Lähtökohdat Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä ta- louskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeutta- mista. Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 31.5.2016 saavutettu uutta työehtoso- pimusta koskeva, kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka pää- tettiin allekirjoittaa. Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä tilaisuudessa ja että se allekirjoite- taan sopijaosapuolten toimesta.
Muut määräykset Jos työntekijä on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, työkyvyttömyysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä. Työnantajan pyytä- essä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Viikkolepo Työntekijälle on annattava kerran viikossa vähintään 35 tun- tia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, joka on, mikäli mah- dollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Lepoaika voidaan myös antaa siten, että se on 14 vuorokauden jaksossa keski- määrin 35 tuntia viikossa. Viikoittaisen lepoajan tulee kuiten- kin aina olla vähintään 24 tuntia. Viikkolepoajaksi lasketaan mikä tahansa vapaa viikon aikana lukuun ottamatta äkillisiä omasta tai lapsen sairaudesta aiheutuneita poissaoloja. Määräys vastaa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain viikoittaista vapaa-aikaa koskenutta säännöstä. Määräystä myös sovelletaan sitä koskevien työneuvoston ja tuomioistui- mien vahvistamien tulkintojen mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osa viikkolevosta voi sijoittua 7 päivän ulko- puolelle, kunhan suurin osa viikkolevosta sijoittuu seitsemän päivän sisään. Esimerkki 1: Viikkolepo tavallisesti sunnuntaina ma–pe la–su ma 8.00–16.00 VP 8.00–16.00 Esimerkissä on viikkolepoaikaa 64 tuntia (perjantaista klo 16.00 – maanantaihin klo 8.00) eikä erillistä viikkolepokor- vausta makseta. Esimerkki 2: 37,5 tunnin säännöllinen viikkotyöaika on täyttynyt perjantai- na. Ylityötä tehdään lauantaina 7,5 tuntia ja sunnuntaina 7,5 tuntia (klo 9-17). Maanantaina työ alkaa klo 9. Viikkolepokorvaus maksetaan, koska työntekijälle ei jää kuin 16 tunnin yhdenjaksoinen lepoaika. Saamatta jäänyt viikko- lepo korvataan joko antamalla työntekijälle palkallista vapaa- ta se työtuntimäärä, jolla 35 tuntia on alittunut, tai maksa- malla vastaavasta ajasta yksinkertainen tuntipalkka. Kultakin sunnuntain ylityötunnilta korvataan: – perusosa 1 x tuntipalkka – ylityökorv. 0,5 x tuntipalkka – su-korotus 1 x tuntipalkka – vkolepokorv. 1 x tuntipalkka – Yhteensä 3,5 x tuntipalkka
Viikoittainen ylityö Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.
Sopiminen liittymisestä Kun laitos on hyväksynyt liittymishakemuksen tai antanut lausunnon kohdan 2.3 mukaisista asioista, tehdään liittyjän ja laitoksen kesken sopimus liittymisestä ja käytöstä (liittymis- ja käyttösopimus). ▇▇▇▇▇▇ määrittelee sopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä ja hulevesiviemärissä kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa. Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta.