan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lu- kien, ellei tämän sopimuksen muussa osassa ole myöhemmin toisin sovittu.

Työsuhteen päättyessä palkka ja muut suoritukset maksetaan työntekijän pankkitilille seuraavana, teknisesti mahdollisena yliopiston yleisenä palkan- maksupäivänä.

7 § Poissaoloajalta maksettava palkka

Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy näiden määräysten mukaisesti, ellei erikseen jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaan luetaan tehtävän vaativuuteen pe- rustuva palkanosa, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa, palkan takuuosuus tai euromääräinen palkka. Lisäksi palkkaan luetaan muut säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.

Soveltamisohje: Keskituntiansiolla tarkoitetaan päättynyttä pal- kanmaksukautta edeltäneen normaalina pidettävän palkanmak- sukauden työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota (palkan- maksukauden ansio / tehdyillä työtunneilla) mahdollisine olosuh- de- ja vuorotyölisineen, mutta ilman ylityö- ja sunnuntaityö- korotuksia.

Harjoittelukoulujen opettajalta ei poissaoloajalta tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jäämisen vuoksi.

8 § Vajaan kalenterikuukauden palkka

Jos kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkkaa vajaalta kalenteri- kuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka käyttämällä jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka määräytyy tehty- jen työtuntien ja sovitun tuntipalkan mukaisesti.

9 § Osa-aikaisten työntekijöiden palkka

Osa-aikatyötä tekevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osa-aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavalle kokoaikaiselle työntekijälle määräytyvästä palkasta.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvalle työntekijälle, joka siirtyy kokoaika- työstä osa-aikatyöhön, palkka maksetaan em. periaatteita noudattaen työsuh- teen ehtojen mukaisena osuutena tai harjoittelukoulujen opettajan osalta ope- tusvelvollisuuden mukaisena osuutena kokoaikaisen työntekijän palkasta.

10 § Matkakustannukset ja päivärahat

Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matkakustannukset verohallituksen kulloinkin voimassa olevia ohjeita noudattaen.

Jos työntekijä on työnantajan määräyksestä määrätty matkustamaan sellaise- na lauantaina, sunnuntaina, tässä työehtosopimuksessa tarkoitettuna arkipy- hänä tai muuna työntekijän vapaapäivänä siten, että yksinomaan matkustami- seen käytetty aika on vähintään viisi tuntia, maksetaan hänelle matkapäivä- korvauksena 55 euroa. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Matkapäiväkorvausta ei makseta työehtosopimuksen 4 luvun 16 §:n 4 mo- mentin mukaiselle johtavassa asemassa olevalle työntekijälle eikä työntekijäl- le, joka itse päättää työmatkansa ajankohdasta ja työaikaansa liittyvistä työ- ja vapaa-ajan järjestelyistä. Korvausta ei myöskään suoriteta, mikäli edellä sano- tulta vuorokaudelta kertyy työajaksi luettavaa aikaa tai matkustamista erityis- ten määräysten perusteella korvataan muulla kuin tässä sopimuksessa sovi- tulla tavalla.

Työntekijän tulee matkustaa käytettävissä olevaa edullisinta kulkuneuvoa ja kulkutapaa käyttäen, ottaen huomioon myös mahdollinen ajan säästö.

Työntekijällä on oikeus saada työmatkastaan aiheutuvien kustannusten mak- samista varten ennakkoa, jos työnantaja ei ole luovuttanut työntekijän käyt- töön maksukorttia tai kohdemaassa ei voi maksaa maksukortilla. Alle 24 tuntia kestävältä työmatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.

Matkan kustannuksista on haettava korvausta matkalaskulla, joka on jätettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.

Lisäkorvaukset ulkomaan matkojen osalta

Jos työnantajan määräämä työmatka kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle, työnantaja korvaa työmatkaan liittyvät välttämättömät kulut seuraavasti:

1) matkaan liittyvät lisämaksut kuten lentokenttävero yms.

2) matkaan välittömästi liittyvät viisumimaksut sekä lääke- ja rokotusmaksut

3) välttämättömät työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin

4) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

5) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

Huomautus: Työnantajalla on yleisesti olemassa ulkomaan työ- matkoja koskeva matkavakuutus, joka sisältää myös matka- tavaravakuutuksen.

11 § Keskusjärjestösopimukset

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskus- järjestösopimuksia:

Ryhmähenkivakuutussopimus

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsitte- lystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

Hyvityssakkopöytäkirja

Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaansaattami- sesta sovittava erikseen.

12 § Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, yliopisto- jen työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten ja niiden jäsenliittojen jäsenmaksun työntekijältä maksettavasta palkasta. Pidäte- tyt jäsenmaksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

Työntekijälle annetaan kalenterivuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistus pidätetyistä jäsenmaksuista.

13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä tai laajuutta taikka tie- tyn sopimuskohdan oikeaa tulkintaa koskevasta erimielisyydestä tulee neuvo- tella tämän pykälän mukaisesti.

Työyksikkötason neuvonpito

Erimielisyystapauksissa asiaa käsitellään ensin neuvonpidossa esimiehen tai työnantajan edustajan ja työntekijän tai / ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan välillä.

Paikallisneuvottelut

Jos asiaa ei työyksikkötason neuvonpidossa saada ratkaistuksi, asiassa voi- daan käydä paikallisneuvottelut työnantajan edustajan ja asianomaisen pää- luottamusmiehen tai luottamusmiehen välillä.

Liittotason neuvottelut

Jos asiaa ei paikallisneuvotteluissa saada ratkaistuksi, asiassa voidaan käydä liittotason neuvottelut työehtosopimuksen asianomaisten allekirjoittaja- järjestöjen välillä.

Allekirjoittajajärjestöjen erikseen niin sopiessa asia voidaan ottaa käsiteltäväk- si liittotason neuvotteluissa paikallisneuvotteluita käymättä.

14 § Menettelytavat ja määräajat

Paikallisneuvotteluita ja liittotason neuvotteluita on vaadittava kirjallisesti ja vaatimuksessa on yksilöitävä neuvottelun kohde.

Sekä paikallistason että liittotason neuvottelut tulee aloittaa kolmen viikon ku- luessa kirjallisen vaatimuksen esittämisestä, ellei toisin sovita, ja ne tulee saattaa päätökseen viivytyksettä.

Liittotason neuvotteluita tulee vaatia neljän kuukauden kuluessa paikallisneu- votteluiden päättymisestä puhevallan menettämisen uhalla.

Neuvottelut päättyvät yhteisesti todettuna päivänä tai päivänä, jolloin neuvot- teluosapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen neuvotteluiden päättymisestä.

Paikallistason ja liittotason neuvotteluista tulee pitää pöytäkirjaa, joka tarkaste- taan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla viivytyksettä.

Xxxxxxx vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja liit- totason erimielisyysneuvotteluita. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittotason neuvotteluiden pöytäkirjan tarkistamisesta ja kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa neuvotteluiden päättymisestä.

15 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän so- pimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.

16 § Suojavaatetus

Työnantaja hankkii työntekijöiden käyttöön heille työssään tarpeelliset suoja- puvut ja vastaa niiden pesusta ja kunnostuksesta paikallisesti sovituin väliajoin.

Erittäin likaisissa, märissä tai kylmissä töissä annetaan työntekijän käyttöön työn suorituksen ajaksi erityinen suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuulu- vat esimerkiksi jalkineet, kumikäsineet sekä suoja- ja lämpöpuvut.

Suojapukujen ja suojavaatetuksen tarpeellisuuden määrittävät esimies ja työn- tekijä yhdessä.

Työnantaja kustantaa työntekijöille työasun tai tunnukset, mikäli on tarkoituk- senmukaista ilmaista työntekijän asema ja tehtävä työpaikalla.

Huomautus: Työntekijän henkilönsuojainten varaamisesta, käy- töstä ja soveltuvasta työvaatetuksesta on säädetty työturvallisuus- lain (738/2002) 15 ja 20 §:ssä.

17 § Vanhentuminen

Työ- tai virkasuhteesta johtuvien saatavien, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2010, vanhentumiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Työsuhteesta johtuvat 1.1.2010 jälkeen syntyneet saatavat vanhentuvat työ- lainsäädännön vanhentumissääntöjen mukaan.

18 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.3.2010 alkaen 29.2.2012 saakka, jatkuen sen- kin jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Ensimmäisen kerran työehtosopimus on kuitenkin irtisanottavissa allekirjoitus- pöytäkirjan 9.3.2010 mukaisesti.

Irtisanomisesta huolimatta tämä sopimus on voimassa, kunnes neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta on yhteisesti todettu päättyneiksi tai kunnes neuvotteluosapuoli kirjallisesti ilmoittaa siitä sopimuksen muille osapuolille.

2 LUKU

VUOSILOMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain (162/2005) ja tämän sopimuk- sen mukaan.

Niihin henkilöihin, joihin sovelletaan opetus- ja tutkimushenkilöstön työaika- määräyksiä tai harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä koskevia määräyksiä, sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä vain lomarahan osalta.

Nämä määräykset tai vuosilomalain määräykset eivät miltään osin koske har- joittelukoulujen sivutoimisia tuntiopettajia.

2 § Määritelmät

Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Jaksotyössä so- velletaan samaa periaatetta. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenteri- kuukausi.

Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty loman osa.

3 § Vuosiloman pituus ja ansainta

Työntekijän vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

1) jos työntekijällä on ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuoden välitöntä palvelusta nykyisen työnantajan tai muun yliopiston palveluksessa, vuosiloman määrä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on seu- raavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11
Lomapäivien lukumäärä	2	4	6	8	10	12	14	16	18	20	22

2) jos työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ollut välit- tömästi saman työnantajan, muun suomalaisen yliopiston tai yliopistoon ver- rattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai hänellä on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta edellä mainituista palvelussuhteista oikeus kahteentoista lomanmääräytymiskuukau- teen, hänellä on oikeus vuosilomaan jokaiselta nykyisen työsuhteen täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	3	5	7	10	13	16	19	21	24	26	28	30

3) jos työntekijällä ennen lomakauden (viimeistään 31.5.) alkamista on vuosi- lomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta, vuosi- loman määrä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmääräyty- miskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	3	6	9	11	15	18	22	25	28	31	34	38

Jos henkilö ennen lomavuoden (31.12) päättymistä saavuttaa em. 3 kohdan mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa tästä johtu- van lomapidennyksen. Xxxxx pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuo- den kesäkuun 1. päivää.

4 § 15 vuoden palvelusajan laskeminen

Sopimuksen 3 §:n 3 kohdassa edellytettyä 15 vuoden palvelusaikaa lasketta- essa otetaan huomioon päätoiminen palvelus

1. oman työnantajayliopiston palveluksessa

2. muun suomalaisen yliopiston palveluksessa

3. Suomen valtion palveluksessa, ei kuitenkaan varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen, kriisienhallinta- ja rauhanturvatehtävien aikaa taikka työstävapausaikaa muutoin kuin sairauspoissaolon ajalta tai TSL 4 luvun 1 § mukaisten perhevapaiden ajalta

4. palvelus muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai ulkomailla tehtävissä siltä osin, kuin niistä on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa.

Työsuhteen alkaessa todetaan aiemmasta työkokemuksesta kertynyt palvelusaika.

Soveltamisohje: Työntekijän tulee työsuhteen alussa selvittää ai- kaisempi työkokemuksensa, jonka haluaa otettavaksi huomioon vuosilomaetuuksia myönnettäessä. Jos selvitystä täydennetään myöhemmin niin, että voi vaikuttaa lomaoikeuteen, se otetaan huomioon siitä lähtien, kun se on työnantajalle esitetty. Työnteki- jän esittämä selvitys voidaan ottaa pätevästä syystä huomioon myös takautuvasti.

Palveluksella tarkoitetaan aikaa, jonka työntekijä on työssä. Työs- säoloajaksi katsotaan myös poissaoloaika, jolta on maksettu palk- kaa tai sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia.

Päätoimisena palveluna pidetään työtä, jossa työaika on keskimäärin vähin- tään 20 tuntia viikossa tai työaikasääntelyn ulkopuolella olevaa tehtävää, jon- ka työnmäärä on vähintään 50 % kokonaistyönmäärästä. Osa-aikaisen palve- lussuhteen osalta huomioidaan työajan mukainen suhteellinen osuus vastaa- van kokoaikaisen työntekijän työajasta.

5 § Lomaoikeus työsuhteen päättyessä

Jos työntekijä saavuttaa 3 §:n 2 tai 3 kohdissa tarkoitettujen lomien edellytyk- senä olevat palvelusajat ennen työsuhteen päättymistä, hän saa työsuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lo- makorvausta kuten edellä mainituissa kohdissa on sanottu.

6 § Työssäolon veroinen aika

Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pidetään sellaisia päivä, jolta työnantaja on tämän työehtosopimuksen mukaan maksa- nut palkan tai ansionmenetyksen korvausta (ay-koulutus, henkilöstökoulutus, lomarahan vaihtovapaat, ylityövapaat, työaikapankkivapaat jne.).

Huomautus: Työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvan poissaolon aika katsotaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi vuosi- lomaetuuksia laskettaessa enintään 365 kalenteripäivän ajalta.

7 § Vuosilomapäivien kuluminen osa-aikatyössä

Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin ly- hennettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjakson arkipäivien lukumäärä.

8 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka

Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mukainen nor- maali kuukausipalkka työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesti sekä vuosilomalisä.

Vuosilomalisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden alla mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

- Aattopäivän lisä

- Hälytysraha

- Iltatyölisä

- Lauantaityökorvaus

- Sunnuntaityökorvaus

- Varallaolokorvaus

- Yötyölisä

- Luottamusmies- ja yhteistoimintalisä

- Luottamusmiespalkkio (varaluottamusmies)

- Työsuojeluvaltuutetun palkkio (varatyösuojeluvaltuutettu) 9 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen

Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.

Vuosilomalisä maksetaan kesä- tai heinäkuun palkan yhteydessä.

10 § Muiden kuin kuukausipalkalla työskentelevien vuosilomapalkka

Tunti- ja urakkapalkalla olevan työntekijän, jonka täysi lomanmääräytymiskuu- kausi määräytyy vuosilomalain 6 § 1 momentin perusteella (ts. 14 työpäivää / kalenterikuukausi), vuosilomapalkka on 10 prosenttia, taikka työsuhteen jat- kuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 12,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssä- oloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Muiden kuin em. työntekijöiden vuosilomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan.

Tässä pykälässä tarkoitettu palkka maksetaan palvelussuhteen jatkuessa ke- säkuun palkanmaksun yhteydessä. Palvelussuhteen päättyessä palkka mak- setaan päättymiskuukauden palkanmaksun yhteydessä.

11 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 tämän työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesta palkasta. Lisäksi maksetaan 8 §:n 2 mom. tarkoitettu vuosilomalisä.

Muilla kuin kuukausipalkkaisilla työntekijöillä vuosilomakorvaus on sama kuin 10 §:ssä määritelty vuosilomapalkka.

12 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen eräissä erityistapauksissa

Vuosilomakorvaus määräytyy työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman osalta seuraavasti:

1) jos työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyä lomakaudella annettavaksi määrättyä vuosilomaa ei ole voitu antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana, eikä sitä ole siirretty pidettäväksi seuraavan vuoden puolella, vuosi- lomakorvaus maksetaan joulukuun palkan mukaan; ja

2) jos työkyvyttömyyden vuoksi seuraavalle kalenterivuodelle siirrettyä loma- kauden ulkopuolella annettavaa vuosilomaa ei ole voitu antaa seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, vuosilomakorvaus maksetaan tämän vuoden joulukuun palkan mukaan.

13 § Säästövapaa

Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräysten mukaan.

Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä kirjal- lista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislu- kumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä.

Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 15 päivää ylittävä osuus. Työn- tekijällä on kuitenkin oikeus säästää 20 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu yliopiston toiminnalle merkittävää haittaa.

Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun työntekijälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.

Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästövapaan pitämises- tä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa anne- taan täysinä päivinä, ellei muuta sovita. Säästövapaa on annettava viimeis- tään 5 vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa on säästetty.

Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta mak- settava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

14 § Oikeus lomarahaan

Kun työntekijällä on oikeus lomapalkkaan tai lomakorvaukseen, maksetaan hänelle myös lomaraha seuraavien määräysten mukaisesti:

Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha mää- räytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa.

Jos lomarahan maksamisajankohdasta on sovittu pääsäännöstä poiketen, lo- maraha määräytyy maksatuskuukautta edeltävän kuukauden palkan mukaan. Jos asianomainen on työstä vapautettuna kesäkuussa tai muussa edellä tar- koitetun mukaisessa kuukaudessa, määräytyy lomaraha sen palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Työntekijälle, joka siirtyy osa-aikaeläkkeelle, maksetaan lomaraha kaikilta niil- tä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Xxxxxxxx määräytyy siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden 3 §:n 3 kohdan mukaiseen pidempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös näiden päivien osalta.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä loman- määräytymiskuukautta.

15 § Lomarahan suuruus

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on

3 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,

3 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia ja

3 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia

lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottu- na täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Soveltamisohje: Lomarahan perusteena on 1 luvun 7 §:n mukainen palkka.

Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia hänen 10 §:n mukaisesta vuosilomapalkastaan.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikajärjestelmän piirissä olevalle henkilölle maksetaan lomaraha niin monelta lomapäivältä kuin kyseinen henki- lö saisi vuosilomaa tämän sopimuksen perusteella.

Harjoittelukoulun päätoimisella tuntiopettajalla on kuitenkin oikeus enintään asianomaisen tehtävän opetusvelvollisuutta vastaavan tuntimäärän mukaan laskettavaan lomarahaan samojen perusteiden mukaan kuin kokoaikaisen opettajan tehtävässä olevalla.

16 § Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaseen

Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan sekä työnteki- jän kesken kunkin lomarahan maksuvuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää kohden lomarahaa vähennetään 4,4 % laskettuna kuukausipalkasta.

Vapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana. Xxxxxxxxxxxxx voidaan muuntaa takaisin rahaksi, jos vapaan käyt- täminen estyy painavasta syystä, kuten jos työntekijä sitä pyytää esim. sai- rauden johdosta.

17 § Vuosiloman siirtäminen

Työntekijällä on oikeus halutessaan siirtää työsopimuslain 4 luvun 1 §:n tar- koittaman perhevapaan ajalle sijoittuva vuosilomansa samoilla perusteilla kuin hänellä on oikeus siirtää vuosilomaa vuosilomalain 25 §:n perusteella.

3 LUKU POISSAOLOT

1 § Kuukausipalkkaisen sairausajan palkanlisä

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkallisen sairauspoissaolon ajalta tämän työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaisen palkan lisäksi saira- usajan palkanlisää. Lisän suuruus kutakin sairauspoissaolon kalenteripäivää kohden on 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen alla mai- nittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

Sairausajan palkanlisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot:

- Aattopäivänlisä

- Hälytysraha

- Iltatyölisä

- Lauantaityökorvaus

- Luottamusmiespalkkio (varaluottamusmies)

- Sunnuntaityökorvaus

- Työsuojeluvaltuutetun palkkio (varavaltuutettu)

- Varallaolokorvaus

- Vuorolisä

- Yötyölisä

Soveltamisohje:

Lisä maksetaan myös seuraavien poissaolojen palkan yhteydessä

- äitiysvapaa, tilapäinen hoitovapaa ja kuntoutusaika

- tapaturman, ammattitaudin tai väkivallan takia aiheutunut työkyvyttömyys

- jos työnantaja on estänyt henkilöä työskentelemästä sairauden takia

- tämän luvun 20 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa

2 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle

Xxxxxx sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- äitiys- ja isyysrahaan siirtyy pal- kallisen sairauspoissaolon, äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin, kuin em. päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saa- maa palkkaa.

Sellaisen henkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairaus- vakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta.

Muuna aikana, kun harjoittelukouluissa opetustyö on lomien johdosta keskey- tynyt, päiväraha tai edellä tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, jos työntekijä on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta työntekijä ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn joh- dosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen ver- rattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korva- uksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

SAIRAUSPOISSAOLOT

3 § Oikeus sairauspoissaoloon

Työntekijällä on oikeus olla pois työstä, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.

4 § Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle tästä sekä siitä, milloin es- teen arvioidaan päättyvän.

Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Soveltamisohje: Epidemian aikana tai kun lääkäripalveluita ei ole riittävästi saatavilla työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi an- taa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen lääkärinto- distuksen sijasta enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan. Todistuk- sen voi uusia vain sama hoitaja.

5 § Sairausajan palkallisen jakson pituus

Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallisen jakson enimmäispituus
Alle 1 kk	1+9 arkipäivää, 50 % palkasta
1 kk – alle 1 vuotta	40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
1 vuotta – alle 5 vuotta	50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
5 vuotta -	60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan

Mikäli työkyvyttömyys jatkuu keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, sairausajan palkka maksetaan samalla perusteella koko sairausloman ajan.

Työntekijällä on oikeus yhdenjaksoiseen sairauspoissaoloon enintään 365 palkallisen päivän osalta. Poissaolo on yhdenjaksoinen, jos työntekijä työhön palattuaan sairastuu uudelleen samaan sairauteen, ennen kuin on ollut työssä vähintään 16 työpäivää. Tällöin aika, jolta työnantaja on velvollinen suoritta- maan sairausajan palkkaa, lasketaan ikään kuin kysymyksessä olisi yhden- jaksoinen sairauspoissaolo.

Esimerkki: Henkilö on ollut poissa sairauden perusteella niin, että hän on palannut työhön 12.3.2010. Siten torstai 1.4.2010 (kiiras- torstai) on hänellä 15. työssäolopäivä. Pääsiäispyhien jälkeen hän on poissa työstä seuraavalla viikolla esim. vuosiloman tai tilapäi- sen hoitovapaan vuoksi (6.4. tiistai – 9.4. perjantai). Siten maa- nantai 12.4.2010 on hänellä 16. työssäolopäivä.

Työntekijällä, joka ei kuulu tämän työehtosopimuksen vuosilomamääräysten piiriin, ei lasketa tämän luvun 5, 8 ja 9 §:ien 40, 50, 60 ja 90 kalenteripäivän palkallisiin jaksoihin päiviä ns. laskennallisen vuosiloman ajalta, mutta lasken- nallisen vuosiloman aika lasketaan mukaan 365 kalenteripäivän enimmäisaikaan.

Työntekijöille, jotka ovat olleet yliopiston palveluksessa 31.12.2009 ja joiden työsuhde jatkuu saman yliopiston palveluksessa keskeytyksettä, 31.12.2009 kertynyt palvelusaika lasketaan hyväksi kokonaisuudessaan.

Jos työntekijä siirtyy yliopistoon toisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksesta, otetaan työsuhteen kestossa huomioon sairausajan palkallista jaksoa laskettaessa em. aikaisempi työkokemus.

Huomautus: 1 luvun 4 §:n 2 momentin määräystä keskeytyksestä sovelletaan työsuhteen kestoa määriteltäessä.

Oikeutta sairausajan palkkaan ei kuitenkaan ole, tai sitä voidaan alentaa, jos työntekijä on itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tahi estänyt sen parantumisen. Sama koskee myös sitä, että hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen.

Soveltamisohje: Mikäli työntekijä sairastuu kesken työpäivän, maksetaan hänelle tältä päivältä vastaava palkka työpalkkana ja sairausajan palkan maksaminen aloitetaan ensimmäiseltä täydel- tä sairauspäivältä.

Edellä tarkoitettu palkallisen jakson enimmäispituus ei riipu siitä, onko yhdenjaksoisen poissaolon syynä yksi vai useampia saira- uksia, vikoja tai vammoja.

Päivärahaoikeuden myöntävän tahon ratkaisu määrittää sen, on- ko henkilöllä oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon.

Esimerkki 1:

Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja sairauspoissaolo on yhdenjaksoi- nen ja kestää yli vuoden, esimerkiksi 1.6.2010 – 31.8.2011 välisen ajan

1.6.2010 – 30.7.2010	31.7.2010 – 31.5.2011	1.6.2011 – 31.8.2011
60 pv 100 %	305 pv 75 %	Työnantajalla ei palkan- maksuvelvollisuutta

Esimerkki 2:

Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairauspoissa- oloja, ja joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:

- 2.12.2011 – 29.2.2012

- 1.5.2012 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2012 / 2013)

2.12.2011– 31.12.2011	1.1.2012 - 30.1.2012	31.1.2012 - 29.2.2012	Töissä	1.5.2012 - 30.5.2012	31.5.2012 - 1.3.2013	2.3.2013-
30 pv 100%	30 pv 100%	30 pv 75%		30 pv 100%	275 pv 75%	Ei palkanmaksua

Esimerkki 3:

Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairauspoissa- oloja ajalla, ja joista viimeinen jatkuu toistaiseksi:

- 2.12.2011 – 29.2.2012

- 1.5.2012 – 9.6.2012

- 1.9.2012 – toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2012 / 2013)

2.12.2011 – 31.12.2011	1.1.2012 - 30.1.2012	31.1.2012 - 29.2.2012	Töissä	1.5.2012 - 30.5.2012	31.5.2012 - 9.6.2012	Töissä	1.9.2012 – 23.5.2013	24.5.2013 -
30 pv 100%	30 pv 100%	30 pv 75%		30 pv 100%	10 pv 75%		265 pv 75%	Ei palkan- maksua

6 § Osasairausvapaa

Työntekijän oikeudesta osa-aikaiseen sairauspoissaoloon sekä osasairaus- päivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä kos- kevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa.

Työntekijälle maksetaan osa-aikatyön ajalta palkka osa-aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavan kokoaikaisen tehtävän palkasta.

Lisäksi osasairausvapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajanpalkkaa siten, että se on yhdessä edellä todetun osa-aikatyön palkan ja osasairaus- päivärahan kanssa yhteensä 86 prosenttia asianomaisen työntekijän

osasairausvapaan alkaessa sairausajalta maksettavan palkan perusteena olevasta palkasta.

Osasairausvapaa ei keskeytä yhdenjaksoista sairauslomaa, vaan osasairaus- vapaalta sairauslomalle palaavan sairausajanpalkan laskemista jatketaan siitä tilanteesta, jossa asianomainen oli osasairausvapaan alkaessa.

Osa-aikatyön aikaa ei lueta sairausaikaan eikä sitä oteta huomioon sairaus- ajanpalkan laskemisessa.

Osasairausvapaa ei vaikuta lomarahan määräytymisen perusteisiin, joten se maksetaan kokoaikatyön palkan perusteella.

Jos henkilö pitää osasairausvapaan aikana vuosilomaa tai lomarahavapaata, maksetaan siltä ajalta palkka kokoaikaisen työsuhteen mukaisesti.

Huomautus: Sairausvakuutuslain säännösten perusteella osasai- rausvapaa voidaan sopia 12 – 72 arkipäivän ajaksi. Osa-aikatyö voi olla 40 – 60 prosenttia asianomaisen kokoaikatyön työajasta.

Esimerkki: Työntekijän sairausajalta maksettavan osapalkan pe- rusteena oleva palkka on 2 900 euroa. Hänen työaikansa sopi- muksen tarkoittamassa järjestelyssä on 40 % kokoaikatyöstä, jo- ten hänelle maksetaan palkkaa 1 160 euroa. Hän saa itselleen osasairauspäivärahan 1 015 euroa. Hänelle maksetaan sairaus- ajanpalkkaa 319 euroa, jolloin hänen saamansa yhteensä 2 494 euroa kuukaudessa on 86 % edellä todetusta 2 900 eurosta.

7 § Työntekijän sairastuminen osasairausvapaan aikana

Mikäli työntekijä sairastuu kesken osasairauspäivärahakauden tilapäisesti si- ten, että sairastuminen kestää korkeintaan sairastumispäivän ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää ja työntekijä palaa takaisin osa-aikatyöhönsä, työnteki- jällä on oikeus 6 §:n 3 momentin mukaiseen palkkaansa tilapäisen sairausajan osalta.

Mikäli työntekijän sairaus kestää pidempään kuin yllä mainitun tilapäisen sai- rauden ajan, työntekijä siirtyy kokoaikaiselle sairauslomalle osasairauspäivä- rahakauden jäljellä olevaksi ajaksi ja hänen palkkansa määräytyy sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

8 § Työtapaturma ja ammattitauti

Milloin työkyvyttömyyden syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapa- turma tai ammattitauti, maksetaan poissaolonajalta 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 1

§:n mukaista palkkaa 90 kalenteripäivän ajalta.

Pöytäkirjamerkintä: Työnantajan lakisääteisen työtapaturmava- kuutuksen perusteella työntekijällä on oikeus työtapaturman tai

ammattitaudin vuoksi saada em. lain mukaista päivärahaa enin- tään yhden vuoden ajalta.

Jos työntekijän palkka on suurempi kuin tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus, työnantaja korvaa erotuksen työntekijälle.

9 § Väkivallasta aiheutunut työkyvyttömyys

Jos työntekijä on häntä työtehtäviensä vuoksi kohdanneen väkivallan johdosta tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, maksetaan hänelle työkyvyt- tömyyden vuoksi aiheutuneen sairauspoissaolon ajalta 1 luvun 7 §:n mukai- nen palkka 360 päivän ajanjaksolta. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan 75

% mukainen palkka seuraavan 180 päivän ajalta, jos hän on hakenut kahdek- san kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta työkyvyttömyyselä- kettä tai kuntoutustukea.

10 § Sairausajan palkkauksen yhteensovittaminen

Edellä 5 - 9 §:ssä tarkoitettu palkka maksetaan työntekijälle toisistaan riippumatta.

11 § Tartuntataudit ja päihdeongelmaisten vapaaehtoinen laitoshoito

Työntekijällä on oikeus 1 luvun 7 §:n ja 3 luvun 1 §:n mukaiseen sairausajan- palkkaan, jos hän on tartuntatautilain (583/1986) 16 §:n 2 momentin (989/2006) mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 17 §:n nojalla eristetty, sekä tapauksessa, jossa päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.

12 § Palkka tapauksissa, jolloin työntekijän työnteko on estetty sairauden vuoksi

Xxxxxxx työntekijän ei voida hänen tehtäviensä hoitamista olennaisesti haittaa- vasta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi sal- lia hoitaa tehtäviään, hänellä on oikeus sairauspoissaoloajan palkkaan 5 §:n mukaan.

Soveltamisohje: Jos työntekijä on ilmeisen sairas, tulee hänet osoittaa lääkärintutkimuksiin, jos sairaudesta ei ole aikaisempaa selvitystä.

13 § Palkka kuntoutusajalta

Työntekijän työkyvyn palauttamiseksi välttämättömän lääkinnällisen kuntou- tuksen, kuntoutustutkimusten ja kuntoutusselvitysten ajalta maksetaan palk- kaa sairausajan palkkaa koskevien edellytysten ja määräysten mukaisesti.

Palkkaa ei kuitenkaan makseta kuntoutusajalta, mikäli kuntoutettava saa kun- toutustukea.

Mikäli henkilö on työkyvytön kuntoutuksen alkaessa ja edelleen sen päätyttyä, kuntoutus ei katkaise sairauden yhdenjaksoisuutta. Kuntoutusaikaa ei oteta huomioon sairausajan palkallisen ajan enimmäisjaksoa laskettaessa, jos siltä ajalta ei ole maksettu palkkaa.

14 § Lääkärissä käynti sekä terveydenhoidolliset tarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle tehtävän hoi- tamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja. Työntekijä voidaan myös määrätä hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on tarpeen tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi.

Työntekijälle korvataan työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuk- sista aiheutuvat välttämättömät kustannukset.

Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistumiseen on annettava vapautusta työstä. Käytetty aika luetaan työ- ajaksi ja siltä maksetaan ansionmenetyksen korvaus. Tämä koskee myös työntekijän työvuoroluettelon mukaisen säännöllisen työajan ulkopuolelle si- joittuvia tarkastuksia ja tutkimuksia.

Synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin osallistumista varten on annettava vapautusta työstä, mikäli tutkimukset on suoritettava työaikana. Va- pautuksen ajalta maksetaan ansionmenetyksen korvaus, mutta sitä ei lueta työaikaan.

Lääkärissä käyntiä varten on annettava vapautusta työstä. Käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta sen takaisin teettämistä on vältettävä.

PERHEVAPAAT

15 § Äitiysvapaan, isyysvapaan ja ottovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus

Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen äitiysvapaaseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 1 §:n mukainen palkka äitiysvapaan alusta lukien 72 arkipäivän ajalta.

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyysvapaaseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 1 §:n mukainen palkka isyysvapaan alusta lukien 6 arkipäivän ajalta.

Ottovanhemmalle maksetaan ottovanhemman vanhempainrahakauden alusta alkaen enintään 72 päivän ajalta palkka edellä 1 momentissa mainittujen pe- rusteiden mukaisesti. Jos ottovanhemmat jakavat sanotun vanhempainraha- kauden, maksetaan tässä tarkoitettu palkka vain toiselle heistä kerrallaan ja yhteensä enintään 72 arkipäivän ajalta vanhempainrahakauden alusta lukien.

Tämän ylittävältä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

Uusi raskaus ja synnytys hoitovapaan aikana on perusteltu syy hoitovapaan keskeyttämiseen.

Soveltamisohje: Äitiysvapaan alkamisesta on työsopimuslain 4 luvun 3 a §:n mukaan ilmoitettava ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

16 § Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäai- kaissairaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoito- vapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalen- terijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen ar- vioidusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työn- tekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Soveltamisohje: Työntekijällä ei ole oikeutta tilapäiseen hoitova- paaseen, jos toinen vanhemmista on kotona, ellei kotona oleva vanhempi ole sidoksissa sellaiseen toimintaan, joka estää lapsen päivittäisen hoitamisen tai ellei hän ole muutoin kykenemätön hoi- tamaan lasta. Molemmat vanhemmat voivat käyttää tilapäistä hoi- tovapaata yhteensä enintään neljä työpäivää lapsen saman sai- raustapauksen yhteydessä. Tilapäinen hoitovapaa voidaan siten jakaa esim. siten, että saman päivän aikana lasta voi hoitaa aa- mupäivällä toinen vanhempi ja iltapäivällä toinen vanhempi, jos se on vanhempien töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Oikeus vapaaseen on lapsi- ja sairauskohtainen. Toisen lapsen sairastuessa tai lapsen sairastuessa toiseen sairauteen, on uusi tilapäisen hoitovapaan jakso käytettävissä. Sairaus todetaan sa- moin kuin työntekijän oma sairaus. Työntekijän on tarvittaessa esitettävä selvitys myös siitä, että tilapäisellä hoitovapaalla on ol- lut kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista.

Pykälä ei koske vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vam- masta tai sairaudesta aiheutuvaa tavanomaista hoitoa. Sen sijaan tilapäistä hoitovapaata koskevat sopimusmääräykset koskevat myös alle 16-vuotiaiden vammaisten tai pitkäaikaissairaiden las- ten äkillistä sairastumista esimerkiksi nuhakuumeeseen.

17 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus

Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enin- tään neljältä työpäivältä. Palkka maksetaan 1 luvun 7 §:n ja tämän luvun 1 §:n mukaisesti. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että mo- lemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja et- tä lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mikä työntekijän omas- ta sairaudesta vaaditaan.

Soveltamisohje: Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka avio- puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitus- ten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumaan lapsen hoitoon.

Viittaukset sairausajan palkkausperusteisiin merkitsevät sitä, että työntekijällä on oikeus palkalliseen poissaoloon tämän pykälän perusteella kuukauden karenssiajan jälkeen.

Huomautus: Tilapäisen hoitovapaan ajalta työntekijälle maksetaan sairauslomalisää.

Esimerkki 1:

Lauantain ja sunnuntain ollessa työntekijän vapaapäiviä, voi pal- kallinen tilapäinen hoitovapaa kestää perjantaista keskiviikkoon, sillä kyseisiä kahta vapaapäivää ei oteta huomioon laskettaessa neljää palkallista työpäivää.

18 § Lapsen vaikea sairaus

Työntekijä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvussa ja sairausvakuutuslain toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus saada palkatonta työstä vapautusta osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastuk- seen, sopeutumisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan, sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

19 § Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hä- nen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sai- raudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotet- tava selvitys poissaolonsa perusteesta.

Soveltamisohje: Sopimuskohdan tarkoittamaa perheen käsitettä ei ole mahdollista määritellä tyhjentävästi. Määräyksessä perheellä tarkoitetaan samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asu- vien ihmisten lisäksi esimerkiksi heidän takenevassa tai etene- vässä polvessa olevia lähisukulaisiaan.

Työntekijällä on siten oikeus tilapäiseen palkattomaan poissa- oloon työstä esimerkiksi hänen omien tai puolisonsa vanhempien, isovanhempien tai lapsenlapsien hoitamiseksi.

MUUT POISSAOLOT

20 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot

Työntekijän työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihki- mispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, per- heenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun per- heenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi vält- tämätön, sekä kutsuntapäivä, ovat palkallisia vapaapäiviä.

Poissaolopäivältä maksetaan palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin 1 luvun 7 §:ssä ja 3 luvun 1 §:ssä on sairausajan palkan osalta sovittu.

Soveltamisohje: Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän aviopuo- lisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän van- hempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työnte- kijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia.

Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös avopuo- lisoon ja rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitetun parisuhteen osapuoleen.

21 § Henkilöstökoulutus

Työnantajan järjestämään tai hankkimaan henkilöstökoulutukseen työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan 1 luvun 7 §:n mukainen palkka työajalta vähentämättömänä.

Työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen osallistuvan, harjoittelu- koulujen opettajia koskevan palkkausjärjestelmän mukaan palkkansa saavan työntekijän palkasta ei tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jättämisen

johdosta tai rehtorin ja apulaisrehtorin palkkion osalta. Päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan tältä ajalta todellisen (lukujärjestyksen) tuntimäärän mukai- nen palkka.

22 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus

Työntekijälle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain (468/2003) 16 §:n 2 ja 3 momentin nojalla väestön- suojelukoulutukseen, maksetaan 1 luvun 7 §:n mukainen palkka vähennettynä maksetulla reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle työntekijälle ei makseta asevel- volliselle muulta kuin vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauk- sesta annetun lain (294/1953) 4 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle mak- seta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilo- mansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.

Työntekijä, jolla ei ole säännösten tai määräysten mukaan oikeutta vuosilo- maan, on kuitenkin oikeutettu saamaan koulutoiminnan keskeytyksen ajalta palkan vähentämättömänä. Harjoittelukoulun opettajia koskevan palkkausjär- jestelmän mukaan palkkansa saavan opettajan palkkauksesta ei tehdä vä- hennystä ylituntien pitämättä jättämisen johdosta tai rehtorin ja apulaisrehtorin palkkion osalta. Em. palkkausjärjestelmän mukaan palkkansa saavalle pää- toimiselle tuntiopettajalle maksetaan tältä ajalta todellisen (lukujärjestyksen) tuntimäärän mukainen palkka.

23 § Henkilöstöjärjestöjen kokoukset

Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Akava ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin taikka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n tai Pal- kansaajajärjestö Pardia ry:n jäsenjärjestön päättävien elinten ja hallituksen kokouksiin, maksetaan palkkaa 1 luvun 7 §:n mukaisesti.

24 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen

Työntekijälle, joka on vapaana tehtäviensä hoidosta tilapäisesti kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiesmiestehtävän vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.

4 LUKU

YLIOPISTOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

(muutokset aikaisempaan työaikajärjestelmään tulevat voimaan 1.8.2010)

Muut kuin kokonaistyöaikajärjestelmän piiriin kuuluva opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä harjoittelukoulujen opetushenkilöstö

1 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia ja 15 minuuttia vuoro- kaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 9 tun- tia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa.

Paikallisesti sopien säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa.

Työajan on tasoituttava 1 momentissa tarkoitettuun keskimääräiseen enim- mäismäärään enintään 12 viikon pituisen ajanjakson kuluessa (paikallisesti sopien 26 viikkoa).

Vuosilomien ja muiden vapaapäivien aikana vapaan lasketaan kuluttavan työ- aikaa 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Meneil- lään olevan tasoittumisjakson mahdollisesti edellyttämät työajan tasoitukset toteutetaan työssäoloaikana.

Työvuorojen sijoittelussa on pyrittävä välttämään turhan lyhyitä työvuoroja se- kä työvuorojen jakamista.

2 § Jaksotyö

Jaksotyötä voidaan työaikalain 7 §:ssä mainittujen töiden tai työpaikkojen li- säksi, jos se on töiden sujuvan järjestelyn kannalta tarpeen ja siitä paikallisesti sovitaan tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräys- ten 2 §:n mukaisesti, käyttää 1 §:ssä tarkoitetun säännöllisen työajan sijasta.

Huomautus: Helsingin yliopiston eläinsairaala on työaikalain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu sairaala tai muu vastaava laitos.

Jaksotyön työaika on keskimäärin enintään 108 tuntia 45 minuuttia kahden perättäisen kolmen viikon pituisen (yhteensä 2 * 3 viikkoa) työjakson aikana. Työaika voi kuitenkin olla enintään 117 tuntia työjaksossa.

Työaika voidaan myös järjestää siten, että se on keskimäärin enintään 72 tun- tia 30 minuuttia kolmen perättäisen kahden viikon pituisen (yhteensä 3 * 2 viikkoa) työjakson aikana. Työaika voi kuitenkin olla enintään 80 tuntia työjaksossa.

3 § Liukuva työaika

Yliopistoissa voidaan työaikalain 13 §:n mukaisesti sopia otettavaksi käyttöön niiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä laissa määriteltyjen vuorokautisen liukuma-ajan sekä työajan alitusten ja yli- tysten enimmäiskertymän estämättä.

Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijät huolehtivat itse työtuntiensa tasoit- tamisesta järjestelmän puitteissa tasoitusjakson kuluessa. Vapaan pitämisestä täysinä työvuoroina on sovittava työnantajan kanssa.

4 § Päivittäinen lepoaika ja tauot

Työntekijälle on annettava työaikalain 28 §:n mukaisesti työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ly- hyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta.

Jaksotyössä sekä yöaikana ja vuorotyössä voidaan edellä olevasta poiketen järjestää tilaisuus aterioida työn aikana.

Edellä 1 ja 2 momentissa sovittua sovelletaan myös osa-aikatyössä silloin, kun vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi. Muussa tapauksessa päi- vittäiset lepoajat osa-aikatyössä määritellään tarvittaessa muiden työaikajär- jestelyjen yhteydessä.

Teetettäessä ylityötä jaksotyössä työntekijälle on lisäksi annettava heti sään- nöllisen työajan päätyttyä työajaksi luettava 15 minuutin tauko sekä sopivin, vähintään 4 tunnin väliajoin, tilaisuus ateriointiin.

5 § Ylityön enimmäismäärä

Työaikalain 17 §:n 2 momentin tarkoittamaa ylityötä voidaan tehdä enintään 250 tuntia kalenterivuoden pituisen ajanjakson aikana.

6 § Yli- ja lisätyö

Lisätyötä on esimiehen aloitteesta 1 §:n mukaisen säännöllisen työajan, osa- aikaisen työajan ja 17 §:n 1 ja 2 momenttien mukaisesti lyhennetyn työajan li- säksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

Ylityötä on vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 mi- nuutin lisäksi sekä jaksotyössä säännöllisten työaikojen lisäksi esimiehen aloitteesta tehty työ.

Edellä 2 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla ylityötä on 30 tunnin 15 minuutin lisäksi ja jaksotyössä

3 viikon jaksossa 106 tunnin 45 minuutin ja 2 viikon jaksossa 71 tuntia ja 10 minuutin lisäksi tehty työ.

Osa-aikaisilla työntekijöillä ylityötä on esimiehen aloitteesta tehty 2 momentis- sa vuorokautisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ylittävä työ.

Soveltamisohje: Tarjottaessa lisätyötä osa-aikaeläkkeellä tai osa- työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle tulee huomioida osa- aikaeläkkeen ehdot ja työtulojen vaikutus eläkkeen määrään.

7 § Lisätyökorvaus (esimerkit lisätään niin, että lisätyö 2 h / viikko säilyy)

Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika si- ten, ettei yliopiston toiminta häiriinny. Vapaa-aika on pyrittävä antamaan täy- sinä työpäivinä. Vapaa-aika on annettava viimeistään lisätyön tekemistä seu- raavan kalenterikuukauden aikana, ellei sovita sen antamisesta myöhemmin esimerkiksi vuosiloman tai muun vapaan yhteydessä.

Mikäli vapaa-aikaa ei voida antaa edellä mainitun mukaisesti, maksetaan lisä- työtunneilta rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

Jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena yksinkertainen tuntipalk- ka tai erikseen sovittaessa annetaan vastaava korottamaton vapaa-aika.

Huomautus: Jaksotyössä noudatetaan lisätyökorvauksen antami- sessa vapaa-aikana työaikalain 23 §:ää.

8 § Ylityökorvaukset

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvaukse- na 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka.

Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista yli- työkorvausta.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisen ylityön ensimmäisten 7 tunnin 39 minuutin osalta maksetaan yli- työkorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka.

Viikoittainen ylityö jaksotyössä

Jaksotyössä maksetaan ylityön 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvaukse- na 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka. Mikäli jaksotyössä käytetään kahden viikon pituisia työjaksoja,

maksetaan ylityön 12 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityöt arkipyhäviikolla

Edellä sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa maksetaan viikoittaisen ylityön 16 ja jaksotyössä ylityön 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertai- nen tuntipalkka. Mikäli jaksotyössä käytetään kahden viikon pituisia työjakso- ja, maksetaan ylityön 20 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

9 § Ylityökorvausten vaihtaminen vapaaksi

Ylityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan työnte- kijän säännöllisenä työaikana.

10 § Vuorotyö sekä jaksotyön yövuorot

Vuorotyössä vuorojen ei tarvitse säännöllisesti vaihtua, mutta niiden tulee muuttua ennakolta vahvistetuin ajanjaksoin.

Työnantajan toimivaltaan kuuluu säännöllisen työajan kohdentaminen ja sijoit- telu toiminnan edellyttämällä tavalla kuten työvuoroista ja niiden pituuksista päättäminen sekä työvuoroluetteloiden laatiminen sopimusmääräysten ja työ- aikalain puitteissa. Koska työvuorojärjestelyt ovat erityisen merkittäviä myös henkilöstön kannalta, seuraavat asiat on myös otettava huomioon:

- Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa. Erityisesti yövuorojen tarpee- tonta jakamista on vältettävä.

- Työvuoroluetteloa laadittaessa on luottamusmiehellä tai muulla henki- löstön edustajalla oikeus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen vähin- tään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.

- Vahvistettua työvuoroluetteloa tulee noudattaa, ellei ole perusteltua syytä siitä poikkeamiseen. Jaksotyötä tekevien työntekijöiden osalta sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellis- ten työtuntinormien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on toiminnan kannalta perusteltua syytä.

- Jos työvuoro joudutaan peruuttamaan kokonaan, lyhentämään alusta tai siirtämään myöhemmäksi, on siitä ilmoitettava asianomaiselle työ- vuoroa lähinnä edeltävänä päivänä taikka poikkeustapauksessa vii- meistään ennen hänen lähtöään työvuorolle.

- Jos edellä tarkoitettu ilmoitus annetaan asianomaiselle hänen jo saa- vuttuaan työpaikalle, luetaan hänelle tästä työajaksi vähintään yksi tun- ti. Työajaksi luettavan ajan enimmäismäärä riippuu kotimatkan pituu- desta, vuorokaudenajasta ym. seikoista.

11 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaukset

Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökorvauksena tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökorvauk- sena tunnilta 35 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan jak- sotyössä yötyökorvausta myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäi- seen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kui- tenkin enintään kello 12.00 saakka.

Kaksi- tai kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan edellä sovitun si- jasta vastaavan suuruisia vuorotyökorvauksia.

Yli- ja sunnuntaityön työtunneilta maksetaan työntekijän ilta-, yö- tai vuorotyö- korvaukset samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

12 § Lauantaityökorvaus

Lauantaivuorokauden aikana kello 06.00–18.00 välillä tehdystä työstä makse- taan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Lauantaityökorvausta maksetaan vain säännöllisen työajan työtunneilta työn- tekijälle, jonka säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu edellä sovituille lauantaityökorvauksen maksamisajoille.

Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- korvausta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.

13 § Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tehdyltä työtun- nilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

14 § Aattopäivänkorvaus

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä, josta ei makseta sunnuntaityökorvausta, maksetaan aattopäivänkorvauksena tehdyltä työtunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

15 § Matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen

Työmatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain työtehtävien suorittami- seen kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.

Jos työntekijä on työmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vä- hemmän kuin säännöllisen työaikansa, lasketaan matkustamiseen kulunut ai- ka työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enintään vuo- rokautinen säännöllinen työaika. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajan lisäykseksi sellaisen työmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryt- täessä työn suorituspaikalta toiselle.

Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sun- nuntaityökorvausta.

16 § Eräiden henkilöstöryhmien korvaukset

Edellä 7,8,11,13 ja 14 §:ssä sovittuja korvauksia sekä työaikalain tarkoittamaa sunnuntaikorotusta ei suoriteta opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta vaati- vuustasolla 7 ja muun henkilöstön osalta vaativuustasolla 11 tai sitä korke- ammilla tasoilla oleville työntekijöille.

Kenttätyötä kenttätyöaikana tekevälle ei suoriteta edellä mainittujen määräys- ten mukaisia korvauksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuille työntekijöille, jotka eivät ole johtavassa asemassa, suoritetaan työaikakorvauksia seuraavasti:

- Lisätyötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen viikoittaisen työ- ajan, osa-aikatyön viikoittaisen työajan taikka 17 §:n 1 tai 2 momentin mukaisen viikoittaisen työajan lisäksi tehty työ.

- Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa- aika tai rahakorvaus. Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunnilta yk- sinkertainen tuntipalkka tai lisätyön 40 tuntia viikossa ylittäviltä työtun- neilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnantajan on työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana ratkaistava, kor- vataanko lisätyö vapaa-aikana vai rahana. Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvauslajin ratkaisemista seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Vapaa-aika annetaan työn tekemistä seuraavien kuuden ka- lenterikuukauden aikana.

- Sunnuntaityökorvauksena maksetaan 50 % yksinkertaisesta tuntipal- kasta.

- Tämän pykälän mukaisten työaikakorvausten asemesta voidaan suorit- taa erillistä euromääräistä kuukausikorvausta, mikäli se erityisestä syystä harkitaan tarkoituksenmukaiseksi. Kuukausikorvauksesta sovi- taan määräajaksi kunkin työntekijän kanssa. Sopimusta tehtäessä on arvioitava lisä- ja sunnuntaityön määrä riittävän pitkällä ajanjaksolla ja laskettava tuntimäärää vastaava kuukausikorvaus.

Tämän pykälän tai 1 momentissa mainittujen muiden pykälien määräykset ei- vät koske johtavia työntekijöitä. Kukin yliopisto määrittelee oman organisaati- onsa mukaisesti, ketkä ovat tässä tarkoitettuja johtavia työntekijöitä.

Soveltamisohje: Mikäli työaikakorvausrajasta taikka johtavien työntekijöiden rajasta ei ole sovittu työehtosopimuksella, määritel- lään korvaukseen oikeutetut yliopiston päätöksellä ottaen huomi- oon tehtävien luonne ja niiden hoitajien asema sekä korvausoi- keuden aikaisempi määräytyminen.

Määräystä sovellettaessa ei työajaksi lueta työaikaa, josta maksetaan erillis- palkkiota. Edustustilaisuuksiin tai vastaaviin käytetty aika luetaan työajaksi vain, jos kysymyksessä on tällaisten tilaisuuksien yhteydessä työnantajan määräyksestä tapahtuva varsinaisten työtehtävien hoitaminen.

17 § Eräiden päivien vaikutus työaikaan

Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiai- nen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhentävät ku- kin kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 7 tunnilla 15 minuutilla.

Helatorstai lyhentää kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 7 tunnilla 15 minuu- tilla. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.

Työaika näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä maini- tulla tavalla. Näillä viikoilla tai työjaksoilla työskentelevän osa-aikaisen työnte- kijän työaika on pyrittävä lyhentämään samassa suhteessa kuin kokoaikaisten työaika.

Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjak- soilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 7 - 14 § ja 16 §:ssä on sovittu. Juhan- nuspäivä ja pyhäinpäivä eivät lyhennä työaikaa.

Huomautus: Helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä eikä niissä jatkuvissa (keskeytymättömissä) työ- aikamuodoissa, joissa vuosityöaika on yli 8 tuntia päivätyön vuosi- työaikaa lyhyempi.

18 § Eräät tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden korvaukset jaksotyössä

Jaksotyössä tunti- ja urakkapalkkaiselle työntekijälle maksetaan mahdollisen työpalkan lisäksi säännöllistä työaikaa vastaava keskituntiansion mukainen korvaus toisen pääsiäispäivän ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi sattuvan tapaninpäivän jälkeisiltä lauantaipäiviltä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta loppiaispäivältä.

19 § Hälytysluonteinen työ

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamat- tomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan.

Mikäli työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä, työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kysymyksessä on työaikalain 21

§:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.

Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautu- misesta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ja hälytysluonteisesta työstä yksinkertainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta.

Kuitenkin kutsun tapahtuessa klo 18.00 - 06.00 välisenä aikana maksetaan 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka enintään klo 06.00 saakka ja hä- lytysluonteisen työn päätyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään.

Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.

20 § Tietokoneiden valvomattoman käytön tarkkailu- ja korjaustoimenpiteet ja niiden korvaaminen

Työntekijälle suoritetaan vapaapäivänä, lauantaisin ja sunnuntaisin päätelait- teella tehtävästä työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla tapahtuvasta verkon ja verkon palveluiden tarkkailu- ja korjaustoimenpiteistä erillinen lisä. Tarkkailu suoritetaan paikallisesti sovituin väliajoin.

- Vapaapäivinä tehtävästä päivystyksestä kello 9.00 - 18.00 korvaus on 94,40 euroa

- Normaalityöpäivien iltoina työpaikalla tehtävästä päivystyksestä kello

16.00 - 20.00 korvaus on 51,64 euroa.

- Normaalityöpäivien iltoina tehtävästä päivystyksestä kello 20.00 - 24.00 korvaus on 34,40 euroa.

- Normaalityöpäivien aamuina tapahtuvasta tarkkailusta kello 07.00 -

08.00 korvaus on 8,60 euroa

Paikallisesti voidaan sopia myös muista päivystysajoista. Jos tarkkailuaikaa pidennetään, kasvaa korvaus vastaavasti.

Mikäli tarkkailtaessa havaitaan toimintahäiriö, korjaa tarkkailija vian, jos se on teknisesti mahdollista. Jos tarkkailija tai järjestelmän ylläpitäjä joutuu korjaus- työn vuoksi menemään työpaikalle, suoritetaan hänelle kokonaiskorvauksena 55,10 euroa korjauskerralta.

Yhdeksi korjauskerraksi katsotaan tässä momentissa tarkoitetuissa tapauksis- sa aika, joka tarkkailijalta menee vian korjaamiseen sekä matkoihin työpaikalle

ja sieltä takaisin. Tarkkailu- ja korjaustoimenpiteisiin käytettyä aikaa ei lueta työntekijän työaikaan.

Soveltamisohje: Ylläpitäjän on saatava lupa työnjohdolta ennen kuin hän menee suorittamaan korjausta tarkkailijan kutsusta.

Mikäli korjaus kestää perustellusta syystä yli kaksi tuntia, maksetaan lisäksi tämän jälkeen jokaiselta alkavalta tunnilta yksinkertainen tuntipalkka. Asiasta on ilmoitettava paikallisesti sovittavalla tavalla työnjohdolle ennen aikarajan ylittämistä ja korjauksen pitkäkestoisuuden syy on kirjattava.

Mikäli työntekijä on joutunut 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa mene- mään työpaikalle, korvataan hänen kohtuulliset matkakustannuksensa noudat- taen yliopistojen yleistä työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.

Mikäli työntekijä on vapaa-aikanaan tavoitettavissa ja korjaa päivystysjärjeste- lyn piiriin kuuluvan tietokoneen tai -verkon toimintahäiriön, suoritetaan hänelle korvauksena yksinkertainen tuntipalkka tehdyn työn mukaan, kuitenkin vähin- tään yhdeltä tunnilta. Tässä momentissa tarkoitetussa tapauksessa yhdeksi toimintahäiriöksi lasketaan kaikki ne tietokoneen tai -verkon toimintahäiriöt, jotka sattuvat tunnin sisällä ensimmäisen häiriön korjaamisen aloittamisesta.

Päivystysajan ulkopuolella korjattavat hätätilanteet hoidetaan hälytysluontei- sena työnä tai hätätyönä normaalein työnjohdollisin perustein.

Sunnuntaikorvaus maksetaan päivystysjärjestelyn perusteella tehdyistä työ- tunneista siten kuin sunnuntaityötä koskevat työehdot edellyttävät. Sunnuntai- na tehtävästä korjaustyöstä on sovittava työnjohdon kanssa ennen työn aloit- tamista ja on kirjattava perustelu, miksi työ on tehtävä sinä päivänä. Tämä kohta ei koske vuorossa olevan päivystäjän tai ylläpitäjän suorittamia korjaus- toimia, silloin kun niistä ei makseta tuntipalkkaa.

Edellä olevissa kohdissa edellytettyjen perustelujen perusteella työnjohto voi tarvittaessa linjata, suoritetaanko perustelussa kuvattuja korjaustoimia vastaisuudessa

a) itsenäisesti, ilman ennakkolupaa tai –ilmoitusta,

b) ennakkoluvan tai –ilmoituksen perusteella vai

c) lainkaan päivystysjärjestelyn puitteissa. 21 § Tuntipalkkajakaja

Yksinkertainen tuntipalkka on 1/153 säännöllisesti kuukausittain maksettavas- ta palkasta.

Osa-aikatyössä yksinkertainen tuntipalkka lasketaan vastaavan kokoaikaisen kuukausipalkan perusteella.

Mikäli yksinkertaisen tuntipalkan laskentaperusteena oleva palkka kesken vii- kon tai työjakson muuttuu, on sillä viikolla tai työjaksossa tehdystä työstä

maksettavien korvausten perusteena keskimääräinen yksinkertainen tunti- palkka.

22 § Kesäaikaan siirtyminen

Vuosittain keväällä ja syksyllä siirryttäessä kesäaikaan ja siitä pois työaikakor- vauksiin oikeuttavan ajan pituus määräytyy todella kuluneen ajan mukaan eikä ko. vuorokauden kellonaikojen välisenä aikana.

Ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukseen oikeuttava aika määräytyy virallisten kel- lonaikojen mukaan ja kestoltaan todellisena.

23 § Viittaussäännös työaikalain soveltamisesta

Muilta osin työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviin sovelletaan työaikalakia (9.8.1996/605). Työaikalain määräykset eivät ole tämän työehto- sopimuksen osa.

24 § Työaikapankki

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikalain määräysten piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta. Työaikapankkia koskevat määräykset ovat erillisessä työaikapankkijärjestelmää koskevassa sopimuksessa.

25 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi

Korvausten maksamisen perusteena oleva aika tasoitetaan täysiksi tunneiksi rahakorvausten osalta. Tasoitus tapahtuu viikoittain, työjaksoittain tai palkan- maksukausittain siten, että puolta tuntia lyhyempi aika pyöristetään alaspäin sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika ylöspäin lähimmäksi täydeksi tunniksi.

5 LUKU

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN KOKONAISTYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET (TULEVAT VOIMAAN 1.8.2010 NIIDEN HENKILÖIDEN OSALTA, JOTKA OVAT OLLEET TYÖAIKALAIN PIIRISSÄ)

1 § Soveltamisala

Nämä määräykset kokonaistyöajasta koskevat yliopistojen opetus- ja tutki- mushenkilöstöä, johon sovelletaan yliopistojen palkkausjärjestelmässä ope- tus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmää, jäljempänä mainituin poikkeuksin.

Näitä määräyksiä sovelletaan myös akatemiaprofessoreihin ja akatemiatutki- joihin työajan ja siirtymäsäännösten osalta.

Näitä määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta niihin opetus- ja tutkimushenkilös- töön kuuluviin henkilöihin, joiden työaikaa työnantajalla on työaikalain tarkoit- tamalla tavalla mahdollisuus työn luonteen ja suorittamispaikan vuoksi valvoa. Kukin yliopisto määrittelee tarvittaessa tällaiset sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvat tehtävät.

Soveltamisohje: Määräykset eivät siten koske sellaisia opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvia henkilöitä, joiden työtehtävät edel- lyttävät työskentelyä yliopiston tiloissa säännöllisenä työaikana tai liukuvan työajan puitteissa. Jos henkilö tällaisessa tilanteessa te- kee työtä normaalin työajan ja liukuvan työajan mahdollistaman työajan ulkopuolella, edellyttää lisä- tai ylityökorvauksen maksa- minen aina esimiehen etukäteen antamaa kirjallista määräystä.

Nämä määräykset eivät koske yliopistoon palvelussuhteessa olevia perustut- kintoa suorittavia opiskelijoita.

Nämä määräykset eivät myöskään koske lääketieteen ja hammaslääketieteen opetuksen palvelussuhdejärjestelyjä yliopisto- ja sairaalatoiminnan välillä.

2 § Tavoitteet

Tavoitteena on työjärjestelyjen joustavuuden lisääminen, tutkimusedellytysten parantaminen, taiteellisen toiminnan edistäminen, tutkimuspohjaisen opetuk- sen kehittäminen sekä uusien kannustavampien opetus- ja opiskelumuotojen kehittäminen.

3 § Työaika ja työsuunnitelma

Näiden määräysten soveltamisalaan kuuluvan opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1 600 tuntia.

Jokainen henkilö laatii vuosittain yhteistyössä esimiehensä kanssa ennen seu- raavan lukuvuoden alkamista työsuunnitelman.

Työsuunnitelmat yliopisto hyväksyy organisaationsa mukaisesti.

Myös lukuvuoden aikana alkavia palvelussuhteita koskevat uudet työsuunni- telmat sekä mahdollisesti tarvittavat muutokset työsuunnitelmiin käsitellään edellä kuvatulla tavalla.

Soveltamisohje: Yksikön henkilöstön työsuunnitelmat tehdään samanaikaisesti ottaen huomioon yksikön vastuulla olevan ope- tustoiminnan järjestäminen opetusohjelman mukaisesti ja muut yhteisesti vastattavat asiat sekä tehtävien tasapuolinen jakautuminen.

Työsuunnitelmassa tulee huomioida sellaiset pidempiaikaiset poissaolot, kuten perhevapaat, joilla voi olla olennaista merkitystä työsuunnitelman sisältöön.

Jos kesken lukuvuoden sovitaan sellaisesta uudesta tehtävästä, jonka ei voida katsoa sisältyvän työsuunnitelman mukaisiin tehtä- väkokonaisuuksiin, työsuunnitelmaa on tältä osin muutettava.

4 § Työsuunnitelman toteutuminen

Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin.

Tarvittaessa esimies ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunni- telman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.

5 § Työsuunnitelman sisältö

Työsuunnitelmaan kirjataan 1600 tunnin työajan kohdentaminen eri tehtävä- alueille seuraavan lukuvuoden aikana.

Työsuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon henkilön osallistuminen ope- tukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin.

Soveltamisohje: Yksikön johtaja ottaa huomioon seuraavat peri- aatteet työsuunnitelmat hyväksyessään.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävät voivat olla opetus- tai tut- kimuspainotteisia, mutta tarkoitus on, että jokainen opetus- ja tut- kimushenkilöstöön kuuluva sekä tutkii että opettaa. Yksikön työ- suunnitelmat pyritään sovittamaan yhteen niin, että kukin saisi vuorollaan mahdollisuuden opetuksesta ja hallintotyöstä vapaa- seen tutkimusjaksoon.

Opetuksen määrää mitoitettaessa otetaan huomioon opetuksen sisältö sekä opetuksen vaatima valmistelutyö, erityisesti uudistet- tavien opintojaksojen valmisteluun käytettävä aika.

Opetuspainotteisissa tehtävissä työsuunnitelmaan sisällytettävän kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 392 tuntia lukuvuodes- sa. Professoreilla kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on kui- tenkin 140 tuntia lukuvuodessa.

Sellaisissa opetustehtävissä, joihin ei varsinaisesti sisälly tutki- musta, kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 448 tuntia luku- vuodessa. Tällä sopimuksella ei kuitenkaan ole tarkoitus lisätä kontaktiopetuksen määrää niillä henkilöillä, joilla enimmäistunti- määrä on ollut tämän sopimuksen voimaan tullessa 392 tuntia lukuvuodessa.

Tarkoituksena on, että niiden henkilöiden suhteellinen osuus, joi- den työtehtäviin ei sisälly opetuksen lisäksi tutkimusta, ei kasva.

Jos jossakin tehtävässä kokonaistyöaikaan sisältyvä opetuksen määrä on kuitenkin ollut tämän sopimuksen voimaantullessa edel- lä olevia tuntimääriä korkeampi, katsotaan tämä korkeampi tunti- määrä kyseisen tehtävän enimmäistuntimääräksi.

Tässä mainittu kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä voidaan työsuunnitelmassa ylittää vain henkilön omalla suostumuksella.

6 § Väitöskirjaa tekevien työsuunnitelmat

Jos palvelussuhteessa jatko-opintoja harjoittavan henkilön pääasiallisena teh- tävänä on väitöskirjatyön tekeminen ja jatko-opintojen harjoittaminen, tulee työsuunnitelmaan sisältyvä osallistuminen opetustoimintaan ja muihin tehtä- viin mitoittaa niin, että väitöskirja on mahdollista saada valmiiksi suunnitellus- sa aikataulussa.

Soveltamisohje: Ohjeellinen opetustuntien määrä on enintään 56 tuntia lukuvuodessa.

7 § Opetuksen sijoittaminen poikkeuksellisesti

Milloin yliopisto on päättänyt erityisistä lukuvuoden opetuskausista, opetusta voidaan sijoittaa sen ulkopuoliseen aikaan vain työntekijän suostumuksella.

8 § Työsuunnitelman ulkopuolinen opetus

Jos henkilö suostumuksensa mukaisesti antaa yksikön määräämää opetusta enemmän kuin mitä hänelle työsuunnitelman mukaan kuuluu, maksetaan täs- tä opetuksesta eri korvaus. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla henkilön vuosipalkka luvulla 1600.

Yliopisto voi rajoittaa omassa yliopistossa annettavan työsuunnitelman ulko- puolisen opetuksen määrää.

9 § Sopimuksen vaikutukset

Sopijaosapuolet seuraavat sopimuksen vaikutuksia opetus- ja tutkimushenki- löstön työn sisältöön ja työsuunnitelmien mukaan toteutuneeseen työmäärän ja tarvittaessa neuvottelevat sopimuksen määräysten kehittämisestä.

Erityisesti tarkastellaan opetuspainotteisissa tehtävissä olevien opetuksen määrän ja erilaisten opetustuntimäärien käytön kehittymistä 1600 tunnin ko- konaistyöajan puitteissa.

10 § Siirtymäsäännös vuosilomien osalta

Siirtyminen vuosilomajärjestelmästä kokonaistyöaikajärjestelmään:

Niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kuuluneet työaikalain ja vuosilomalain pii- riin, 1.4.2009 alkaneen lomamääräytymisvuoden jälkeen ansaitut vuosilomat katsotaan pidetyiksi siirryttäessä tähän työaikajärjestelmään 1.8.2010.

Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2008 – 31.3.2009 ajalta ja sitä ennen ansaitut, mutta vielä pitämättä olevat lomat tulee vahvistaa pidettäväksi 31.5.2010 mennessä.

Säästövapaasopimusten mukaiset säästövapaat ja mahdolliset lomarahan vaihtovapaat voidaan käyttää niiden alkuperäisen tarkoituksenmukaisesti si- ten, että niillä vähennetään vastaava osuus 1600 tunnin kokonaistyöajasta työaikasuunnitelman tekemisen yhteydessä.

6 LUKU

YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

1 § Palkkausjärjestelmän tavoitteet

Yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) tavoitteena on edistää palkkauksen oikeudenmukaisuutta, parantaa yliopistojen palkkakilpailukykyä työnantajana sekä tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja entistä vaativampiin tehtä- viin hakeutumista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista.

2 § Soveltamisala

Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan yliopistojen vakituiseen työsopimus- suhteiseen henkilöstöön tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Palkkausjärjestelmää sovelletaan sen lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuukautta. Sopimusta sovelletaan sen työsuhteen alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy.

Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista katkosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli ky- symyksessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten ai- kaa ei kuitenkaan katsota työsuhteen kestoajaksi.

Enintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa tehtävissä.

Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajatehtävissä toimiviin henkilöihin, FiDiPro -rahoitusohjelman ja muiden poikkeuksellisten rahoitusten puitteissa vastaavissa tehtävissä toimiviin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä tuntipalkkaiseen henkilöstöön, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työl- listämistuella palkattuun henkilöstöön.

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden osalta on palkan määräytymi- sestä sovittu erikseen.

Paikallisesti voidaan sopia opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta tämän työ- ehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien menettelyiden 2 §:n mukai- sesti, että palkkausjärjestelmää ei sovelleta jonkun tehtäväryhmän osalta.

Niissä tehtävissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne vastaavat vähintään tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaati- vuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa tehtävissä.

Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus valita, että hänen palkkansa määritel- lään pelkästään tämän sopimuksen ehtojen ja menettelytapojen perusteella.

3 § Arviointijärjestelmät

Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushen- kilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä.

Työnantaja päättää 14 §:n mukaisissa liitteissä olevien kriteerien perusteella kumpaa arviointijärjestelmää tehtävään sovelletaan.

4 § Palkkatekijät

Järjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustu- vasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä 31.12.2009 voimassa ol- leeseen virka- tai työsuhteeseen liittyvästä, silloin voimassa olleeseen virka- ja työehtosopimukseen perustuvasta palkan takuuosuudesta.

5 § Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen

5.1 Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella.

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan ja muun henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 5.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien perustutkinto-opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa, tehtäväkohtaisen palkanosan määrä on vähin- tään 75 % kyseisen vaativuustason palkasta.

5.2 Tehtävien vaativuustekijät

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat ope- tus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä työn luonne ja vastuu, tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja tai- dolliset valmiudet.

Muun henkilöstön järjestelmässä päävaativuustekijät ovat tehtävän sisältö sekä tehtävän edellyttämät ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot, vuorovai- kutustaidot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

5.3 Tehtävien arviointi

5.3.1 Arviointiryhmä

Jokaisessa yliopistossa on kaksi työnantaja- ja palkansaajaosapuolten muo- dostamaa arviointiryhmää, toinen opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja toinen muulle henkilöstölle.

Xxxxxxx koon päättää kukin yliopisto.

Yliopisto nimeää arviointiryhmiin työnantajan edustajat ja näille varaedusta- jat. Henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet nimeävät omat edusta- jansa ja näille varaedustajat.

Järjestöjen nimeämiä edustajia tulee olla vähintään yhtä monta kuin työnan- tajan nimeämiä edustajia. Arviointiryhmien kokoonpanossa otetaan mahdolli- suuksien mukaan huomioon tasa-arvonäkökulma.

Ryhmien puheenjohtajana toimii yliopiston nimeämä työnantajan edustaja. Arviointiryhmän jäsenenä voi olla vain kyseiseen yliopistoon palvelussuh- teessa oleva työntekijä tai yliopiston rehtori.

5.3.2 Arviointiprosessi

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esi- miehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa ar- vioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta.

Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvi- oinnit ja määrittelevät kantansa niihin.

Uutena pidetään sellaista tehtävää, jonka tehtävien vaativuutta tai joita vas- taavien tehtävien vaativuutta ei ole aikaisemmin käsitelty arviointiryhmässä. Vastaavina tehtävinä pidetään toisiaan olennaisesti vastaavia tehtäviä.

Työnantaja vahvistaa vaativuustasot esimiesten ja arviointiryhmien ehdotuk- set saatuaan. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa arviointiryhmän esityksestä.

5.3.3 Vaativuusarvioinnin suorittaminen

Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaati- vuustasosta. Tehtävän vaativuus arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo teh- tävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tu- leeko vaativuustasoa muuttaa.

Soveltamisohje: Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoille 1 – 4 kuuluvien tehtävien vaativuutta arvioidaan ottaen huomioon mm. väitöskirjatyön eteneminen.

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää.

Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut aikaisemman arvioinnin jälkeen ja millä pe- rusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta.

Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa työsuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee työsuhteen ai- kana aloitteen työtehtävien muuttamiseksi siten, että muutoksen seuraukse- na tehtävän vaativuustaso alenisi, eikä henkilö suostu muutokseen, työnanta- jan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaati- vuustaso säilyy ennallaan.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Arvioinnissa voi- daan käyttää apuna myös useamman henkilön muodostamaa asiantuntija- ryhmää.

6 § Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen

6.1 Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko ja muun henkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko on sopimuksen liitteenä 5.

6.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointitekijät

Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat opetukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yhteiskunnalliset ja yliopis- toyhteisölliset ansiot.

Muun henkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ammatinhallin- ta, vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä sekä laatu ja tuloksellisuus.

6.3 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenettely

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hä- nen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa.

Arviointikeskustelut käydään koko yliopiston tasolla kahden vuoden välein.

Xxxxxxxxxxxxxxxxx koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle ase- tetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdo- tuksensa työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi. Työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen työsuorituksen tason. Työnantaja voi perustellusta syystä poiketa esimiehen suoritusarvioinnista.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Arvioinnissa voi- daan käyttää apuna myös useamman henkilön muodostamaa asiantuntija- ryhmää.

6.4 § Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi

6.4.1 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi työsuhteen alkaessa tai uudessa tehtävässä

Henkilön tullessa uutena yliopiston palvelukseen maksetaan henkilökohtai- nen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan.

Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Tämän mukaisesti menetellään myös silloin, kun henkilö siirtyy aikaisempaan tehtävään verrattuna uuteen tehtävään yliopiston sisällä.

6.4.2 Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehtävien vaativuustason muuttuessa

Henkilön suoritustaso muuttuneessa tehtävässä arvioidaan alustavasti muu- toshetkestä lähtien kuten uudessa tehtävässä niin, että se vastaa sellaista suoritustasoa, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemus- taan ja aikaisempaa suoriutumistaan suhteessa muuttuneeseen vaativuus- tasoon ja tehtävään.

Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa kuitenkaan saa alentua, jos tehtävän vaa- tivuustaso nousee.

Suoritustaso arvioidaan uudelleen muuttuneessa tehtävässä viimeistään kuu- den kuukauden kuluttua.

6.4.3 Henkilökohtaisen suoritustason alentuminen samassa tehtävässä

Mikäli arviointikeskustelussa todetaan suoriutumistason alentuneen, keskus- teluihin liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tu- kevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 12 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista.

Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tar- kistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

Jos henkilö on ollut huomattavan osan edellä tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta poissa työstä sairauden perusteella tai lapsen syn- tymän tai hoidon vuoksi työsopimuslain 4 luvun mukaisella vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä 3 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi.

Jos molemmissa uudelleenarvioinneissa suoritustason alenemisen voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkan ei kuitenkaan sen johdosta tarkisteta. Tällöin työnan- taja voi suorittaa uudelleen arvioinnin kuitenkin viimeistään 12 kuukauden ku- luttua työhön paluusta.

7 § Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo

Uudessa tai muuttuneessa tehtävässä palkka maksetaan työnantajaa edus- tavan esimiehen tekemän alustavan vaativuus- ja suoritusarvioinnin mukai- sesti, kunnes arviointiryhmä on arviointimenettelyssä antanut oman ratkai- sunsa tehtävän vaativuustasosta.

Jos arviointiryhmä esittää uudelle tai muuttuneelle tehtävälle alustavasta ar- vioinnista poikkeavan vaativuustason, maksetaan palkka uuden tason perus- teella arviointiryhmän esitystä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jos työnantaja vahvistaa arviointiryhmän esityksen.

Muuttuneen vaativuustason johdosta työnantajalla on kohdan 6.4.2 mukai- sesti mahdollisuus arvioida henkilön suoritustaso alustavasti muutoshetkestä lähtien uudelleen. Mahdollinen muuttunut suoritustaso tulee tällöin voimaan samasta ajankohdasta kuin vaativuustason muutos.

Edellä 6 §:n 3 kohdan mukaisten säännöllisten arviointikeskustelujen seura- uksena vahvistettujen suoritustasojen edellyttämät palkantarkistukset toteute- taan kesäkuun alusta.

8 § Siirtymälisä

Henkilö, jolla on 31.12.2009 ollut aikaisemmin voimassa olleen valtion virka- ja työehtosopimuksen mukainen siirtymälisä (Tarkentava virka- ja työehtoso- pimus 21.6.2006 palkkausjärjestelmän käyttöönotto Liite 1, 6 §), säilyttää oi- keuden ko. lisään em. sopimuksen mukaisesti.

Lisä lakkaa tai alenee, jos henkilö siirtyy palvelemaan paikkakunnalle, jossa ei olisi ollut oikeutta kylmänalueenlisään tai kylmän seudun lisään, taikka jos- sa on oikeus alempaan kylmänalueenlisään tai kylmän seudun lisään.

9 § Takuupalkka

Henkilöllä, jolla on ollut 31.12.2009 oikeus palkkausjärjestelmän käyttöönot- toon liittyvään takuupalkkaan (sopimus yliopistojen palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta 21.6.2006), oikeus em. perusteella määriteltyyn takuu- palkkaan säilyy aikaisemmin voimassa olleen tarkentavan virka- ja työehto- sopimuksen mukaisesti niin kauan kuin henkilö on keskeytyksettä saman yli- opiston vakinaisessa työsuhteessa.

Myös henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana ollut määräaikaisessa pal- velussuhteessa, on oikeus takuupalkkaan tämän määräajan. Takuupalkkaoi- keus säilyy sen jälkeenkin niin kauan kuin hän keskeytyksettä jatkaa palve- lustaan samassa yliopistossa sellaisessa palvelussuhteessa, jonka tehtävät ovat vähintään samalla vaativuustasolla kuin hänen tehtävänsä käyttöönotto- ajankohtana olivat.

Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista katkosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli ky- symyksessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten ai- kaa ei kuitenkaan katsota työsuhteen kestoajaksi.

Takuupalkkaa maksetaan siltä ajalta, jona se on korkeampi kuin tämän so- pimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän palkka.

Jos henkilö on käyttöönottoajankohtana, ts.1.1.2006 tai täydentävän rahoi- tuksen osalta 1.1.2007, ollut vakinaista palvelussuhdettaan korkeampipalk- kaisessa määräaikaisessa työsuhteessa, takuupalkka määräytyy vakinaisen työsuhteen käyttöönottoajankohdan palkan mukaan, kun hän palaa siihen.

Takuupalkkaa tarkistetaan työehtosopimuksella sovittavilla yleiskorotuksilla.

Myös takuupalkkaa saavan henkilön tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan siten kuin tässä sopimuksessa on määritelty. Xxx xxx- xxxx itse hakeutuu tehtäviin, joiden vaativuustaso on alempi, kuin hänen vaki- naisessa työsuhteessaan käyttöönottoajankohtana, takuupalkka alenee vastaavalla määrällä.

Lisäksi 18.9.2009 laaditun pöytäkirjan mukaan yliopistojen opetus- ja tutki- mushenkilöstöön kuuluvan takuupalkkaan luetaan niin kauan, kun hän on samassa tehtävässä, määräaikainen tuloksellisuus- tai tutkijankoulutuslisä, johon hänellä on ollut oikeus 30.9.2009.

10 § Lehtorien poikkeuslisä

Lehtorilla, joka saa takuupalkkaa ja jolla oli edellisen sopimuksen käyttöön- ottoajankohtana 21.6.2006 oikeus lehtorin tuloksellisuuslisään, on oikeus erilliseen 180 euron suuruiseen lisään niin kauan kuin hän toimii lehtorina keskeytyksettä saman yliopiston palveluksessa.

Pöytäkirjamerkintä: Jos henkilön palkka nousee, tämä lisäpalkkio alenee vastaavasti.

11 § Yliopistokohtaiset erillispalkkiot

Yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkki- oita. Näiden lisien ja palkkioiden maksamisen mahdollisesta jatkamisesta päätetään edelleen yliopistotasolla. Lisät ja palkkiot eivät voi olla päällekkäi- siä tämän palkkausjärjestelmän mukaisten palkkatekijöiden kanssa.

Yliopisto maksaa päätöksensä mukaisesti akateemisille johtajilleen johtamis- palkkioita.

12 § Tietojen saanti

Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henki- lökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muis- takin tämän sopimuksen mukaisista palkkatekijöistään ja niiden perusteista.

13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai henkilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjallisen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

Vaativuusarviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyyn- nöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimie- hen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaati- muksesta henkilön esimiehen tai esimiehen käsiteltyä asian ylemmän esi- miehen tai muun työnantajan edustajan kanssa.

Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, erimielisyys voidaan saattaa ratkaista- vaksi työehtosopimuksen mukaisella neuvottelumenettelyllä.

14 § Liitteet

Tämän palkkausjärjestelmän toteuttamiseksi ja käytännön soveltamiseksi on työehtosopimusosapuolten kesken yhteisesti hyväksytty tehtävänvaativuuden arviointiin liittyvät vaativuustasokartta (opetus- ja tutkimushenkilöstö) ja vaati- vuuskehikko (muu henkilöstö), jotka ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä.

15 § Henkilöstönedustajien palkka

Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivan henkilön osalta nouda- tetaan tämän sopimuksen lisäksi luottamusmiessopimuksessa sovittuja määräyksiä.

7 LUKU

AKATEMIAPROFESSOREITA JA –TUTKIJOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1 § Yleistä

Näitä määräyksiä sovelletaan Suomen Akatemian rahoituksella yliopiston pal- veluksessa akatemiaprofessoreina ja akatemiatutkijoina työskenteleviin henkilöihin.

Akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tehtävä ja osallistuminen opetukseen määräytyy Akatemian rahoituspäätöksen mukaisesti.

2 § Työaika

Akatemiaprofessoreihin ja akatemiatutkijoihin sovelletaan opetus- ja tutkimus- henkilöstön kokonaistyöaikaa koskevaa 5 luvun 3 §:n 1 momenttia vuosittai- sesta 1600 tunnin työajasta sekä saman luvun 10 §:n vuosiloman siirtymä- säännöstä.

3 § Palkkaus

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden palkkaus määräytyy vähintään Suomen Akatemian rahoituspäätöksen mukaisesti.

Palkkoja korotetaan rahoituskauden aikana yliopistojen yleisten palkankoro- tusvaikutusten mukaisesti.

4 § Muut määräykset

Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden työsuhteessa noudatetaan Suomen Akatemian rahoituspäätöksessä antamia ohjeita.

Muilta osin akatemiaprofessoreihin ja -tutkijoihin sovelletaan soveltuvin osin tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

8 LUKU

SOPIMUS MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA

1 § Soveltamisala

Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa korvausta.

Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yliopiston tai sen osan siir- tämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

2 § Yleistä

Muuttokustannuksina korvataan:

1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta tämän sopimuksen 1 luvun 10 §:n matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista,

4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

3 § Muuttoraha

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1009,13 euroa, sen ollessa kaksi 1345,50 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 1681,88 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

4 § Työnantajan järjestämä kuljetus

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuk- sen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muut- toon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 § Laskun esittäminen

Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei päte- vää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kulut- tua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 § Erityiset asumiskustannukset

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korva- usta, siten kuin siitä yliopistokohtaisesti erikseen sovitaan.

9 LUKU

HELSINGIN YLIOPISTON ELÄINSAIRAALAA KOSKEVAT ERILLISMÄÄRÄYKSET

Päivystyskorvaukset

1 § Soveltamisala ja työntekijän velvoitteet

Tätä sopimusta sovelletaan Helsingin yliopiston Yliopistollisessa eläinsairaalassa eläinlääkärin pätevyyttä edellyttävissä tehtävissä toimiviin työsuhteisiin eläinlääkäreihin, tehtävänimikkeestä riippumatta. Sopimusta ei sovelleta niihin edellä mainittuihin, joiden työaika on järjestetty säännöllisenä jaksotyönä.

Sopimusta sovelletaan niihin töihin, joilla mahdollistetaan Yliopistollisen eläinsairaalan ympärivuorokautinen työajan ulkopuolella tapahtuva eläinlääkäripäivystys lukuun ottamatta jaksotyöaikaperusteisesti hoidettuja tehtäviä.

Varallaolossa työntekijä on säännöllisen työajan ulkopuolella velvoitettu saapumaan työpaikalle työkykyisenä yhden tunnin kuluessa kutsun saamisesta. Työntekijällä on velvoite järjestää tavoitettavuutensa siten, että häneen saadaan koko varallaoloajan puhelimitse välitön yhteys.

Sairaalapäivystyksessä työntekijä on säännöllisen työajan ulkopuolella velvoitettu olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä ja aloittamaan työnteon välittömästi tarpeen ilmaantuessa. Sairaalapäivystys voidaan järjestää myös siten, että työntekijä tekee aktiivityötä koko päivystysvuoron ajan.

2 § Varallaolon ja sairaalapäivystyksen korvaukset

Määrittelyt:

Arkipäivä on maanantain klo 08:00 ja perjantain klo 16:00 välinen aika. Viikonloppu on perjantain klo 16:00 ja sunnuntain klo 08:00 välinen aika. Sunnuntai on sunnuntain klo 08:00 ja maanantain klo 08:00 välinen aika.

Arkipyhät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, vapunpäivä sekä pääsiäislauantai ovat perusteiltaan sunnuntaipäiviä.

Varallaolon korvaukset:

Eläinlääkärille maksetaan säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvasta varallaolosta:

- arkipäiviltä varallaolon tuntimäärä x 6,53 euroa

- viikonlopulta varallaolon tuntimäärän korvaus 20 % korotettuna

- sunnuntailta varallaolon tuntimäärän korvaus 47 % korotettuna

Sairaalapäivystyksen korvaukset:

Eläinlääkärille maksetaan säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvasta sairaalapäivystyksestä

- arkipäiviltä varallaolon tuntimäärä x 6,53 euroa

- viikonlopulta varallaolon tuntimäärän korvaus 20 % korotettuna

- sunnuntailta varallaolon tuntimäärän korvaus 47 % korotettuna

Sairaalapäivystyskorvauksen kutakin edellä mainittua korvausmuotoa korotetaan lisäksi 60 %:lla ajalta, jolta ei makseta aktiivityökorvausta.

Sairaalapäivystyskorvausta ei makseta, jos työ on järjestetty säännöllisenä jaksotyönä.

3 § Muut korvaukset

Aktiivityön korvaukset

Aktiivityöllä tarkoitetaan tosiasiallista työn tekemistä varallaolo- tai sairaalapäivystysaikana. 1-30 minuutin työ vastaa ½ tuntia aktiivityötä ja 31–60 minuutin työ vastaa 1 tuntia aktiivityötä.

Päivystys voidaan järjestää myös ns. raskaana päivystyksenä, jolloin kaikista päivystystunneista maksetaan aktiivityön mukainen korvaus. Sopimuksen tekohetkellä menettely on käytössä pieneläinsairaalassa.

Aktiivityöstä potilaan luona ns. kotikäynnillä eläinlääkäri pitää käsin tuntiseurantaa.

Varallaolon aikana aktiivityö alkaa siitä hetkestä, kun eläinlääkäri saapuu potilaan luo ja päättyy, kun hän lähtee potilaan luota tai kun sairaalatyössä eläinlääkäri saapuu eläinsairaalaan ja päättyy siitä hetkestä, kun hän poistuu sairaalasta.

Matka-aikaa ei lueta työaikaan. (TAL 4 § 3 mom.)

Sairaalapäivystyksessä aktiivityö alkaa työpaikalla työn aloittamishetkestä ja päättyy työn päättyessä. Sairaalapäivystyksestä kotikäynnille lähdettäessä työaika alkaa työpaikalta lähtiessä ja päättyy takaisin työpaikalle saapumisen jälkeisten välittömien toimenpiteiden tultua suoritetuksi.

Aktiivituntikorvaus = kiinteä kuukausipalkka /153, yksinkertaisen tuntipalkan mukaisesti.

Aktiivityön korotukset:

- iltatyö klo 16.00 – 22.00	+ 50 %
- yötyö klo 22.00 – 8.00	+ 100 %
- lauantai ja sunnuntai klo 8.00 – 22.00	+ 50 %

Arkipyhät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, vapunpäivä sekä pääsiäislauantai ovat perusteiltaan sunnuntaipäiviä.

Korvaus puhelinneuvonnasta

Varalla olossa ja sairaalapäivystyksessä aktiivityön ulkopuolella eläinlääkärille maksetaan puhelinneuvonnasta puoli aktiivituntia yhtä puhelua kohden. Jos puheluja on ajallisesti toisiaan lähellä useita, sovelletaan aktiivituntien määrittelyyn aktiivituntien korvaus §:n määrittelyä tosiasiallisen työn tekemisestä. Esim. 3 kpl 5 min puhelua 30 min sisällä vastaa ½ tunnin aktiivityötä.

Jos varallaolossa puhelinneuvonta johtaa siihen, että eläinlääkäri joutuu välittömästi lähtemään aktiivityöhön, maksetaan edellä mainitusta puhelinneuvonnasta yksi aktiivitunti.

Syntyneet aktiivitunnit korvataan samoin periaattein kuin tosiasiallisesta työstä syntyneet aktiivitunnit. Puhelinneuvonnan aktiivituntien ajalta ei makseta sairaalapäivystyksen viimeisen momentin mukaista korotusta.

Puhelinneuvonnan ja tosiasiallisen aktiivityön yhdistyessä muodostuva laskennallinen aktiivityö ei voi ylittää kokonaisajankäyttöä yli 30 minuuttia.

Puhelinneuvonnalla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa puhelinneuvottelua, joka tapahtuu asianomaisen varallaolossa tai sairaalapäivystyksessä olevan eläinlääkärin ja

- saman eläinsairaalan toisen päivystävän eläinlääkärin kesken

- muun eläinsairaalan tai muun päivystävän eläinlääkärin kesken

- saman eläinsairaalan hoitohenkilökuntaan kuuluvan tai opiskelijan kesken, joka eläinlääkärin poissa ollessa lähinnä on vastuussa potilaiden hoidosta

- eläimen omistajan kesken

Aktiivivapaa

Aktiivivapaalla tarkoitetaan päivystyksen aktiivityötuntien vaihtamista vapaaksi.

Aktiivivapaa voidaan vaihtaa vapaaksi edellyttäen, että eläinsairaala voi toimia häiriöttä. Aktiivivapaan määrä ja pitoajankohta tulee sopia osaston ja eläinsairaalan johtajan kanssa. Päivystyslaskuun tulee merkitä aktiivivapaan pitoaika, mikäli aktiivivapaata halutaan käyttää.

Aktiivivapaata voidaan ottaa korkeintaan tehtyjen aktiivituntien määrä.

Aktiivivapaana pidettävät tunnit vähennetään päivystyslaskun yhteydessä laskutettavista päivystystunneista.

Aktiivivapaa myönnetään tunti tunnista periaatteella, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityön korotukset maksetaan rahana.

Kilometrikorvaukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut työmatkan johdosta. Varalla oleville eläinlääkäreille myönnetään erikseen oikeus oman auton käyttöön työpaikalle saapumista ja sieltä lähtemistä varten.

Näistä varallaoloon liittyvistä matkoista eläinlääkärille maksetaan verohallituksen päätöksen mukaiset kilometrikorvaukset.

Sairaalapäivystys- ja varallaolotehtävissä tulee käyttää työnantajan autoa, mikäli mahdollista. Poikkeuksellisesti voidaan hyväksyä oman auton käyttö myös sairaalapäivystysaikana, jos käynti potilaan luona tulee siten edullisemmaksi.

Taksin käyttö on mahdollista siten kuin verohallituksen päätöksestä ja Helsingin yliopiston kvestuurin antamista ohjeista ilmenee.

4 § Muu ohjeistus

Muusta varallaoloon tai sairaalapäivystykseen liittyvästä ohjeistuksesta määrätään tarkemmin yliopistollisen eläinsairaalan toimintakäsikirjassa tai työjärjestyksessä.

Eläinsairaalan röntgenhoitajat 5 § Työstä vapautus‌

Röntgenhoitajalle voidaan antaa säteilylomaa 1 päivä kuukaudessa sellaisen kuukauden aikana, jolloin hän on tehnyt säteilytyötä vähintään 16 päivää, kui- tenkin enintään 2 kalenteriviikkoa vuodessa. Työnantaja määrää säteilyloman ajankohdan. Loma toteutetaan palkallisena poissaolona vähintään kalenteri- viikon pituisena jaksona tai voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon.

10 LUKU

MUUT SOPIMUKSET SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA

Tämän sopimuksen mukainen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaika- lain ja tämän työehtosopimuksen yleistä työaikaa koskevien määräysten piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta.

Työaikapankin käyttäminen edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä kirjal- lista sopimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottamisesta voi tehdä joko työntekijä tai työnantaja.

Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakorvauksia työaikapankkiin voidaan tallettaa, talletettavan työajan enimmäismäärä sekä alustava suunni- telma vapaan käyttöajankohdasta, jos se on mahdollista.

Pöytäkirjamerkintä: Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että sopimus tehdään osapuolten yhteisesti laatiman sopimusmallin muodossa.

Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien kor- vauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia sekä varallaolokorvauk- sia, aattopäiväkorvauksia ja viikkolepokorvauksia. Työaikapankkituntien enim- mäismäärä voi olla korkeintaan 300 tuntia / työntekijä.

Huomautus: Liitteenä on työaikakorvausten muuntotaulukko.

Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava viimeistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden tekemisestä.

Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi.

Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palkka mää- räytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti. Jollei vapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava vapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Pöytäkirjamerkintä: Jos työntekijän palkka muuttuu esim. työehto- sopimuksen muutosten vuoksi kesken vapaan, muutos tulee voi- maan edellä mainitun sopimuksen mukaisesti.

Pankkivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päivinä.

Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjanpitoa tai muuta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tulee olla helposti työn- tekijän tarkistettavissa.

Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä työntekijän vuosiloma- eikä muita etuuksia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perusteella. Jos työntekijä sai- rastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalente- ripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavak- si myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Pöytäkirjamerkintä: Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumises- ta), ellei ilmoitusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mukaisesti.

Jos työntekijän oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen tai ottovanhempainvapaa- seen alkaa sovitun työaikapankkivapaanaikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi tai ottovanhempainvapaaksi.

Vapaana annettavat työaikapankkitunnit lasketaan kyseisen viikon tai työjak- son työajan lisäykseksi säännöllisen työajan täyttymiseen saakka.

Sopimusta voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Sopimusmuutokset on tehtävä kirjallisesti.

Työaikapankkia koskeva sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa. Irtisano- minen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työntekijän tai työnantajan irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on 4 kk.

Työaikapankissa oleva aika voidaan, jos siitä yhteisesti sovitaan, käyttää tä- män työaikapankkisopimuksen irtisanomisaikana tai siirtää myöhäisempään ajankohtaan. Jos osapuolet eivät muuta sovi, käyttämättä jäänyt työaikapank- kiin kertynyt työaika maksetaan rahana irtisanomisajan päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika rahana samassa aikataulussa, kuin mitä on sovittu loppupalkan ja mahdollisten loma- korvausten maksamisesta.

Liite työaikapankkisopimukseen

Työaikakorvausten muuttaminen aikakorvauksiksi
Työaikakorvaus	Korvauksen suuruus	Minuuttia työaikana
Lisä- ja ylityötuntien perusosat	1 tunti	60 min
Ylityön korotusosa	50 %	30
Ylityön korotusosa	100 %	60
Iltatyökorvaus	15 %	9
Yötyökorvaus	35 %	21
Lauantaityökorvaus	25 %	15
Sunnuntaityökorvaus yleinen	100 %	60
Sunnuntaityökorvaus 16 §	50 %	30
Aattopäivänkorvaus	100 %	60
Viikkolepokorvaus	1 tunti	60

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET LUOTTAMUSMIESTOIMINNASTA SEKÄ LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA MUIDEN YHTEIS- TOIMINTATEHTÄVÄÄN OSALLISTUVIEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA

Soveltamisala

1 § Henkilöstön edustajat

Tämän sopimuksen määräykset koskevat pääluottamusmiestä, luottamus- miestä, työsuojelun valvonnasta annetussa laissa (44/2006) tarkoitettua työ- suojeluvaltuutettua, työsuojeluasiamiestä sekä muuta yhteistoiminnasta yri- tyksissä annetun lain (334/2007) 2 luvun 8 §:ssä tarkoitettua, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön edustajaa.

Näitä määräyksiä sovelletaan myös kaikkien edellä todettujen luottamusmies- ten ja kaikkien työsuojeluvaltuutettujen varamiehiin heidän hoitaessaan yhteis- toimintatehtävää.

Määräykset koskevat kaikkia edellä mainittuja henkilöstön edustajia, jollei muuta ole erikseen sovittu.

Luottamusmiestoiminnasta

2 § Yleistä luottamusmiestoiminnasta

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuvat työnan- tajan ja henkilöstöjärjestöjen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjär- jestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää osapuolten välillä solmit- tujen sopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilöstön välillä mahdolli- sesti syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä, muiden työnantajan ja henkilöstön välillä esiintyvien ky- symysten käsittelyä sekä työrauhan ylläpitämistä.

3 § Sopiminen yliopistossa

Näiden määräysten mukainen luottamusmiestoiminta järjestetään yliopistoissa siten, kuin sen yksityiskohdista tarkemmin sovitaan yliopiston ja asianomais- ten henkilöstöä edustavien järjestöjen (jäljempänä henkilöstöjärjestö) välillä.

Henkilöstöä edustavat työehtosopimusosapuolet ja niitä edustavat järjestöt.

4 § Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan työntekijää, jonka asianomainen henkilöstöjär- jestö on valinnut edustajakseen hoitamaan näissä määräyksissä tarkoitettuja tehtäviä. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yliopiston palveluksessa oleva henkilö sekä perehtynyt toimialueensa olosuhteisiin.

Mikäli asianomainen henkilöstöjärjestö asettaa koko yliopistoa varten vain yh- den luottamusmiehen, on hän sopimusmääräysten tarkoittama pääluottamusmies.

5 § Luottamusmiehen valitseminen

Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yksityiskohdista sopivat 3 §:ssä tarkoitetut osapuolet erikseen ottaen huomi- oon yliopiston koko, edustettavien jäsenten lukumäärä, käytössä olevat palk- kaus- ja palvelussuhdejärjestelmät ja niistä aiheutuva neuvottelujen tarve sekä yliopistossa suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja katta- vuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaisten asioiden käsittelyä.

Kukin henkilöstöjärjestö ilmoittaa valituista luottamusmiehistä ja varaluotta- musmiehistä kirjallisesti asianomaiselle yliopistolle. Varaluottamusmiehestä on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

Soveltamisohje: Jos kyse ei ole luottamusmieskorvaukseen tai luottamusmiehen suojaan oikeuttavasta luottamusmiesaseman siirrosta, vaan yksittäisen asian hoitamisesta tai vastaavasta ly- hytaikaisemmasta valtuutuksesta, asianomainen luottamusmies voi ilmoittaa asiasta työnantajalle.

Milloin henkilöstöjärjestö toimittaa luottamusmiehen vaalin työpaikalla, on asi- anomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työnte- koa. Vaaliajoista ja -paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Milloin luottamusmiehen valinta tapahtuu työpaikalla vaaleilla, luetaan vaalien valmisteluun, vaalitoimitukseen ja tuloslaskentaan työpaikalla käytetty aika työajaksi näihin tehtäviin osallistuneille henkilöille.

Soveltamisohje: Yliopiston tai luottamusmiesten toimialueiden toiminnan supistuessa tai laajentuessa taikka organisaatiomuu- tosten johdosta voidaan luottamusmiesorganisaatiota tarvittaessa muuttaa osapuolten välisin sopimuksin näiden määräysten peri- aatteiden mukaisesti vastaamaan yliopiston tai toimialueen muut- tunutta kokoa ja rakennetta.

Milloin luottamusmies valitaan vaaleilla, vaali suoritetaan työaika- na työpaikalla, mikäli vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät häiritse työskentelyä yliopistossa. Tällöin osapuolten on sovittava hyvissä ajoin ennen vaalin toimittamista vaaliajoista, -paikoista ja muista vaaliin liittyvistä seikoista. Jos vaalista aiheutuu kohtuuton- ta haittaa yliopiston toiminnalle, on vaali toimitettava työajan ulko- puolella. Vaalin käytännön järjestelyistä huolehtivat asianomaiset henkilöstöjärjestöt.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden sekä henkilöstöjärjestön edustajana työehtosopimusten, säännösten ja määräysten tulkintaa ja sovel- tamista koskevissa asioissa sekä muissa työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tie- toja ja ilmoituksia työnantajan, järjestöjen ja henkilöstön välillä.

Huomautus: Luottamusmiehen tehtävistä on säädetty myös eräis- sä laeissa, muun ohella yhteistoimintalaissa ja työaikalaissa (605/1996).

Soveltamisohje: Koska yhteistoiminta- sekä neuvottelu- ja sopi- musjärjestelmät on tarkoitettu täydentämään toisiaan, on paikal- laan huolehtia yhteistoimintaelinten sekä luottamusmiehen hyväs- tä yhteistyöstä ja tiedonkulusta. Työnantaja ilmoittaa luottamus- miehelle, ketkä toimivat päätösvaltaisina työnantajan edustajina.

Henkilöstön edustajan velvollisuudet

7 § Velvollisuudet

Henkilöstön edustaja on velvollinen noudattamaan työsuhdettaan koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii henkilöstön edustajana.

Henkilöstön edustajan oikeudet

8 § Ajankäyttö

Vapautus työstä

Tehtäviensä hoitamista varten henkilöstön edustajalla on oikeus saada tilapäi- sesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautusta työsuhteeseensa kuulu- vien tehtäviensä hoitamisesta.

Järjestäessään edellä tarkoitettua vapautusta yliopiston tulee ottaa huomioon yliopiston tehtävien laatu, työpaikan laajuus ja sen työskentelypaikkojen luku- määrä, palkkausjärjestelmät ja niistä aiheutuva neuvottelujen tarve, henkilö- kunnan lukumäärä, yhteydensaantimahdollisuudet ja muut vastaavat seikat sekä näistä tekijöistä johtuva yhteistoimintatehtävissä toimivan tehtävien määrä.

Henkilöstön edustajan tehtäviin varatun ajan tulee vastata edustajantoimen edellyttämiä tehtäviä.

Mikäli henkilöstön edustajalle on myönnetty työstään säännönmukaisesti tois- tuvaa vapaata, voidaan hänelle kiireellisissä tapauksissa myöntää vapaata muunakin työtehtävien kannalta sopivana aikana.

Ajankäyttöä koskevien järjestelyjen tarkoituksena on suoda työntekijälle mah- dollisuus toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hänelle henkilöstön edustajana kuuluvissa tehtävissä.

Pöytäkirjamerkintä: Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyö- aikajärjestelmän piiriin kuuluvan henkilöstön edustajan osalta tä- män sopimuksen mukainen työstä vapautusaika otetaan huomioon työaikasuunnitelmassa.

Huomautus: Työsuojelun valvontalain 34 §:ssä on säädetty seu- raavaa työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä:

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa ai- kaa määrättäessä on otettava huomioon tämän edustamien työn- tekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentely- paikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyy- siseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole muuta sovittu, työn- antajan on työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähin- tään 10 työntekijää, vapautettava työsuojeluvaltuutettu edellä mainitut tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään nel- jäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuk- sen esteenä.

Tehtävien järjestely

Työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat sopia, että varsinaisia työtehtäviä järjestellään sik- si ajaksi, kun asianomainen on valittu henkilöstöä edustamaan. Tämä voi olla perusteltua edustajan tehtäviin tarvittavan ajankäytön määrän vuoksi tai sil- loin, kun asianomaisen varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa edustajan tehtävien hoitamista.

Työajan ulkopuoliset tehtävät

Henkilöstön edustajan tulee ennalta sopia työnantajan edustajan kanssa työ- ajan ulkopuolella suoritettavaksi määrättävistä tai sovittavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu viranomaisen määräyksestä.

9 § Henkilöstön edustajan palkka

Henkilöstön edustajan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa mää- räytyvät lähtökohtaisesti siten, kuin siitä on yliopistojen työehtosopimuksessa sovittu.

Osittain varsinaisista työtehtävistä vapautetun luottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun työsuoritus ja suoritustaso arvioidaan hänen varsinaisissa työteh- tävissä työskentelynsä perusteella eikä työsuorituksen siis arvioida alentuneen osittaisen vapautuksen johdosta.

Mikäli luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on kokonaan vapautettu varsi- naisista työsuhteeseen kuuluvista tehtävistään, maksetaan hänelle työehtoso- pimuksen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka taikka palkka todetaan tai sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.

Jos työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistä vapautettu luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu yhdessä toteavat, että varsinaisia työtehtäviä järjestel- lään 8 §:n 6 momentissa tarkoitetulla tavalla, ja järjestely aiheuttaa tehtävien vaativuuden alenemisen, korotetaan hänen tehtäväkohtaista palkanosaansa alenemista vastaavalla lisäpalkkiolla. Lisäpalkkio rinnastetaan tehtäväkohtai- seen palkanosaan, mukaan lukien yleiskorotusten toteuttaminen. Samassa yhteydessä sovitaan asianomaisen tehtävien järjestelystä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättyessä.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yliopistossa tapahtuvaa ansiokehitystä.

10 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Osittain varsinaisista työtehtävistään vapautettujen henkilöstön edustajien heidän työaikanaan yhteistoimintatehtäviinsä käyttämä aika luetaan heille työ- ajaksi.

Jos muut edustajat kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikajärjestelmän pii- riin kuuluvat tai harjoittelukoulujen opettajat suorittavat vapaa-aikanaan työn- antajan edustajan kanssa sovittuja yhteistoimintatehtäviä, luetaan myös tämä aika heille työajaksi.

Xxxxxxx henkilöstön edustaja joutuu asianomaisen yliopiston erikseen antaman matkamääräyksen perusteella kotimaassa tekemään matkoja, jotka ovat tar- peen yhteistoimintatehtävien hoitamiselle, suoritetaan hänelle näiden matko- jen osalta kustannusten korvausta matkakustannusten korvaamista koskevien sopimusmääräysten mukaisesti.

Soveltamisohje: Yhteistoimintatehtäviin 10 §:n 2 momentin mu- kaan käytetyn ajan lukeminen työajaksi tarkoittaa, että asian- omainen saa tämän ajan perusteella kaikki ne työaikamääräyksiin perustuvat korvaukset ja lisät, joiden saamisen muut edellytykset täyttyvät.

11 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot

Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivan henkilöiden palkkiosta on sovittu seuraavaa:

Luottamusmiehen palkkio

Edustettavien lukumäärä	Palkkio € / kk Luottamusmies	Palkkio € / kk Pääluottamusmies
Alle 160	75,00	159,56
160 - 350	159,56	255,32
Yli 350	201,05	349,25

Edustettavien henkilöiden lukumäärä todetaan lukuvuosittain. Palkkio luetaan työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukaiseen palkkaan.

Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla, luottamus- miehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon ajan yhdenjaksoisesti, maksetaan luottamusmiespalkkio kyseisen kuu- kauden ajalta luottamusmiehen asemasta varaluottamusmiehelle.

Huomautus: Harjoittelukoulujen osalta on omat määräykset luot- tamusmiespalkkioista.

Työsuojeluvaltuutetun palkkio

Työsuojeluvaltuutetulle suoritetaan erillistä työsuojeluvaltuutetun palkkiota seuraavasti:

Edustettavien Palkkio € / kk lukumäärä

alle 50 75,00

50 - 200 145,05

201 - 500 203,08

501 - 1000 261,10

yli 1000 319,13

Xxxxxxx työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta työsuojeluval- tuutetun sijasta hänen varamiehelleen.

12 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhtee- seen liittyvien säädösten, määräysten tai sopimusten soveltamisesta, on luot- tamusmiehelle annettava kaikki tapausten selvittämiseen vaikuttavat tiedot ja tarvittavat asiakirjat.

Yliopisto toimittaa luottamusmiehen käytettäväksi tehdyt työehtosopimukset, erillispöytäkirjat ja muut sopimukset, niiden soveltamisohjeet sekä yliopisto- kohtaiset erityismääräykset ja ohjeet.

Pääluottamusmiehellä tai näitä vastaavilla luottamusmiehillä on oikeus vähin- tään kerran vuodessa saada tietoja oman toimipiirinsä tai työpaikkansa henki- löstön lukumäärästä ja sen muutoksista sekä määrä- ja osa-aikaisten ja työn- antajan työssä olevien ulkopuolisten henkilöiden lukumääristä ja niiden mah- dollisista muutoksista.

Luottamusmiehellä on vähintään kaksi kertaa vuodessa oikeus saada oman toimipiirinsä tai työpaikkansa uusista määräaikaisista palvelussuhteista seu- raavat tiedot: henkilön nimi, tehtävä, organisaation yksikkö, palvelussuhteen alkamisaika, työnantajan tiedossa oleva palvelussuhteen kestoaika sekä mää- räaikaisuuden peruste.

13 § Palkkausjärjestelmää koskeva tiedoksisaantioikeus

Ellei paikallisesti ole sovittu muuta luottamusmiehen tiedonsaannista, sovelletaan seuraavaa:

Pääluottamusmiehillä ja muilla luottamusmiehillä on oman toimipiirinsä tai työ- paikkansa osalta oikeus vuosittain ja ennen palkkaa koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuustasoille sekä ti- lastotiedot henkilöiden kokonaispalkasta ja sen kehityksestä vaativuus ja suo- ritustasoittain, henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä.

Luottamusmiehellä on lisäksi tässä tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oi- keus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusar- vioinneista ja – tasoista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteita ja määrää sekä kokonaispalkkaa koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla.

Tämän sopimuksen sopijaosapuolten välillä sovitaan tarkemmin tässä pykä- lässä tarkoitettujen tilastojen sisällöstä ja tietojen antamismenettelystä.

Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tie- tosuojavaatimukset. Tiedot luovutetaan maksutta.

14 § Muun henkilöstön edustajan kuin luottamusmiehen tiedonsaanti

Henkilöstön edustajalla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat tiedot siten kuin siitä on säädetty tai sovittu.

Huomautus: Henkilöstön edustajille annettavista tiedoista on sää- detty työsuojelun valvontalain 32 §:ssä, yhteistoimintalain 22, 36 ja 47 §:issä sekä laissa tilaajavastuusta 6 §:ssä.

15 § Toimitilat ja välineet

Huomioon ottaen toimialueen olosuhteet sekä luottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun tehtävien määrä ja laatu, on luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuu- tetulle järjestettävä sopiva tila, missä hän voi säilyttää yhteistoimintatehtävien- sä hoitamista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä. Luottamusmie- helle ja työsuojeluvaltuutetulle osoitetaan lisäksi paikka, missä hän voi käydä tehtäviensä hoitamista varten tarpeelliset keskustelut.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat käyttää tehtäviensä suorittami- sessa yliopiston tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sopivat työnantajan edustajan kanssa tässä pykälässä tarkoitetuista käytännön järjestelyistä.

Soveltamisohje: Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yliopistossa yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat (mm. internet ja sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yliopiston koko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

Henkilöstön edustajan asemasta

16 § Kehittyminen työssä

Yhteistoimintatehtävään valitun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatis- saan ei saa heikentää yhteistoimintatehtävien takia.

Työnantajan ja luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös asianomaisen yhteistoimintatehtävän aikana, edellyttääkö hänen am- mattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen koulutuk- sen tarjoamista, jota järjestetään myös muulle henkilöstölle.

Myös muulla yhteistoimintatehtävään osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla yh- denvertainen mahdollisuus muun henkilöstön kanssa osallistua ammattitaitoa ylläpitävään ja edistävään koulutukseen.

17 § Koulutus

Yhteistoimintatehtäviä hoitavalle henkilöstön edustajalle on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omi- aan lisäämään hänen pätevyyttään yhteistoimintatehtävien hoitamisessa.

Koulutuksessa noudatetaan muutoin ammattiyhdistyskoulutusta koskevia sopimusmääräyksiä.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättyessä tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen paluunsa entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapautukseen, yhteistoimintatehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Soveltamisohje: Työehtosopimusten allekirjoitusten jälkeen tulee työnantajan kutsua luottamusmiehet esimiesten kanssa yhteisiin tilaisuuksiin, joissa selvitetään uusien sopimusten tulkintoja ja mahdollisesti muita luottamusmiestehtävien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä.

Huomautus: Työsuojelun valvontalain 33 §:n mukaan työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä kou- lutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.

18 § Henkilöstön edustajan tasapuolinen kohtelu

Henkilöstön edustajaa ei saa hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisen vuoksi saattaa muita työntekijöitä huonompaan asemaan eikä muutoinkaan syrjiä tai painostaa.

19 § Työsuhdeturva

Luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai työsuojelun asiamiehenä toi- mivan työsopimusta ei tämän tehtävän vuoksi saa purkaa tai irtisanoa.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua tai työsuojeluasiamiestä ei saa siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jossa yhteistoiminta- tehtävien hoito olennaisesti vaikeutuu. Sama koskee lisäksi siirtämistä sellai- siin tehtäviin tai tehtävien sellaista muuttamista, joissa sovellettavan palkkaus- järjestelmän palkkatekijät ovat hänen aikaisempia näitä palkkatekijöitään huonompia.

Mikäli henkilöstöä joudutaan siirtämään, on pyrittävä siirtämään viimeisenä työsuojeluvaltuutettuna toimiva työntekijä.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutus- tilanteissa sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyyten- sä. Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus 20 §:n mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Taloudelliset ja tuotannolliset vähentämisperusteet

Jos yliopiston työntekijöitä lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmie- heen tai työsuojeluvaltuutettuun, paitsi jos yhteisesti todetaan, ettei pääluot- tamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Muu luottamusmies kuin pääluotta- musmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 mo- mentin mukaisesti vain, kun luottamusmiehen työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä, työsuojeluvaltuutetusta tai muusta yhteistoimintatehtäviin osallistuvan henkilöstön edustajasta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden henkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai kä- sitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

20 § Ehdokassuoja ja jälkisuoja

Tämän sopimuksen 18 ja 19 §:ien määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosasto tai -yhdistys on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto tai -yhdistys on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka aset- tamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle.

Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan edustajan toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Näitä määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä ja työsuojelu- valtuutettuna toimineeseen kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen.

21 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu näi- den määräysten vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työ- sopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että näiden määräysten mukaisia oikeuksia on loukattu.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti.

SOPIMUSMÄÄRÄYKSET AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnal- leen järjestämää koulutusta, joka liittyy työnantajan ja järjestöjen yhteistyöhön tai järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseen. Työnantaja tukee taloudel- lisesti edellä mainittua yhteistyötä edistävää ammattiyhdistyskoulutusta siten kuin jäljempänä tarkemmin sovitaan.

Soveltamisohje: Järjestöjen järjestämän yhteistoimintavalmiuksia parantavan koulutuksen lisäksi työnantaja ja järjestöt yhteistyössä voivat suunnitella ja toteuttaa yliopistokohtaisen tarpeen mukaan samaan tarkoitukseen tähtäävää koulutusta. Yhteisesti suunnitel- tu koulutus toteutetaan joko henkilöstökoulutuksena tai sovitaan kunkin koulutuksen osalta kustannusten jaosta erikseen järjestö- jen ja työnantajan kesken.

Yliopistojen henkilöstön kehittämissuunnitelmissa tulee ottaa huomioon luottamusmiesten, työsuojelupäälliköiden ja - valtuutettujen sekä yhteistoimintatehtävissä toimivien koulutustarve.

2 § Koulutustyöryhmä

Koulutusasioita varten työehtosopimuksen osapuolet nimittävät yhteisen kou- lutustyöryhmän, johon nimetään enintään kaksi edustajaa kustakin alle- kirjoittajajärjestöstä.

Koulutustyöryhmä hyväksyy tämän koulutussopimuksen tarkoittamat kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Pääsopijajärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväk- symät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

3 § Ammattiyhdistyskoulutus

Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamus- mieskoulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus.

Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiesteh- tävien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita.

Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelu- toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yh- teistoiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

4 § Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut ja koulutuksen enimmäismäärät

Luottamusmies-, työsuojelu- ja muussa yhteistoimintatehtävässä toimivat ja näiden varamiehet sekä ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja voivat osallistua sellaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteistoimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

Koulutuksen kesto luottamusmiestehtävässä olevalla voi olla yhteensä enin- tään 22 työpäivää kalenterivuodessa ja muussa yhteistoimintatehtävässä yhteensä enintään 11 työpäivää kalenterivuodessa.

Huomautus: Kurssipäivien laskennassa noudatetaan aikaisempaa tulkintaa.

Koulutukseen osallistumisesta päättäessään yliopiston tulee ottaa huomioon henkilön yhteistoimintatehtävän edellyttämä koulutustarve. Sitä tulee tarkastel- la myös koulutuksen sisällön ja asianomaisen tehtävän yhteydessä eikä pel- kästään henkilöllä yhteistoimintajärjestelmässä olevan muodollisen aseman perusteella.

Ammattiyhdistyskoulutus voi olla myös joko kokonaan tai osittain verkko- opetusta.

Ammattiyhdistyskoulutukseen hakeva on velvollinen toimittamaan työnantajal- le asianomaisen koulutustilaisuuden ohjelman tai muun selvityksen koulutusti- laisuudessa käsiteltävistä asioista.

Soveltamisohje: Edellä 1 momentissa mainituilla henkilöstön edustajilla on oikeus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallis- tuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa.

Työnantajalla on edellä mainitulla perusteella oikeus siirtää koulu- tukseen osallistumista enintään 6 kuukaudella. Jos kyse on har- vemmin kuin 6 kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, osal- listumista voidaan siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava koulutus järjestetään.

5 § Koulutukseen hakeutuminen

Koulutukseen osallistumista varten työntekijän on haettava vapautusta työstä. Hakemus on tehtävä vähintään kahta viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos koulutustilaisuus kestää enintään viisi päivää, ja vähintään kuusi viikkoa ennen alkamista, jos koulutustilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

6 § Taloudelliset etuudet

Edellä 3 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistumisen ajalta työntekijälle maksetaan hänen työehtosopimuksen 1 luvun 7 §:n mukainen palkka.

Soveltamisohje: Työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan samalle henkilölle korvausta vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä 3 §:ssä tarkoitettuun koulu- tustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä so- vittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todet- tava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, jonka ajalta työn- tekijällä on oikeus saada ansionmenetyksen korvaus tämän sopi- muksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on korvattavan jakson pituus.

7 § Ammattiyhdistyskoulutuksen ajan lukeminen työajaksi

Ammattiyhdistyskoulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi siten kuin asiasta on sovittu työaikamääräyksissä.

8 § Muu kuin tässä sopimuksessa tarkoitettu ammattiyhdistyskoulutus

Haettaessa palkatonta työstä vapautusta muuhun kuin tämän sopimuksen mukaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen noudatetaan 5 §:n mukaisia koulutukseen hakeutumisen määräaikoja.

Soveltamisohje: Sopimusmääräyksissä ei ole sovittu, että järjestö- jen toimintaedellytyksiä parantava koulutus olisi työstä vapautuk- seen oikeuttavaa koulutusta. Työnantaja voi myöntää harkintansa mukaan työstä vapautusta mainittuun koulutukseen. Myös tähän koulutukseen hakeutumisessa noudatetaan samoja määräaikoja kuin muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa ammattiyhdistys- koulutuksessa. Tätä koulutusta varten myönnetty työstä vapautus lasketaan kuitenkin sopimusmääräysten 4 §:n 2 momentin tarkoittamaksi koulutukseen käytetyksi ajaksi.

Tällaisia kursseja ovat esimerkiksi yhdistysten taloudenhoitajien tai sihteereiden kursseja sekä kokoustekniikkaa tms. käsitteleviä kursseja.

SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA

1 § Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen

Tätä pykälää sovelletaan niiden määräysten osalta, joissa työehtosopimus sallii paikallisen sopimisen työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa.

Sopijaosapuolet paikallista soveltamista koskevassa sopimisessa ovat pää- luottamusmies ja työnantajan edustaja, jollei työehtosopimuksessa ole kyseisen määräyksen osalta toisin todettu.

2 § Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön säätämissä rajoissa.

Paikallisesti ei kuitenkaan saa sopia koko työehtosopimuksen tai sen oleelli- sen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä, ellei työeh- tosopimuksessa ole erikseen tästä sovittu (palkkausjärjestelmä).

Sopijaosapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja sekä työehto- sopimuksen osapuolena olevan järjestön alainen rekisteröity paikallinen yhdis- tys, jota asia koskee, tai pääluottamusmies, jonka edustettavia asia koskee.

Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet.

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava, mistä työehtosopimuk- sen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu poikkeamiselle.

3 § Palkkaa ja muita taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäismääräyksistä poikkeaminen

Työehtosopimuksen palkkaa tai muita taloudellisia etuuksia koskevista vä- himmäismääräyksistä voidaan paikallisesti sopien poiketa siten, kuin tässä pykälässä on sovittu.

Sopimuksen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen perus- teen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen irtisanomisperuste).

Neuvoteltaessa tässä pykälässä tarkoitetusta sopimuksesta työnantaja nou- dattaa neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia.

Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § Sopimuksen muodosta ja sisällöstä

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

- sopimuksen tarkoitus

- sopimuksen osapuolet

- sopimuksen kohde

- sopimuksen yksityiskohtainen sisältö

- sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot

- päiväys ja allekirjoitukset

5 § Paikallisen sopimuksen voimassaolo ja päättyminen

Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.

Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Yli kolmeksi vuodeksi tehty määräaikainen sopimus on kolmen vuoden jälkeen irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Paikallisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä noudatetaan voimassa olevia yleisen työehtosopimuksen määräyksiä ja lainsäädäntöä.

6 § Työehtosopimusosapuolten hyväksyminen, voimaantulo ja oikeusvaikutukset

Tämän sopimuksen 2 ja 3 §:ssä tarkoitettu paikallinen sopimus on toimitettava työehtosopimuksen allekirjoittajaosapuolille hyväksyttäväksi. Näiden on käsi- teltävä asia ilman aiheetonta viivytystä ja päätettävä sopimuksen hyväksymi- sestä tai hylkäämisestä viimeistään kahden kuukauden kuluessa sopimuksen vastaanottamisesta.

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta, kun työehtosopimusosapuolet ovat sen hyväksyneet.

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimuksella.

7 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet

Tämän sopimuksen ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimus- ten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

8 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa saman ajan kuin yleinen yliopistojen työehto- sopimus, jonka perusteella se on tehty.

Tämän sopimuksen voimassaoloaikana tehdyt paikalliset sopimukset ovat kui- tenkin voimassa sen mukaan, mitä niiden voimassaolosta on sovittu.

YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ (YPJ) KOSKEVAT LIITTEET

Liite 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 2 Muun henkilöstön vaativuuskehikko

Liite 3 Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä

Liite 3a Henkilökohtaisen suoritusjärjestelmän kriteerit Liite 4 Muun henkilöstön työstä suoriutumisen arviointi Liite 5 Palkkataulukot

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta TES 1.3.2010

Liite 1

VAATI VUUSTASOKARTTA

Tehtävän kuvaus / dokumentointi liit teenä olevaa tehtäväkuvauslom aketta käyttäen

Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti eri tasoille kuuluvia tehtäviä. Jos tehtävä tasoilla 1- 4 on tutkimuspainotteinen, eivät viit taukset opetukseen j a ohjaukseen ohjaa tasovalintaa.

Taso	Työn luonne j a vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset j a taidolliset valm iudet
1	Jatkotutkintoon liit tyvä tutkim ustyö Jatko- opintojen suorittam inen	Om iin j atko- opintoihin liit tyvä pienim uotoinen opetus valvojan/ ohjaajan ohjauksessa	Ylem pi korkeakoulututkinto
2	Jatkotutkintoon liit tyvä tutkim ustyö tai m uu ohjattu tutkim ustyö Jatko- opintojen suorittam inen Vähäisissä m äärin m uita tehtäviä kuin om aan jatkotutkintoon liit tyvää tutkim usta	Xx xxx j atko- opintoihin liit tyvä pienim uotoinen opetus tai projektim uotoisen työskentelyn edellyttäm ät vuorovaikutustaidot	Ylem pi korkeakoulututkinto
	Keskeinen ero edelliseen: opetustehtävien vaativuuden lisääntyminen, mahdollisesti osallistuminen opetus- j a laitoshallinnon avustaviin tehtäviin, j atko- opintojen etenem inen
3	Jatkotutkintoon liit tyvä tutkim ustyö tai m uu tutkim ustyö Jatko- opintojen suorittam inen Perusopetukseen sekä opetus- j a laitoshallintoon liit tyviä tehtäviä tai vaativam pia projektitehtäviä	Perustutkinto- opiskelijoiden ohjaukseen liit tyviä tehtäviä tai projektim uotoisen työskentelyn edellyttäm ät vuorovaikutustaidot	Ylem pi korkeakoulututkinto
	Keskeinen ero edelliseen: osallistuminen opiskelijoiden ohjaukseen, vaativampia opetus- j a laitoshallinnon tehtäviä, t ieteellisen pätevyyden hankkiminen, vastuu omasta tutkim ustyöstä projektiryhmän osana
4	Jatko- opintoihin liit tyvä tutkim ustyö tai it senäinen tutkim ustyö, j ohon kuuluu m enetelm ien hyvä hallinta Perusopetukseen, opetus- j a/ tai yliopistohallintoon liit tyviä it senäisesti toteutettavia tehtäviä	Opetusta avustavia tehtäviä	Lisensiaatintutkintoa vastaavat opinnot
	Keskeinen ero edelliseen: t ieteellisen pätevyyden kasvu, it senäisemmin suoritettavia opetus- j a hallintotehtäviä, tutkimustehtävien vaativuuden kasvu j a mahdollisesti vastuuta pienehköstä projektista

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta TES 13.2010

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot j a vastuu	Tiedolliset j a taidolliset valm iudet
5	tutkim uspainotteiset tehtävät:
	I tsenäinen t ieteellinen tutkim ustyö Perusopetukseen j a/ tai yliopistohallintoon liit tyvät tehtävät	Kandidaatin tutkielm ien ohjaus om alta tutkim usalueelta Tutkim usprojektien suunnittelu j a toteutus Tutkim usryhm än vastuullisena tutkijana toim im inen Yhteiskunnallisia j a t ieteellisiä asiantuntijatehtäviä	Tohtorin tutkinto tai m uu tutkijakoulutus
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- j a tutkimustehtävät eri kuvauksessa, t ieteellisen pätevyyden saavuttaminen, opetuksen monipuolistum inen, asiantuntijatehtävien mukaan tulem inen, mahdollisen vastuulla olevan projektiryhmän koon kasvu
	opet uspainot t eiset t eht ävät :
	I tsenäinen opetustehtävä Tehtävään kuuluu arviointia j a kehittäm istä Laitostehtäviä	Opintokokonaisuuksien suunnittelu j a toteutus Perustutkintotasoista opetusta Perustutkinto- opiskelijoiden ohjausta	Hyvä opetustaito Edellyttää opetusalueen kokonaisuuden hallintaa
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- j a tutkimustehtävät eri kuvauksessa, vastuu j a it senäisyys opetustehtävissä kasvaa
6	tutkim uspainotteiset tehtävät:
	I tsenäinen t ieteellinen tutkim ustyö Perus- j a erityisesti j atko- opetukseen, yliopistohallintoon liit tyvät tehtävät‌	Tutkim uksen vastuullisia organisointitehtäviä j a tutkim usryhm än j ohtam iseen liit tyviä tehtäviä Tutkim usrahoituksen hankkim inen‌ Perustutkinto- opiskelijoiden opinnäytetutkim uksen ohjaam inen Tieteellisiä j a yhteiskunnallisia asiantuntijatehtäviä I tsenäinen vastuu kliinisestä työstä	Tohtorin tutkinto
	Keskeinen ero edelliseen: t ieteellinen pätevyys, j atkokoulutusvastuuta, asiantuntijatehtävät monipuolistuvat, taloudellisen vastuun merkitys korostuu
	opet uspainot t eiset t eht ävät :
	Laaja opetusvastuu Yliopistoyhteisön arvostam a opetustyö Laitos- j a organisointitehtäviä	Opetusta perustutkintotasolla Opinnäytteiden ohjausta Oppiainevastuuta‌‌‌ Laajojen opetuskurssien vetäm istä Vastuuta koulutuksen kehittäm isestä	Opetus- j a ohj auskokem usta vaativa tehtävä Hyvä opetustaito Pitkäaikainen opetuskokem us
	Keskeinen ero edelliseen: kokem usvaatimus lisääntyy, oppiainevastuun m ukaantulo, kehittäm istehtävät vaativoituvat, opinnäytteiden ohjaus
7	Tiedeyhteisön arvostam a tutkim ustyö j a opetustyö	Yhteistyöverkoston luom inen j a ylläpitäm inen t ieteen j a opetuksen alalla Tutkim ushankkeiden suunnittelu j a organisointi Vastuu resurssien käytöstä Vastuuta koulutusohjelm asta Jatkokoulutusvastuu / hyvin laaja koulutusvastuu Akateem iset ja yhteiskunnalliset asiantuntij atehtävät Xxxxx vastuu kliinisestä työstä	Monipuolinen opetuskokem us sekä perus- että j atkokoulutukseen liit tyen Valm iudet vastuuseen t ieteenalasta
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät sam assa kuvauksessa, mutta tehtävä voi olla tutkimus- tai opetuspainotteinen. Vastuun merkitys korostuu toiminnassa, monipuolisuus j oko t ieteellisessä työssä tai opetuskokem uksessa, yhteistyötarpeen j a ulkoisen toiminnan lisääntyminen

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta TES 13.2010

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot j a vastuu	Tiedolliset j a taidolliset valm iudet
8	Tiedeyhteisön korkealle arvostam a tutkim us- j a opetustyö	Tieteellisen yhteistyöverkoston luom inen j a ylläpitäm inen, m yös kansainvälisesti Laaja vastuu t ieteenalasta j a sen kehittäm isestä Tutkim ushankkeiden j a verkostojen suunnittelu, organisointi j a koordinointi Vastuu tutkim usresurssien käytöstä Laaja koulutusohjelm avastuu tai vastuu tutkim uksen j ohtam isesta j a kehittäm isestä Laaja j atkokoulutusvastuu Laajat akateem iset j a yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokem us sekä perus- että j atkokoulutukseen liit tyen
	Keskeinen ero edelliseen: tehtävien monipuolisuus, tehtävien j a vastuun laaja- alaisuus, syvällinen osaaminen j a t ieteellisen arvostuksen korostum inen, kansainvälinen ulottuvuus, professorin kelpoisuus
9	Tiedeyhteisön korkealle arvostam a tutkim us- j a opetustyö	Laajan t ieteellisen yhteistyöverkoston luom inen j a ylläpitäm inen, erityisesti kansainvälisesti Laaja vastuu t ieteenalasta j a sen kehittäm isestä Tutkim ushankkeiden j a verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi j a koordinointi Laaja vastuu tutkim usresurssien käytöstä Laaja koulutusohjelm avastuu tai laaja vastuu tutkim uksen j ohtam isesta j a kehittäm isestä Laaja j atkokoulutusvastuu Vaativat akateem iset j a yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokem us sekä perus- että j atkokoulutukseen liit tyen
	Keskeinen ero edelliseen: Tieteellisen arvostuksen, tehtävien , vastuiden j a yhteistyöverkostojen monipuolisuus j a laajuus korostuvat
1 0	Tiedeyhteisön erit täin korkealle arvostam a tutkim us- ja opetustyö	Laaja t ieteellisen yhteistyöverkoston luom inen j a ylläpitäm inen, erityisesti kansainvälisesti Laaja vastuu t ieteenalasta j a sen kehittäm isestä Suurten tutkim ushankkeiden j a verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi j a koordinointi Laaja vastuu tutkim usresurssien käytöstä Laaja koulutusohjelm avastuu tai laaja vastuu tutkim uksen j ohtam isesta j a kehittäm isestä Laaja j atkokoulutusvastuu, m yös j atkokoulutusorganisaation j ohtam inen Erit täin vaativat akateem iset j a yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokem us sekä perus- että j atkokoulutukseen liit tyen
	Keskeinen ero edelliseen: Hyvin vaativa taso, etenem inen tasolle edellyttää hyvin laaja- alaisia vastuita j a tehtävän vaatimuksia

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1) Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta TES 13.2010

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot j a vastuu	Tiedolliset j a taidolliset valm iudet
1 1	Tiedeyhteisön erit täin korkealle arvostam a tutkim us- ja opetustyö	Laaj oj en t ieteellisten yhteistyöverkostoj en luom inen j a ylläpitäm inen, erityisesti kansainvälisesti Huipputason tutkim ushankkeiden j a verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi j a koordinointi Hyvin laaja vastuu tutkim usresurssien käytöstä Poikkeuksellisen vaativat t ieteelliset tehtävät Xxxxx j atkokoulutusvastuu, m yös j atkokoulutusorganisaation j ohtam inen Erit täin vaativat akateem iset j a yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Erittäin m onipuolinen j a laaj a- alainen tutkim us- j a opetuskokem us
	Keskeinen ero edelliseen: Kaikkein vaativin taso, etenem inen tasolle on poikkeuksellista j a edellyttää erit täin laaja- alaisia vastuita j a tehtävän vaatimuksia

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1)

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta, taiseala TES 1.3.2010

VAATI VUUSTASOKARTTA, TAI DEALA

Tehtävän kuvaus / dokumentointi liit teenä olevaa tehtäväkuvauslom aketta käyttäen

Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti eri tasoille kuuluvia tehtäviä. Jos tehtävä tasoilla 1- 4 on tutkimuspainotteinen, eivät viit taukset opetukseen j a ohjaukseen ohjaa tasovalintaa.

Taso	Työn luonne j a vastuu	Vuorovaikutustaidot	Tiedolliset j a taidolliset valm iudet
1	Jatkotutkintoon liit tyvä tutkim ustyö ja/ tai taiteellinen työ Jatko- opintojen suorittam inen	Om iin j atko- opintoihin liit tyvä pienim uotoinen opetus valvojan/ ohjaajan ohjauksessa	Ylem pi korkeakoulututkinto
2	Jatkotutkintoon liit tyvä tutkim ustyö ja/ tai taiteellinen työ	Om iin j atko- opintoihin liit tyvä pienim uotoinen opetus tai m uu opetustyö tai projektim uotoisen työskentelyn	Ylem pi korkeakoulututkinto
	Jatko- opintojen suorittam inen	edellyttäm ät vuorovaikutustaidot
	Vähäisissä m äärin m uita tehtäviä kuin om aan
	j atkotutkintoon liit tyvää tutkim usta
	Keskeinen ero edelliseen: opetustehtävien vaativuuden lisääntyminen, j atko- opintojen eteneminen, mahdollisesti osallistuminen opetus- j a laitoshallinnon avustaviin
	tehtäviin
3	Jatkotutkintoon liit tyvä tutkim ustyö ja/ tai taiteellinen työ	Perustutkinto- opiskelijoiden ohjaukseen liit tyviä tehtäviä tai vastuullisia tehtäviä projektiryhm ässä	Ylem pi korkeakoulututkinto
	Jatko- opintojen suorittam inen
	Perusopetukseen sekä opetus- j a laitoshallintoon
	liit tyviä tehtäviä tai vaativam pia projektitehtäviä
	Vastuu om asta tutkim ustyöstä projektiryhm än osana
	Keskeinen ero edelliseen: osallistuminen opiskelijoiden ohjaukseen, vaativampia opetus- j a laitoshallinnon tehtäviä, taiteellisen j a/ tai t ieteellisen pätevyyden
	hankkiminen, vastuuta projektiryhmän työn toteutuksesta
4	Jatko- opintoihin liit tyvä tutkim ustyö ja/ tai taiteellinen työ Perusopetukseen, opetus- j a/ tai yliopistohallintoon liit tyviä it senäisesti toteutettavia tehtäviä	Opetusta avustavia tehtäviä tai vähäisessä m äärin it senäisiä opetustehtäviä	Lisensiaatintutkintoa vastaavat opinnot
	Vaihtoehtoisesti: I tsenäinen tutkim ustyö, johon kuuluu m enetelm ien hyvä hallinta
	Keskeinen ero edelliseen: it senäisemmin suoritettavia opetus- j a hallintotehtäviä, taiteellisen j a/ tai t ieteellisen pätevyyden kasvu, tutkimustehtävien vaativuuden kasvu j a mahdollisesti vastuuta pienehköstä projektista

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1)

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta, taiseala TES 1.3.2010

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot j a vastuu	Tiedolliset j a taidolliset valm iudet
5	tutkim uspainotteiset tehtävät:
	I tsenäinen tutkim ustyö ja/ tai taiteellinen työ Perusopetukseen j a/ tai yliopistohallintoon liit tyvät tehtävät	Kandidaatin opinnäytteiden ohjaus om alta tutkim usalueelta j a/ tai taiteellisen toim innan alueelta Tutkim usprojektien suunnittelu j a toteutus Tutkim usryhm än j a/ tai taiteellisen projektin vastuullisena tutkijana tai vastuullisena j äsenenä toim im inen Tieteellisiä j a/ tai taiteellisia j a yhteiskunnallisia asiantuntij atehtäviä	Tohtorin tutkinto tai m uu tutkijakoulutus
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- j a tutkimustehtävät eri kuvauksessa, t ieteellisen j a/ tai taiteellisen pätevyyden saavuttaminen, opetuksen monipuolistum inen, asiantuntijatehtävien m ukaan tuleminen
	opet uspainot t eiset t eht ävät :
	I tsenäinen opetustehtävä Tehtävään kuuluu arviointia j a kehittäm istä Laitostehtäviä	Opintokokonaisuuksien suunnittelu j a toteutus Perusopintotasoista opetusta Perustutkintotasoista opetusta Perustutkinto- opiskelijoiden ohjausta	Xxxx opetustaito Taiteelliset ansiot Edellyttää opetusalueen kokonaisuuden hallintaa
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- j a tutkimustehtävät eri kuvauksessa
6	tutkim uspainotteiset tehtävät:
	I tsenäinen tutkim ustyö ja/ tai taiteellinen työ Perus- j a erityisesti j atko- opetukseen,‌ yliopistohallintoon liit tyvät tehtävät	Tutkim uksen j a/ tai taiteellisen toim innan vastuullisia organisointitehtäviä j a tutkim usryhm än j a/ tai taiteellisen projektin j ohtam iseen liit tyviä tehtäviä Rahoituksen hankkim inen Perustutkinto- opiskelijoiden opinnäytetutkim uksen ohjaam xxxx Xxxxxxxxxxxx j a/ tai taiteellisia j a yhteiskunnallisia asiantuntij atehtäviä	Tohtorin tutkinto
	Keskeinen ero edelliseen: t ieteellinen j a/ tai taiteellinen pätevyys, j atkokoulutusvastuuta, asiantuntijatehtävät monipuolistuvat
	opet uspainot t eiset t eht ävät :
	Yliopistoyhteisön arvostam a opetustyö Laitos- j a organisointitehtäviä	Opetusta perustutkintotasolla Maisterintutkintoon liit tyvien opinnäytteiden ohjausta Oppiainevastuuta‌ Laajojen tai vaativien opetuskurssien vetäm istä Vastuuta koulutuksen kehittäm isestä	Pitkää opetus- j a ohjauskokem usta vaativa tehtävä Hyvä opetustaito Taiteelliset ansiot j a r iit tävä opetustaito
	Keskeinen ero edelliseen: kokem usvaatimus lisääntyy, oppiainevastuun m ukaantulo, kehittäm istehtävät vaativoituvat, maisterintutkintoon liit tyvien opinnäytteiden ohjaus

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1)

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta, taiseala TES 1.3.2010

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot j a vastuu	Tiedolliset j a taidolliset valm iudet
7	Taideyhteisön arvostam a taiteellinen työ j a opetus	Yhteistyöverkoston luom inen j a ylläpitäm inen taiteen j a opetuksen alalla Projektien suunnittelu j a organisointi Vastuu resurssien käytöstä Vastuuta koulutusohjelm asta Jatkokoulutusvastuu Taiteelliset j a yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Monipuolinen opetuskokem us perus- j a/ tai j atkokoulutukseen liit tyen Valm iudet vastuuseen taiteenalasta
	Keskeinen ero edelliseen: opetus- j a tutkimustehtävät sam assa kuvauksessa,m utta tehtävä voi olla tutkimus- tai opetuspainotteinen. Vastuun m erkitys korostuu toiminnassa, monipuolisuus esim erkiksi opetuskokem uksessa tai taiteellisessa työssä, yhteistyötarpeen ja ulkoisen toiminnan lisääntyminen
8	Taideyhteisön korkealle arvostam a taiteellinen työ j a opetus	Taiteellisen yhteistyöverkoston luom inen j a ylläpito ottaen huom ioon kansainvälisyys Xxxxx vastuu taiteenalan ylim m ästä opetuksesta j a sen kehittäm isestä Projektien j a taideproduktioiden suunnittelu, organisointi j a koordinointi Vastuu projektien j a taiteellisten produktioiden resurssien käytöstä Jatkokoulutusvastuu Laajat taiteelliset j a yhteiskunnalliset asiantuntij atehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokem us yliopistotasolla tai erikseen osoitettu opetustaito
	Keskeinen ero edelliseen: tehtävien monipuolisuus, tehtävien j a vastuun laaja- alaisuus, syvällinen osaaminen j a taiteellisen arvostuksen korostum inen, kansainvälinen ulottuvuus, professorin kelpoisuus
9	Taideyhteisön korkealle arvostam a taiteellinen työ j a opetus	Taiteellisen yhteistyöverkoston luom inen j a ylläpito, erityisesti kansainvälisesti Laaja vastuu taiteenalan ylim m ästä opetuksesta j a sen kehittäm isestä Projektien j a taideproduktioiden j a - verkostojen suunnittelu, organisointi j a koordinointi Laaja vastuu projektien j a taiteellisten produktioiden resurssien käytöstä Jatkokoulutusvastuu Vaativat taiteelliset j a yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokem us yliopistotasolla tai erikseen osoitettu opetustaito
	Keskeinen ero edelliseen: Taiteellisen arvostuksen, tehtävien, vastuiden j a yhteistyöverkostojen monipuolisuus j a laajuus korostuvat

Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 1)

Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta, taiseala TES 1.3.2010

Taso	Työn luonne	Vuorovaikutustaidot j a vastuu	Tiedolliset j a taidolliset valm iudet
1 0	Taideyhteisön erit täin korkealle arvostam a taiteellinen työ j a opetus	Laaja taiteellisen yhteistyöverkoston luom inen j a ylläpitäm inen, erityisesti kansainvälisesti Laaja vastuu taiteenalan ylim m ästä opetuksesta j a sen kehittäm isestä Suurten projektien j a taideproduktioiden j a verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi j a koordinointi . Laaja vastuu projektien j a taiteellisten produktioiden resurssien käytöstä Laaja j atkokoulutusvastuu, m yös taiteenalan j atkokoulutusorganisaation j ohtam inen Erit täin vaativat taiteelliset j a yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Monipuolinen opetuskokem us sekä perus- että j atkokoulutukseen liit tyen
	Keskeinen ero edelliseen: Hyvin vaativa taso, etenem inen tasolle edellyttää hyvin laaja- alaisia vastuita j a tehtävän vaatimuksia
1 1	Huipputason taiteellinen työ j a siihen liit tyvä opetus	Laajojen taiteellisten yhteistyöverkostojen luom inen j a ylläpitäm inen, erityisesti kansainvälisesti Erit täin laaja vastuu taiteenalan ylim m ästä opetuksesta j a sen kehittäm isestä Vaativien projektien, taideproduktioiden j a verkostojen strateginen suunnittelu, organisointi j a koordinointi Hyvin laaja vastuu projektien j a taiteellisten produktioiden resurssien käytöstä Poikkeuksellisen vaativat taiteelliset tehtävät Laaja j atkokoulutusvastuu, m yös taiteenalan j atkokoulutusorganisaation j ohtam inen Erit täin vaativat taiteelliset j a yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät	Professorin kelpoisuus Erittäin m onipuolinen j a laaj a- alainen tutkim us- j a opetuskokem us
	Keskeinen ero edelliseen: Kaikkein vaativin taso, etenem inen tasolle on poikkeuksellista j a edellyttää erit täin laaja- alaisia vastuita j a tehtävän vaatimuksia

Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TES 1.3.2010

Liite 2

MUUN HENKILÖSTÖN VAATIVUUSKEHIKKO

Vaativuuskehikkoa sovelletaan muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä toimivan henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointiin. Kehikkoa sovelletaan tehtäviin, joihin kuuluu sellaisten kehittämis- ja selvityshankkeiden toteuttaminen, jotka eivät ole rinnastettavissa tieteelliseen perustutkimukseen (esimerkiksi täydennyskoulutus- keskuksissa tai vastaavissa yksiköissä). Kehikkoa sovelletaan myös tehtäviin, joihin tutkimuksen tekeminen liittyy vähäisesti, mutta jotka eivät perusluonteeltaan ole varsinaisia tutkimustehtäviä.

Vaativuuskehikossa vieraan kielen käytöllä viitataan tehtäviin, joissa henkilö joutuu käyttämään useampaa kuin yhtä kieltä.

Vaativuustekijöiden sisällä samantasoisten tekijöiden vaihtoehtoisuutta on kuvattu tai-sanalla. Esitetyt luettelot eivät ole tyhjentäviä, vaan esimerkinomaisia, joten kaikkien kohtien ei tarvitse täyttyä arvioitavassa työssä.

Tiedollisissa ja taidollisissa valmiuksissa mainittua tyypillistä koulutusta osaamisen edellytyksenä ei tule ymmärtää kelpoisuusehtona, vaan sillä viitataan edellytyksiin, joihin osaaminen kullakin tasolla tavanomaisesti perustuu.

Arvioituihin tehtäviin voi kuulua vastuita (esim. esimies- tai taloudellista vastuuta), joita ei ole mainittu ohjesäännöissä tai työjärjestyksessä. Tällöin vastuiden tulee kuitenkin ilmetä tarkemmin tehtäväkuvauksesta.

Vaikeissa ja vaarallisisssa olosuhteissa työskenteleminen voidaan ottaa huomioon tehtävän vaativuustasoa määriteltäessä.

Vaativuustasosta 8 lähtien kirjastoalan asiantuntijatehtävissä osaaminen perustuu tyypillisesti informaatioalan opintoihin. Kirjastoalan asiantuntijatehtävissä toimivien osalta informaatioalan opinnot sisältyvät tyypillisesti yliopistotutkintoon tai ne ovat muun yliopistotutkinnon lisäksi suoritettuja informaatioalan opintoja.

Yliopistojen palkkausjärjestelmä ÝPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TES 1.3.2010

VAATIVUUSKEHIKKO

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 2	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 2 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ohjeistettuja käytännön tehtäviä, jotka voidaan oppia lyhyellä perehdyttämisellä.	Työtehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden ja annetun tärkeysjärjestyksen mukaan. Ohjeet ja toimintatavat ovat vakiintuneita.	Työ vaatii suullisen ja kirjallisen viestinnän perustaitoja sekä tavanomaisia yhteistyötaitoja työyhteisön jäsenenä.	Työhön sisältyy vastuu oman työn asianmukaisesta hoitamisesta.	Tehtävän hoitaminen edellyttää käytännön tietoja ja taitoja. Tehtävän edellyttämä osaaminen voidaan hankkia tehtävässäkin.
VAATIVUUSTASO 3	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 3 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden käytännön tehtäviä, joissa edellytetään oman toimintaympäristön tuntemusta sekä alan perusvälineiden käyttötaitoja tai alan vakiintuneiden työmenetelmien tuntemusta.	Työtehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden mukaan, jotka muuttuvat ajoittain. Työtehtävistä ja työssä esiintyvistä tavanomaisista tilanteista ja ongelmista tulee selviytyä pääsääntöisesti itsenäisesti. Työssä voi olla samanaikaisesti useampia työtehtäviä, joiden erilaiset määräajat tai aikataulut tulee tuntea.	Työ vaatii suullisen ja kirjallisen viestinnän perustaitoja sekä valmiutta ryhmässä työskentelyyn.	Työhön sisältyy vastuuta omien työskentelytapojen ja - menetelmien kehittämisestä.	Työn edellyttämä OSaaminen peruStuu tyypilliSeSti ammatillisen peruskoulutuksen antamiin valmiuksiin tai VaihtOehtOiSeSti työkokemuksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ vaatii valmiutta uusien asioiden oppimiseen.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TES 1.3.2010

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 4	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 4 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ohjeistettuja ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan vakiintuneiden työmenetelmien hallintaa. Tehtäviin liittyy tehtäväalalle tyypillisten määräysten, ohjeiden, sopimusten tms. soveltamista.	Työtehtäviin on esimerkkejä, säännöksiä tai käytäntöjä, joita sovelletaan samankaltaisina toistuvissa tilanteissa. Työtehtävistä ja työssä esiintyvistä tavanomaisista tilanteista ja ongelmista tulee selviytyä itsenäisesti. Työssä voi olla samanaikaisesti useampia työtehtäviä, joiden erilaiset aikataulut ja määräajat tulee tuntea.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jOSSakin SeuraaViSta: • yleinen asiakaspalvelu tai neuvonta • asiakirjojen käsittely • asian jäsennetty esittäminen. Työ voi edellyttää myös vieraan kielen käyttämistä.	Tehtäviin sisältyy vastuuta toimintojen tai palvelujen sujumisesta osana kokonaisuutta, eSimerkikSi: • tietojen ja tulosten luotettavuus • aikataulujen tai määräaikojen noudattaminen • käytettävien aineiden, työvälineiden tai työtapojen soveltuvuus.	Työn edellyttämä OSaaminen peruStuu tyypilliSeSti soveltuvan ammatillisen koulutuksen antamiin valmiuksiin tai VaihtOehtOiSeSti ammattialan työkokemuksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ edellyttää oma-aloitteista tietojen ja taitojen ylläpitämistä. Tehtävissä voidaan edellyttää jonkin yliopistotoiminnon sisällön tuntemista omaa yksikköä laajemmin tai useamman toiminnon tuntemista lähimmän työympäristön tasolla.
VAATIVUUSTASO 5	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 5 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan työmenetelmien hallintaa.	Työtehtäviin on säännöksiä tai käytäntöjä, joita sovelletaan vaihtelevissa tilanteissa. Työssä on samanaikaisesti useita tehtäviä, jotka tulee asettaa tärkeysjärjestykseen huomioiden vaikutukset.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jOSSakin SeuraaViSta: • yksilölliset asiakaspalvelu-, neuvonta- tai ohjaustilanteet (myös ongelmatilanteissa), • työskentely vaihtelevassa ympäristössä, • kirjalliset valmistelutehtävät • asiakokonaisuuksien suullinen tai kirjallinen esittäminen. Työ voi edellyttää myös vieraan kielen käyttämistä.	Työhön sisältyy vastuuta oman tehtäväalueen ja työympäristön kehittämisestä sekä tehtävien asianmukaisesta ja laadukkaasta hoitamisesta. Vastuu voi koskea eSimerkikSi: • Tietojen ja tulosten luotettavuutta • käytettävien aineiden, työvälineiden tai työtapojen soveltuvuutta.	Työn edellyttämä OSaaminen peruStuu tyypilliSeSti tehtäväalueeseen liittyvään ammatilliseen koulutukseen, jonka lisäksi voidaan edellyttää työkokemusta ammattialalla tai vastaavissa tehtäViSSä tai VaihtOehtOiSeSti vahvalla ammattialan työkokemuksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ edellyttää oma- aloitteista uuden tiedon hankintaa eri lähteistä ja uuden tiedon käytettävyyden arvioimista.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TES 1.3.2010

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 6	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 6 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden vaativia ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan työmenetelmien itsenäistä hallintaa.	Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti asiaan liittyvää tietoa, säännöksiä ja toimintatapoja soveltaen ja työmenetelmät ja -tavat valiten. Omassa työssä tehdyillä ratkaisuilla voi olla vaikutusta toisten työmenetelmiin tai - sisältöihin.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jOSSakin SeuraaViSta: • erilaisten näkökantojen sovittelu, • asiakokonaisuuksien valmistelu tai kokoaminen, • yhteistyö yliopiston ulkopuolisten tahojen tai sidosryhmien tms. kanssa ammattialalla • ryhmän töiden järjestely tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyttämistä tehtävälle tyypillisissä tilanteissa.	Työhön sisältyy vastuuta jOStakin SeuraaViSta: • suunnittelu- tai kehittämisvastuuta • taloudellista vastuuta • vastuuta toiminnan asianmukaisuudesta, oikeellisuudesta ja laadusta. Työhön voi sisältyä käytännön lähiesimies- tai työnjohtovastuuta.	Työn edellyttämä OSaaminen peruStuu tyypilliSeSti tehtäväalueeseen soveltuvan ammatillisen koulutuksen tai ammattikorkeakoulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää työkokemusta ammattialalla tai vastaavissa tehtävissä. Työ edellyttää oma-aloitteista osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä.
VAATIVUUSTASO 7	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 7 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden erityisammattitaitoa vaativia tehtäviä.	Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti tietoa, säännöksiä ja toimintatapoja soveltaen ja ammatillisesti erikoistuneita tai tieteellisiä menetelmiä käyttäen. Ratkaisut voivat edellyttää selvitystyötä.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jOSSakin SeuraaViSta: • itse valmisteltujen asiakokonaisuuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti, • verkostomainen työskentely • ryhmän töiden järjestely tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyttämistä ammattialalle tyypillisissä tilanteissa.	Työhön sisältyy vastuuta jOStakin SeuraaViSta: tehtäväkokonaisuuden • suunnittelemisesta tai kehittämisestä • seurannasta ja raportoinnista • taloudesta • päivittäisestä toiminnasta. Työhön voi sisältyä käytännön lähiesimies- tai työnjohtovastuuta.	Työn edellyttämä OSaaminen peruStuu tyypilliSeSti ammattikorkeakoulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää työkokemusta vastaavissa tehtävissä. Työ edellyttää oma- aloitteista osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä eri lähteistä saatavan tiedon käytettävyyden ja oikeellisuuden arviointia.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TES 1.3.2010

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 8	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 8 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan asiantuntijatehtäviä, kuten selvitys-, tutkimus*-, suunnittelu- tai kehittämistehtäviä tai tehtäväkokonaisuuden vastuutehtäviä. * Katso liitteen 2 etusivun 1 momentti.	Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti soveltaen asiaan liittyvää tietoa ja säännöksiä tai tieteellisiä tai asiantuntijuusalan menetelmiä. Tehtävä edellyttää lisäksi kykyä tietojen analysointiin ja luovaan ajatteluun tietyn asiakokonaisuuden luomiseksi.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jOSSakin SeuraaViSta, tarvittaessa myös vieraalla kielellä: • itsenäisesti luotujen asiakokonaisuuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti, • yhteistyö-, viestintä-, ohjaus- tai opetustaitoja erilaisissa tilanteissa • verkostojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen myös yliopiston ulkopuolelle. Sidosryhmäyhteistyössä voidaan edellyttää neuvottelutaitoja.	Työhön sisältyy vastuu jOStakin SeuraaViSta: • laajat seuranta- ja raportointitehtävät • selvitystehtävät • tehtäväkokonaisuuden, toiminnon, palvelun, sovelluksen, asiakkuusprosessin tms. - suunnittelu - kehittäminen - koordinointi ja ohjeistus - markkinointi - hallinta - tietoaineistojen hallinta • tietyn asiakokonaisuuden hallinta omaa yksikköä laajemmin tai koko yliopiston tasolla. Työhön voi sisältyä esimies- tai työnjohtovastuuta.	Työn edellyttämä OSaaminen peruStuu tyypilliSeSti yliopistossa suoritetun tutkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää monipuolista työkokemusta tai alan asiantuntemusta. Työ voi vaatia jonkin yliopistotoiminnon ja sen toimintatapojen ja verkostojen kokonaisvaltaista tuntemista. Työ edellyttää oma-aloitteista osaamisen ylläpitämistä, laajentamista ja syventämistä.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TES 1.3.2010

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 9	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 9 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan vaativia asiantuntijatehtäviä, kuten vaativia suunnittelu-, tutkimus*-, tai kehittämistehtäviä tai tehtäväkokonaisuuden vastuu- tai esimiestehtäviä. * Xxxxx liitteen 2 etusivun 1 momentti	Työtehtävät hoidetaan itsenäisesti asiantuntijuusalan erikoistuneita tai tieteellisiä menetelmiä soveltaen ja tilanteeseen liittyviä tietoja analysoiden ja kehittämistarpeet tunnistaen. Työhön sisältyy itsenäisiä • asiantuntija-, • organisointi-, • koordinointi-, • suunnittelu-, tai • esimiestehtäviä.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jOSSakin SeuraaViSta, tarvittaessa myös vieraalla kielellä: • itsenäisesti luotujen laajojen asiakokonaisuuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti, • yhteistyö-, viestintä-, ohjaus- tai opetustaitoja erilaisissa tilanteissa • verkostojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen myös yliopiston ulkopuolelle. Sidosryhmäyhteistyössä edellytetään usein neuvottelutaitoja.	Työhön sisältyy kokonaisvastuu jOStakin SeuraaViSta: • laajat seuranta- ja raportointitehtävät • itsenäiset selvitystehtävät • laajan tehtäväkokonaisuuden, toiminnon, palvelun, sovelluksen, asiakkuusprosessin tms. - suunnittelu - kehittäminen - koordinointi ja ohjeistus - markkinointi - hallinta - tietoaineiston laaja tai syvällinen hallinta • vastuu toiminnasta ja toimintojen kehittämisestä asiantuntemusalueella • tietyn asiakokonaisuuden hallinta omaa yksikköä laajemmin tai koko yliopiston tasolla. Työhön voi sisältyä esimies- tai työnjohtovastuuta tai taloudellista vastuuta kokonaistoiminnasta.	Työn edellyttämä OSaaminen peruStuu tyypilliSeSti ylemmän korkeakoulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää laajaa ja monipuolista työkokemusta tai syvällistä asiantuntemusta. Työ voi vaatia jonkin yliopistotoiminnon ja sen toimintatapojen ja verkostojen kokonaisvaltaista tuntemista. Työ edellyttää jatkuvaa ja oma- aloitteista osaamisen kehittämistä, laajentamista ja syventämistä.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TES 1.3.2010

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 10	Ongelmanratkaisu- organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 10 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan erityisasiantuntija- tai päällikkötehtäviä kuten suunnittelu- tai kehittämistehtäviä tai tietyn alueen tai kokonaisuuden päällikkö- tai esimiestehtäviä.	Tehtävä sisältää yksikköön, toimintoon tai kokonaisuuteen vaikuttavien suunnitelmien tai valintojen tekemistä. Ratkaisujen perustaksi on luotava tulkintoja. Tehtävässä edellytetään kykyä monimutkaisten kokonaisuuksien organisointiin sekä erilaisten näkökohtien yhteensovittamiseen. Työ vaatii monipuolisesti yhteistyö-, verkosto- ja viestintätaitoja sekä neuvottelutaitoja, tarvittaessa myös vieraalla kielellä. Esimiestehtävissä vaaditaan johtamistaitoja.	Työhön sisältyy kokonaisvastuu jOStakin SeUraaViSta: • kokonaisvastuu omalla erityisalalla • laajan tehtäväkokonaisuuden suunnittelu- ja kehittämisvastuu • erityisasiantuntemusta edellyttävät itsenäiset selvitystehtävät • yksikön tai laajan kokonaisuuden esimies- tai johtovastuu • tietyn asiakokonaisuuden hallinta yleensä yliopiston tasolla. Työhön voi liittyä toimintaa yksikön tai yliopiston edustajana omalla asiantuntijuusalalla tai -verkostossa.	Työn edellyttämä OSaaminen perUStUU tyypilliSeSti joko ylemmän korkeakoulututkinnon antamiin tietoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää laajaa ja monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisasiantuntemusta. Työ edellyttää jatkuvaa toiminnan arviointia ja kehittämistä.
VAATIVUUSTASO 11	Ongelmanratkaisu- ja organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 11 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan vaativia erityisasiantuntijatehtäviä tai ryhmän, yksikön, vastuualueen tms. vaativia päällikkö- tai esimiestehtäviä, joihin voi liittyä henkilöstö- tai taloudellista vastuuta.	Tehtävä sisältää yksikköön tai toimintoon vaikuttavien keskeisten suunnitelmien tai valintojen tekemistä. Ratkaisujen perustaksi on luotava uusia tulkintakäytäntöjä tai toimintatapoja. Tehtävässä edellytetään kykyä monimutkaisten kokonaisuuksien organisointiin sekä erilaisten näkökohtien yhteensovittamiseen. Työ vaatii monipuolisesti yhteistyö-, verkosto- ja viestintätaitoja sekä neuvottelutaitoja, tarvittaessa myös vieraalla kielellä. Esimiestehtävissä vaaditaan johtamistaitoja.	Työhön sisältyy kokonaisvastuu yksiköstä, vastuualueesta, erityisalasta, laajasta tehtäväkokonaisuudesta tai toiminnosta. VaStUU VOi Olla • esimiesvastuuta • suunnittelu- ja kehittämisvastuuta • taloudellista vastuuta. Työhön voi liittyä toimintaa yliopiston edustajana omalla asiantuntijuusalalla.	Työn edellyttämä OSaaminen perUStUU tyypilliSeSti joko ylemmän korkeakoulututkinnon antamiin tietoihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää laajaa ja monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisasiantuntemusta tai vaihtoehtoisesti tieteellistä jatkotutkintoa. Työ edellyttää jatkuvaa toiminnan arviointia ja kehittämistä.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TES 1.3.2010

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 12	Ongelmanratkaisu- organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 12 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan johtavia erityisasiantuntijatehtäviä tai yksikön, toiminnon tms. esimies- tai johtotehtäviä.	Tehtävä sisältää yksikköön tai toimintoon vaikuttavien strategisten linjausten ja päätösten tekemistä, myös ilman muodollista esimiesasemaa. Työ vaatii johtamistaitoa ja vaikuttamista päättäjiin, viranomaisiin, tiedeyhteisöön tai muihin sidosryhmiin.	Työhön sisältyy kokonaisvastuu toimintayksikön tai muun kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta.	Työn edellyttämä OSaaminen perUStUU tyypilliSeSti ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen jatkotutkintoon. Lisäksi edellytetään monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisosaamista.
VAATIVUUSTASO 13	Ongelmanratkaisu- ja organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 13 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan johtavia erityisasiantuntijatehtäviä tai laajahkon yksikön, toiminnon tms. johtotehtäviä.	Tehtävä sisältää yksikköön tai toimintoon vaikuttavien strategisten linjausten ja päätösten tekemistä. Työ vaatii johtamistaitoa ja laajaa vaikuttamista päättäjiin, viranomaisiin, tiedeyhteisöön tai muihin sidosryhmiin.	Työhön sisältyy vastuu laajahkon toimintayksikön tai muun kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta ja tarvittavista resursseista.	Työn edellyttämä OSaaminen perUStUU tyypilliSeSti ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen jatkotutkintoon. Lisäksi edellytetään monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisosaamista. Tehtävä edellyttää kokemusta asiantuntijaorganisaation esimiestehtävistä.

Yliopiston uusi palkkausjärjestelmä YPJ (Liite 2) Muun henkilöstön vaativuuskehikko

TES 1.3.2010

TASO JA YLEISKUVAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 14	Ongelmanratkaisu- ja organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 14 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan erittäin vaativia kansainvälisiä tai niihin rinnastettavia asiantuntijatehtäviä tai erittäin vaativia johtotehtäviä.	Tehtävä sisältää strategisten päätösten ja valintojen tekemistä ja edellyttää päätöksentekoon liittyvien riskien tunnistamista, punnitsemista, valintaa ja perustelua ristiriitatilanteissa. Työhön sisältyy laajaa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa, myös kansainvälisesti. Työ vaatii hyvää johtamistaitoa.	Työhön sisältyy vastuu suuren toimintayksikön, laajojen kokonaisuuksien tai hankkeiden koordinoinnista ja johtamisesta sekä tarvittavista resursseista. Tehtävään sisältyy erittäin laaja vastuu organisaation toimintaan, asiantuntija-alueeseen tai tehtäväalaan vaikuttavista pitkäkestoisista tai laajoista strategisista ratkaisuista.	Työn edellyttämä OSaaminen perUStUU tyypilliSeSti ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen jatkotutkintoon. Lisäksi edellytetään monipuolista työkokemusta tai syvällistä erityisosaamista. Tehtävä edellyttää kokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta.
VAATIVUUSTASO 15	Ongelmanratkaisu- ja organisointi- ja vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:
Vaativuustasolle 15 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan erittäin vaativia kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä tai erittäin vaativia johtotehtäviä.	Kuten vaativuustaso 14.	Työhön sisältyy vastuu laajan organisaation tai kansainvälisen hankkeen strategiasta. Tehtävään sisältyy erittäin laaja henkilöstö- ja johtamisvastuu.	Kuten vaativuustaso 14.