Common use of Toimintaympäristön muutokset Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutokset. Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun jäävän vain 0,3 pro- senttiin. Kasvu jatkuu hitaana myös vuonna 2013. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 0,4 prosenttiin vuonna 2013 ja vasta vuonna 2014 tuotanto kasvaa 1,5 prosentin verran. Vuonna 2013 kotitalouksien ostovoima supistuu ja yksityisen kulutuksen kasvu pysähtyy. Hitaana jatkuva talouskasvu heikentää työllisyyttä vuonna 2013. Työttömyys alkoi lisään- tyä vuoden 2012 loppupuoliskolla ja työttömyysaste nousee 8,4 prosenttiin vuonna 2013. Työttömyyden kasvua hidastaa työvoiman tarjonnan supistuminen eläkeikään tulevien ikäluokkien suuruuden vuoksi. Suomen pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ja julkistalouden velkaantuminen jat- kuu. (Suomen pankki, Euro & talous 5/2012: Talouden näkymät; joulukuu 2012) Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. voimakas väestön ikääntymiskehi- tys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60 prosenttia kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymi- sestä johtuen palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Myös palvelujen tuottajan valintaan liit- tyvä vapaus kasvaa merkittävästi. Ennakkotietojen mukaan Turun kaupungin asukasluku oli 180 212 asukasta vuodenvaih- teessa 2012/2013. Siinä oli kasvua 1 582 henkilöä edelliseen vuoden vaihteeseen verrattu- na. Tästä kasvusta 65 -vuotta täyttäneiden osuus oli 1 237 henkilöä, 0-6 –vuotiaiden osuus 103 ja 15-64 -vuotiaiden 331 henkilöä. 7-14 –vuotiaiden määrä supistui 89 henkilöä. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalais- peräisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2011 lopun 8,0 %:iin. Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan maaliskuun 2012 lopussa noin 14 555 (8,1 % koko väestöstä). Vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 20 000 henkilöön vuoteen 2019 mennessä. Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 joulukuussa 13,9 % ja koko vuoden 2012 kes- kimääräinen työttömyysaste oli 13%. Työttömyys on Turussa pysynyt reilusti maan keskiarvon yläpuolella, koska vastaava luku koko maassa oli 9,5 %. Työttömyys on myös kasvamassa hivenen koko maata nopeammin. Nuorten alle 25 v. työttömyys on myös kasvussa. Alkuvuoden laskukauden jälkeen huhti- kuusta lähtien nuorten työttömyys on noussut, mutta kesän jälkeen taas hieman laskenut. Joulukuussa 2012 työttömiä alle 25v. nuoria oli 1619, mikä oli 155 henkilöä enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttö- myystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoi- den osuus kaikista työttömistä oli koko kaupungissa maaliskuussa 16 prosenttia, Va- rissuolla se oli 47, Lausteella 46 ja Halisissa 35 prosenttia. Työikäisen väestön osuus on pysynyt lähes samana kymmenen vuoden vertailujakson aika- na. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee kuitenkin noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Vanhushuoltosuhde (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä väes- töstä) oli Turussa v. 2010 28 %, joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jos- sa vastaava arvo oli 16,5 %. Vanhustenhuollon suurin haaste on vanhusten lukumäärän jyrkkä kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan vuodenvaihteessa 2012/2013 oli yli 85 - vuotiaita 4778 henkilöä ja lukumäärä on kasvamassa jyrkästi. Yli 85 -vuotiaista 50 % on pal- velujen piirissä. Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhem- piensa ja työelämässä olevien poismuutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia se- kä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikke- nee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen. THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsiperheiden on- gelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja avohuollon tuki- toimenpiteiden piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden lasten määrät. Huostaanotot ovat kuitenkin lievässä laskussa viime vuodesta ja lastensuojelun asiakkuuksien kasvu näyttää pysähty- neen ja kääntyneen lievään laskuun. Köyhyys oli ATH- tutkimuksen (v. 2010) mukaan varsinkin nuoremmissa ikäluokissa koko Suomen keskiarvoa huolestuttavampi. Joka neljännessä perheessä menojen kattaminen käytettävissä olevilla tuloilla oli hankalaa. Useampi kuin joka kolmas perhe tarvitsisi myös apua arjesta selviytymiseen. Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Tu- russa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on val- takunnallisessa vertailussa todettu erityisen paljon psykososiaalisia ongelmia. Lainsäädännön muutoksista aiheutuvat palvelutarpeen lisäykset ja uudelleen arviointi kosket- tavat lähinnä perusterveydenhuoltoa, kuntoutumispalveluita ja vanhuspalveluita. Sosiaali- huoltolain kokonaisuudistus on tulossa suunnittelukauden loppupuolella. Kuntaa velvoittavia lakimuutoksia ovat mm. terveydenhuoltolaki (1.5.2011 vaihe I ja 2014 vaihe II), ja vanhuspalvelulaki v. 2013. Vanhuspalvelulain lähtökohta on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Lain mukaan kunnan toimintaa on edistet- tävä koko ikääntyneen väestön aseman parantamiseksi, hyvinvoinnin, terveyden ja toiminta- kyvyn edistämiseksi sekä iäkkäille järjestettävien palvelujen kehittämiseksi osana kunnan strategista suunnittelua. Iäkkään henkilön hoito on järjestettävä laitoksessa vain, jos se on perusteltua henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Ensihoitopalvelu siirtyy tammikuun 2013 alusta terveydenhuoltolain 79 §:n perusteella terve- yskeskusta ylläpitävältä kunnalta ja kuntayhtymältä sairaanhoitopiirien lakisääteiseksi tehtä- väksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta valmistelevan työryhmän toimeksian- to korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason integraatiota sekä kuntalähtöistä palve- luiden järjestämisvastuuta. Erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden tarpeiden kasvaessa kuntatasolla tehtävät ratkaisut ovat avainasemassa. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015. Sosiaalihuoltolain uudistaminen kuuluu suureen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiskokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään erikseen ns. järjestämislaissa, jonka valmistelu jatkuu. Uuden sosiaalihuoltolain lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö sekä rajapintalait, joissa säädetään muun muassa asia- kasmaksuista sekä asiakkaiden asemasta ja oikeuksista. Lisäksi selkeytetään vastuita ja ke- hitetään yhteistyötä ja osaamista yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa.

Toimintaympäristön muutokset. Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun jäävän vain 0,3 pro- senttiin. Kasvu jatkuu hitaana myös vuonna 2013. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 0,4 prosenttiin vuonna 2013 ja vasta vuonna 2014 tuotanto kasvaa 1,5 prosentin verran. Vuonna 2013 kotitalouksien ostovoima supistuu ja yksityisen kulutuksen kasvu pysähtyy. Hitaana jatkuva talouskasvu heikentää työllisyyttä vuonna 2013. Työttömyys alkoi lisään- tyä vuoden 2012 loppupuoliskolla ja työttömyysaste nousee 8,4 prosenttiin vuonna 2013. Työttömyyden kasvua hidastaa työvoiman tarjonnan supistuminen eläkeikään tulevien ikäluokkien suuruuden vuoksi. Suomen pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ja julkistalouden velkaantuminen jat- kuu. (Suomen pankki, Euro & talous 5/2012: Talouden näkymät; joulukuu 2012) Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. voimakas väestön ikääntymiskehi- tys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60 prosenttia kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymi- sestä johtuen palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Myös palvelujen tuottajan valintaan liit- tyvä vapaus kasvaa merkittävästi. Ennakkotietojen mukaan Turun kaupungin asukasluku oli 180 212 asukasta vuodenvaih- teessa 2012/2013. Siinä oli kasvua 1 582 henkilöä edelliseen vuoden vaihteeseen verrattu- na. Tästä kasvusta 65 -vuotta täyttäneiden osuus oli 1 237 henkilöä, 0-6 –vuotiaiden osuus 103 ja 15-64 -vuotiaiden 331 henkilöä. 7-14 –vuotiaiden määrä supistui 89 henkilöä. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalais- peräisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2011 lopun 8,0 %:iin. Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan maaliskuun 2012 lopussa noin 14 555 (8,1 % koko väestöstä). Vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 20 000 henkilöön vuoteen 2019 mennessä. Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 joulukuussa 13,9 % ja koko vuoden 2012 kes- kimääräinen työttömyysaste oli 13%. Työttömyys on Turussa pysynyt reilusti maan keskiarvon yläpuolella, koska vastaava luku koko maassa oli 9,5 %. Työttömyys on myös kasvamassa hivenen koko maata nopeammin. Nuorten alle 25 v. työttömyys on myös kasvussa. Alkuvuoden laskukauden jälkeen huhti- kuusta lähtien nuorten työttömyys on noussut, mutta kesän jälkeen taas hieman laskenut. Joulukuussa 2012 työttömiä alle 25v. nuoria oli 1619, mikä oli 155 henkilöä enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttö- myystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoi- den osuus kaikista työttömistä oli koko kaupungissa maaliskuussa 16 prosenttia, Va- rissuolla se oli 47, Lausteella 46 ja Halisissa 35 prosenttia. Työikäisen väestön osuus on pysynyt lähes samana kymmenen vuoden vertailujakson aika- na. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee kuitenkin noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Vanhushuoltosuhde (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä väes- töstä) oli Turussa v. 2010 28 %, joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jos- sa vastaava arvo oli 16,5 %. Vanhustenhuollon suurin haaste on vanhusten lukumäärän jyrkkä kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan vuodenvaihteessa 2012/2013 oli yli 85 - vuotiaita 4778 henkilöä ja lukumäärä on kasvamassa jyrkästi. Yli 85 -vuotiaista 50 % on pal- velujen piirissä. Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhem- piensa ja työelämässä olevien poismuutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia se- kä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikke- nee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen. THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsiperheiden on- gelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja avohuollon tuki- toimenpiteiden piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden lasten määrät. Huostaanotot ovat kuitenkin lievässä laskussa viime vuodesta ja lastensuojelun asiakkuuksien kasvu näyttää pysähty- neen ja kääntyneen lievään laskuun. Köyhyys oli ATH- tutkimuksen (v. 2010) mukaan varsinkin nuoremmissa ikäluokissa koko Suomen keskiarvoa huolestuttavampi. Joka neljännessä perheessä menojen kattaminen käytettävissä olevilla tuloilla oli hankalaa. Useampi kuin joka kolmas perhe tarvitsisi myös apua arjesta selviytymiseen. Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Tu- russa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on val- takunnallisessa vertailussa todettu erityisen paljon psykososiaalisia ongelmia. Lainsäädännön muutoksista aiheutuvat palvelutarpeen lisäykset ja uudelleen arviointi kosket- tavat lähinnä perusterveydenhuoltoa, kuntoutumispalveluita ja vanhuspalveluita. Sosiaali- huoltolain kokonaisuudistus on tulossa suunnittelukauden loppupuolella. Kuntaa velvoittavia lakimuutoksia ovat mm. terveydenhuoltolaki (1.5.2011 vaihe I ja 2014 vaihe IIxxxxx XX), ja vanhuspalvelulaki v. 2013. Vanhuspalvelulain lähtökohta on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Lain mukaan kunnan toimintaa on edistet- tävä koko ikääntyneen väestön aseman parantamiseksi, hyvinvoinnin, terveyden ja toiminta- kyvyn edistämiseksi sekä iäkkäille järjestettävien palvelujen kehittämiseksi osana kunnan strategista suunnittelua. Iäkkään henkilön hoito on järjestettävä laitoksessa vain, jos se on perusteltua henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Ensihoitopalvelu siirtyy tammikuun 2013 alusta terveydenhuoltolain 79 §:n perusteella terve- yskeskusta ylläpitävältä kunnalta ja kuntayhtymältä sairaanhoitopiirien lakisääteiseksi tehtä- väksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta valmistelevan työryhmän toimeksian- to korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason integraatiota sekä kuntalähtöistä palve- luiden järjestämisvastuuta. Erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden tarpeiden kasvaessa kuntatasolla tehtävät ratkaisut ovat avainasemassa. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015. Sosiaalihuoltolain uudistaminen kuuluu suureen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiskokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään erikseen ns. järjestämislaissa, jonka valmistelu jatkuu. Uuden sosiaalihuoltolain lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö sekä rajapintalait, joissa säädetään muun muassa asia- kasmaksuista sekä asiakkaiden asemasta ja oikeuksista. Lisäksi selkeytetään vastuita ja ke- hitetään yhteistyötä ja osaamista yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa.

Toimintaympäristön muutokset. Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikanaSuomenlinnan hoitokunta toimii itsenäisenä valtion kiinteistönhaltijavirastona. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun jäävän vain 0,3 pro- senttiin. Kasvu jatkuu hitaana myös vuonna 2013. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 0,4 prosenttiin vuonna 2013 Maailmanperintökohteen restaurointi ja vasta vuonna 2014 tuotanto kasvaa 1,5 prosentin verran. Vuonna 2013 kotitalouksien ostovoima supistuu kunnossapito rahoitetaan pääosin opetus- ja yksityisen kulutuksen kasvu pysähtyy. Hitaana jatkuva talouskasvu heikentää työllisyyttä vuonna 2013. Työttömyys alkoi lisään- tyä vuoden 2012 loppupuoliskolla kulttuuriministeriön kautta budjettivaroin (toimintamenot ja työttömyysaste nousee 8,4 prosenttiin vuonna 2013. Työttömyyden kasvua hidastaa työvoiman tarjonnan supistuminen eläkeikään tulevien ikäluokkien suuruuden vuoksi. Suomen pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ja julkistalouden velkaantuminen jat- kuu. (Suomen pankki, Euro & talous 5/2012: Talouden näkymät; joulukuu 2012) Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. voimakas väestön ikääntymiskehi- tys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60 prosenttia kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymi- sestä johtuen palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Myös palvelujen tuottajan valintaan liit- tyvä vapaus kasvaa merkittävästi. Ennakkotietojen mukaan Turun kaupungin asukasluku oli 180 212 asukasta vuodenvaih- teessa 2012/2013. Siinä oli kasvua 1 582 henkilöä edelliseen vuoden vaihteeseen verrattu- na. Tästä kasvusta 65 -vuotta täyttäneiden osuus oli 1 237 henkilöä, 0-6 –vuotiaiden osuus 103 ja 15-64 -vuotiaiden 331 henkilöä. 7-14 –vuotiaiden määrä supistui 89 henkilöä. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalais- peräisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2011 lopun 8,0 %:iin. Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan maaliskuun 2012 lopussa noin 14 555 (8,1 % koko väestöstäinvestointirahoitus). Vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 20 000 henkilöön vuoteen 2019 mennessäNoin 60-65 % toimintamenoista saadaan vuokratuloina asuntojen, toimitilojen ja liiketilojen vuokrina. Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 joulukuussa 13,9 % Suomenlinnan vankilan kautta kunnostustöihin ohjautuu varoja myös vankityön muodossa. Suomenlinnan vankilan toiminta pääsee täyteen mittaansa, kun alueen rakennuskannan kunnostustyöt valmistuvat ja koko vuoden 2012 kes- kimääräinen työttömyysaste oli 13%kaikki tilat ovat käytössä (loppuvuonna 2014). Työttömyys Lisäksi hoitokunta tekee maksullisena palvelutoimintana kunnostustöitä Helsingin kaupungille. Paineet energiatehokkuuden parantamiseen ja kiinteistönhoidon kustannusten odotettavissa oleva nousu tulevat vaikuttamaan hoitokunnan kulurakenteeseen. Suomenlinnan hoitokunnan toimintaa ohjaava kokonaisstrategia vuodelle 2017 on Turussa pysynyt reilusti maan keskiarvon yläpuolellalaadittu 2012. Tätä täydentävät henkilöstöstrategia (2013), koska vastaava luku koko maassa oli 9,5 %tasa-arvosuunnitelma (2014), johtamisen strategia (2014), viestintästrategia (2013) ja kokonaisturvallisuuden strategia (2013). Työttömyys on myös kasvamassa hivenen koko maata nopeammin. Nuorten alle 25 v. työttömyys on myös kasvussa. Alkuvuoden laskukauden jälkeen huhti- kuusta lähtien nuorten työttömyys on noussut, mutta kesän jälkeen taas hieman laskenut. Joulukuussa 2012 työttömiä alle 25v. nuoria oli 1619, mikä oli 155 henkilöä enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttö- myystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoi- den osuus kaikista työttömistä oli koko kaupungissa maaliskuussa 16 prosenttia, Va- rissuolla se oli 47, Lausteella 46 ja Halisissa 35 prosenttia. Työikäisen väestön osuus on pysynyt lähes samana kymmenen vuoden vertailujakson aika- na. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee kuitenkin noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Vanhushuoltosuhde (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä väes- töstä) oli Turussa v. 2010 28 %, joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jos- sa vastaava arvo oli 16,5 %. Vanhustenhuollon suurin haaste on vanhusten lukumäärän jyrkkä kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan vuodenvaihteessa 2012/2013 oli yli 85 - vuotiaita 4778 henkilöä ja lukumäärä on kasvamassa jyrkästi. Yli 85 -vuotiaista 50 % on pal- velujen piirissä. Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhem- piensa ja työelämässä olevien poismuutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia se- kä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikke- nee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen. THLHoitokunnan kehittämishanketta jatketaan OKM:n tekemän alueellisen terveys- kanssa sovittujen periaatteiden ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvinstrategioiden mukaisesti. Hoitokunnan laatu- ja arviointijärjestelmä uudistetaan (2015). Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat strategiset tavoitteet, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia erojasamoin kuin valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (VATU) säätelevät osaltaan hoitokunnan henkilöstö- ja talousresursseja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välilläHallitusohjelmaan sisältyvän maailmanperintöstrategian laatimisen (2014) myötä asetetaan myös Suomenlinnan kehittämiselle tavoitteita ja käytännön toimintasuunnitelmia. Turkulaisten lapsiperheiden on- gelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen Kasvavassa ja avohuollon tuki- toimenpiteiden piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden lasten määrätkansainvälistyvässä matkailussa noudatetaan kestävän kehityksen tavoitteita, jotka määritellään yhteistyössä Unescon maailmanperintökeskuksen kanssa. Huostaanotot ovat kuitenkin lievässä laskussa viime vuodesta Yhteistyön vakiinnuttaminen Metsähallituksen kanssa (sen hallussa olevien, puolustusvoimilta vapautuneiden Valli- ja lastensuojelun asiakkuuksien kasvu näyttää pysähty- neen ja kääntyneen lievään laskuunKuninkaansaarten osalta) samoin kuin Kuivasaaren tulevien haltijoiden kanssa, vaikuttavat hoitokunnan toimintaan, erityisesti Suomenlinnan kävijähallintaan. Köyhyys oli ATH- tutkimuksen (v. 2010) mukaan varsinkin nuoremmissa ikäluokissa koko Suomen keskiarvoa huolestuttavampiHelsingin kaupungin nk. Joka neljännessä perheessä menojen kattaminen käytettävissä olevilla tuloilla oli hankalaa. Useampi kuin joka kolmas perhe tarvitsisi myös apua arjesta selviytymiseen. Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Tu- russa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on val- takunnallisessa vertailussa todettu erityisen paljon psykososiaalisia ongelmia. Lainsäädännön muutoksista aiheutuvat palvelutarpeen lisäykset ja uudelleen arviointi kosket- tavat lähinnä perusterveydenhuoltoa, kuntoutumispalveluita ja vanhuspalveluita. Sosiaali- huoltolain kokonaisuudistus on tulossa suunnittelukauden loppupuolella. Kuntaa velvoittavia lakimuutoksia ovat mm. terveydenhuoltolaki (1.5.2011 vaihe I ja 2014 vaihe II), ja vanhuspalvelulaki v. 2013. Vanhuspalvelulain lähtökohta on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Lain mukaan kunnan toimintaa on edistet- tävä koko ikääntyneen väestön aseman parantamiseksi, hyvinvoinnin, terveyden ja toiminta- kyvyn edistämiseksi sekä iäkkäille järjestettävien palvelujen kehittämiseksi osana kunnan strategista suunnittelua. Iäkkään henkilön hoito on järjestettävä laitoksessa vain, jos se on perusteltua henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Ensihoitopalvelu siirtyy tammikuun 2013 alusta terveydenhuoltolain 79 §:n perusteella terve- yskeskusta ylläpitävältä kunnalta ja kuntayhtymältä sairaanhoitopiirien lakisääteiseksi tehtä- väksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta valmistelevan työryhmän toimeksian- to korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason integraatiota sekä kuntalähtöistä palve- luiden järjestämisvastuuta. Erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden tarpeiden kasvaessa kuntatasolla tehtävät ratkaisut ovat avainasemassa. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015. Sosiaalihuoltolain uudistaminen kuuluu suureen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiskokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään erikseen ns. järjestämislaissa, jonka valmistelu jatkuu. Uuden sosiaalihuoltolain lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö sekä rajapintalait, joissa säädetään muun muassa asia- kasmaksuista sekä asiakkaiden asemasta ja oikeuksista. Lisäksi selkeytetään vastuita ja ke- hitetään yhteistyötä ja osaamista yhdessä muiden hallinnonalojen kanssaMerellinen Helsinki -hanke tulee sekin osaltaaan vaikuttamaan Suomenlinnan matkailuprofiiliin.